La katik ajyuk jkʼelsatik bʼa yajelyi stoyjel ja Kʼuluman

«TA MI xnaʼatik ja jas oj jkʼuluktiki mini gusto oj ajyukotik bʼa chikan jas x-ekʼi». Ja yaljelik it yalani jun filósofo romano ja bʼa bʼajtan siglo, sok wani sjeʼa jun jasunuk meran wa x-ekʼi: bʼa oj ajyuk stojol ja jsakʼaniltiki, jelni tʼilan oj katik ajyuk jkʼelsatik.

Ja bʼa Biblia wani xtaʼatik sjejelik bʼa kristyanoʼik yawe ajyuk skʼelsate. Bʼa junuk 50 jabʼil, ja Noé «ya kʼe jun arka bʼa skoltajel ja spamilya». Ja aluman Moisés waj «sat ja bʼa stsʼakol oj ajukyiʼi» (Hebreos 11:7, 26). Ja Dyos yayi ja Josué ja maʼ oj slokʼolukan ja Moisés, ja kʼelsat bʼa oj sbʼajukan ja luʼum bʼa Canaán (Deuteronomio 3:21, 22, 28; Josué 12:7-24).

Ja bʼa bʼajtan siglo bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús, ja yaljelik bʼa Jesús sbʼaja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi [bʼa] ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi», jelni maʼ koltaji ja jekabʼanum Pablo bʼa oj ajyuk skʼelsatik bʼa Dyos (Mateo 24:14). Stsʼakatal yuja rasonik sok ja nakʼsat aji ekʼyi yuja Jesús, tsatsankʼujolaji, bʼa tini cha chʼikan ja cholal bʼa ‹oj yiʼoch ja sbʼiʼil sbʼaja matik mi judíoʼuki›. Ja Pablo skʼulan jun aʼtel jel tʼilan bʼa yajel kujlajuk jitsan kongregasyon ja bʼa Asia Menor sok bʼa Europa (Hechos 9:15; Colosenses 1:23).

Ja bʼa janekʼ tyempo ekʼeljani, ja yaʼtijumik ja Jyoba yaʼuneje ajyuk skʼelsate sok staʼunejeni bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi. ¿Jastal oj bʼobʼ katik ajyuk jkʼelsatik bʼa Dyos ja bʼa jtyempotiki? ¿Jastik kʼelsatik, sok jasa oj jkʼuluktik bʼa oj bʼobʼ jtatik?

Yajel ajyuk jkʼelsatik bʼa stojol jelni tʼilan

Wani xbʼobʼ katik ajyuk jkʼelsatik bʼa chikan jasunuk ja bʼa jsakʼaniltiki, sok jachni wa skʼulane jitsan kristyano ja bʼa luʼumkʼinali. Pe, ayni stukil ja skʼelsate ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba sok ja matik miyuki. Bʼa jitsan kristyano ja skʼelsat mas tʼilani jani stajel jitsan rikesaʼil, stajel jun lekil cholal sok ipal. Pe ja jastik it tʼilani mi jaʼ oj kʼotuk ja jkʼelsatiki. Ja kʼelsatik bʼa wa xyayi stoyjel ja Jyoba Dyos tini chʼikansok ja toyjelal wa xkatikyi sok ja jastik sbʼaja sGobyerno ja Dyos (Mateo 6:33). Ja tikʼe kʼelsatik it tini wa x-eljan ja bʼa syajal jkʼujoltik kiʼojtik soka Dyos sok ja bʼa jmojtiki (Mateo 22:37-39; 1 Timoteo 4:7).

Yajni wa xkatik ajyuk jkʼelsatik bʼa Dyos, ama bʼa niwak cholalik ma bʼa kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja yeʼn, tʼilani la kiltik ta stojol ja jas wa xkʼanatiki. Pe anima stojol ja jkʼelsatiki ayni ekʼele mi xlajxikujtik. ¿Jastal oj bʼobʼ katik ajyuk jkʼelsatik sok skʼulajel mas bʼa lajxelkujtik?

Jelni tʼilan yajel ajyuk jun kʼankʼunel bʼa lajxelkujtik

La kiltik jastal skʼulan ja Jyoba ja sutsatkʼinali. Ja Jyoba chʼak spiltaluk ja tyempo yajni yala: «Sok ajyi och kʼakʼu sok ajyi saʼansakbʼel» (Génesis 1:5, 8, 13, 19, 23, 31). Yajni kʼe skʼuluki wani snaʼa lek jasunkʼa skʼelsat ja bʼa tyempoʼik jaw. Sok lajxiniyuj ja jas wa skʼana bʼa skʼulajel ja jastiki (Apocalipsis 4:11). Ja awel Job yala sbʼaja Jyoba: «Yajni ay jas wa skʼana oj skʼuluk, wani skʼulan» (Job 23:13). Sen jelni gustoʼaxi ja Jyoba yajni yila «spetsanil ja jastik skʼuluneji», sok yala «jelni lek» (Génesis 1:31).

Ta wa xkʼanatik meran oj jtatik ja jkʼelsatiki, jelni tʼilan yajel ajyuk jun meran kʼankʼunel bʼa stajel. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa yajel ajyuk ja kʼankʼunel jaw? Anima ja Jyoba me xchʼak stojbʼes ja Luʼumi, wanxani xbʼobʼ yil jastal tsamalxta oj yakan ja yajni xchʼak stojbʼesi, sok yuja jaw ojni yijanyi stoyjelal. Junxta jastal it, ojni bʼobʼ katik ajyuk ja kʼankʼunel bʼa stajel ja jas wa xkʼanatik spensarajel ja bʼa slekilalik oj yijan ja jkʼelsatiki. Jani jaw ja jasa skʼulan ja Tony, bʼa 19 jabʼil. Mini chʼay skʼujol ja bʼajtan gustoʼil ajyiyuj yajni waj yulatay ja naʼits Betel bʼa testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Europa occidental. Man kʼakʼu jaw, wani sjobʼo sbʼaj jastal oj bʼobʼ ajyuk sakʼan sok aʼtel bʼa jun lugar jastal jaw. Mini yaʼakan spensarajel sbʼaja jawi sok skʼujolan bʼa oj staʼ ja skʼelsati. Janekʼto gustoʼaxi yajni jabʼilik tsaʼan lokji bʼa oj aʼtijuk ja bʼa naʼits Betel.

Smojtajel ja maʼ staʼunejxa ja kʼelsatik jaw cha ojni bʼobʼ snikotik bʼa junxta oj jkʼuluktik. Ja Jayson, bʼa 30 jabʼil, mini jel xyabʼ stsamalil ja xcholjel ja lekil rason yajni wanto solteroʼaxeli, pe yajni chʼak yuja secundaria, kʼeni ja aʼtel bʼa precursor sok kʼot choluman ja bʼa lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. ¿Jasa koltajiyuj bʼa ajyel yuja kʼankʼunel bʼa ochel precursor? Ja yeʼn wa xyala: «Loʼilanel soka hermanoʼik bʼa precursore sok xcholjel lajan ja lekil rason soka yeʼnle jelni skoltayon».

Jelni lek yajel och juʼun ja jkʼelsatiki

Yajni wa xkalatik ja jas wa xpensarantiki, wani skoltayotik bʼa yabʼjel stojol. Ja Salomón stsʼijbʼan ke ja yaljelik bʼa biboʼili wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj jtsatik lek ja jas oj jkʼuluktiki (Eclesiastés 12:11). Yajni ja jas wa xkalatik wa xkatik och juʼun, mini xkaʼatikan spensarajel. Jakʼa yuja Jyoba yayi mandar ja reyik bʼa Israel bʼa a-stsʼijbʼuke bʼa yeʼnle jun kopya ja bʼa leyi (Deuteronomio 17:18). Ja yuj jelni lek ja oj katik och juʼun jasa ja jkʼelsatiki sok jastal oj jtatik. Mini kechanta oj katik och juʼun ja wokolik oj ekʼ jbʼajtiki sok ja jastal kuchelkujtiki. Cha jelni tʼilan spensarajel jas temaʼik oj jkʼultik estudiar, jasa wanto skʼana kujtiki sok matik oj bʼobʼ skoltayotike.

Ja ajyiyuj skʼelsatik bʼa Dyos jelni koltaji ja Geoffrey, jun precursor especial bʼa jitsanxa jabʼil wan aʼtel bʼa jun territorio najat ja bʼa país asiático. Pe junta chʼaykʼujol ja xcheʼumi chami. Tsaʼan yajni kʼajyita bʼa jun tyempo ajyel stuchʼil, ja Geoffrey skʼana oj ajyuk skʼelsatik bʼa oj koltajuk ajyel mas latsan ja bʼa yaʼtel bʼa precursor. Tsaʼan yajni yata och juʼun ja skʼelsati sok skʼanjelyi ja skoltanel ja Jyoba, yala oj yaʼ oxe estudio bʼa Biblia bʼajtanto oj chʼakuk ja ixawi. Ja bʼa kʼakʼujiki wa skʼela ja skʼelsatik yaʼunej och juʼuni sok kada lajune kʼakʼu wa spaklay ja jas lajxelyuj skʼulajeli. ¿Staʼa maʼ ja jas wa skʼana? Gustoxta yala ke staʼa, mini kechanta oxeʼuk, ¡staʼani chane estudioʼik bʼa Biblia!

Yajel ajyuka kʼelsat mi jel albʼeluk jelni xkoltani

Ay jujuntik kʼelsat bʼa lajansok mi oj jtatik ja bʼajtanto. Ja Tony, bʼa jtaʼatikta tiʼal ja bʼajtanto, bʼa yeʼna aʼtel bʼa jun naʼits Betel bʼa testigoʼik bʼa Jyoba lajansok kechani jun wayichal, pes yujni wa xyabʼ mi oj lajxukyuj sok cha mito yaʼunejyi ja sakʼanil ja Dyosi. Pe stsaʼani yijel jun sakʼanil jastal wa skʼana ja Jyoba sok jani waj skʼujol ja skʼelsat bʼa sbʼutʼjel ja jas wa xkʼanxi bʼa yijel jaʼ. Yajni lajxiyuj yala oj och precursor auxiliar sok tsaʼan precursor regular; anto tixa ya ochuk ja yajtabʼ bʼa oj kʼeʼuki. Yajni ekʼ ja tyempo wan aʼtel jastal precursor, bʼa yeʼna aʼtel bʼa naʼits Betel wa xyila wanxani xbʼobʼ staʼe.

Cha ojni bʼobʼ jtatik jkʼelsatik mas niwan ta wala kʼetik soka kʼelsatik mas mi albʼeluki. Ta wa xpaklaytik tikʼanxta ja jas lajxelkujtik, ojni skoltayotik bʼa jaʼ oj waj jkʼujoltik stajel ja jkʼelsatiki. Skʼumajel tikʼanxta ja Jyoba bʼa orasyon sbʼaja jas jchapunejtiki cha ojni skoltayotiki bʼa oj jtatik. Ja jekabʼanum Pablo ya juljkʼujoltik: «Tikʼanxta awikyi orasyon» (1 Tesalonicenses 5:17).

Mok eluka gana bʼa stajel jawa kʼelsatik

Ama jchapunejtik lek sok ay kiʼojtik ja kʼankʼunel bʼa stajel ja jkʼelsatiki, ay ekʼele mini xtaʼatik. Pensaraʼan janekʼtoma el sgana ja Juan Marcos yajni ja jekabʼanum Pablo mi skʼana oj yiʼ ja bʼa xchabʼil sbiaje bʼa misioneroʼili (Hechos 15:37-40). Ja Marcos tʼilani ay jas oj snebʼ ja jastal jel el sgana sok stukbʼesel ja skʼelsat bʼa oj skʼuluk mas ja bʼa yaʼteli. Sok jachni skʼulan. Mas tsaʼan, ja Pablo jelni lek staʼa tiʼal ja Marcos, sok jelni yabʼ stsamalil smojtajel ja jekabʼanum Pedro bʼa Babilonia (2 Timoteo 4:11; 1 Pedro 5:13). Bʼa jani toji yuja yip ja Dyos, bʼobʼta ajyi yuja niwan cholal bʼa stsʼijbʼajel ja loʼil sbʼaja sakʼanil ja Jesús sok ja bʼa yaʼteli.

Ay ekʼele ja keʼntiki cha wani la wokolanitik bʼa stajel ja jkʼelsatik bʼa Dyos. Pe jaʼuktoma oj el jganatik, la katik juljkʼujoltik ja jas lajxelkujtik, la jpaklaytik yajkʼachil ekʼele ja jkʼelsatiki sok la jtukbʼestik ja jas wa xkʼanxi. Yajni wa xtʼaspuntik wokolik jelni tʼilan la jkʼujoluktik bʼa mi oj el jganatik stajel ja jkʼelsatiki. Ja rey Salomón wa xyala: «Ayi ja Jyoba chikan jas waxa kʼulan, sok ja jas waxa chapa skʼulajel oj elkʼot lek» (Proverbios 16:3).

Ay ekʼele yuja jastal wala taxtiki mini xtaʼatik jujuntik jkʼelsatik. Bʼobʼta jujuntik ja jkʼelsatik mini xbʼobʼ lajxukujtik yuja mi lek aytiki ma yuja cholalik ja bʼa pamilya. Pe mokni chʼay jkʼujoltik ja slekilalik oj jtatiki, juni sakʼanil bʼa tolabida, ama ti bʼa satkʼinal ma bʼa tsamal lugar bʼa Luʼum (Lucas 23:43; Filipenses 3:13, 14). ¿Jastal wa xbʼobʼ taxuk? Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Ja maʼ wa skʼulan ja jas wa skʼana ja Dyosi ojni ajyuk sakʼan bʼa tolabida» (1 Juan 2:17). Ama yuja jastal wala taxtiki mi xbʼobʼ jtatik ja jas wa xkʼanatiki, pe wani xbʼobʼ «xiwkotik yuja Dyos smeranili sok skʼuʼajel ja smandariki» (Eclesiastés 12:13). Ja kʼelsatik bʼa Dyos wani skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik skʼulajel ja jas wa skʼana ja yeʼn. Ja yuj, la katik ajyuk jkʼelsatik bʼa oj yayi stoyjel ja jKʼulumantiki.

[Recuadro]

Kʼelsatik bʼa Dyos bʼa oj bʼobʼ katik ajyuk

○ Skʼumajel ja Biblia kada kʼakʼu

○ Skʼumajel ja rebista Ja Juʼun Cholumani sok ¡Kʼeʼan!

○ Yajel tojbʼuk mas ja korasyontiki

○ Sjejel ja satinel ja yip ja Dyosi

○ Skʼulajel mas ja bʼa xcholjel ja lekil rasoni

○ Xcholjel sok sjejel bʼa jun modo mi wokoluk

○ Yajel tojbʼuk ja jastal wa xcholotik bʼa telepono, ja bʼa ay jitsan kristyano sok ja bʼa negosyoʼiki