¿Jas yuj yajelyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba?

«Ja akwaleʼi jak sjeʼ sbʼaj bʼa jtsʼeʼel jun yanjel ja Dyos maʼ sbʼajoni» (HECH. 27:23).

1. a) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk june bʼa oj bʼobʼ yiʼ jaʼ? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

 «YUJA skʼuʼajel awiʼoj sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Jesús, ¿sutxita maʼ akʼujol yuja wa mul jumasaʼ sok awata maʼ yi jawa sakʼanil ja Jyoba bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana?». Ja it jani june ja bʼa sjobʼjelik wa x-ajiyile ja matik oj yiʼe jaʼ yajni ojxa chʼakuk ja loʼil wa x-aji ekʼyile. Pe ¿jas yuj tʼilan oj yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba ja snochumanik Kristo? ¿Jasa slekilal wa xyilawe ta skʼulaneʼi? ¿Jas yuj jel tʼilan oj skʼuluke ja it bʼa jachuk oj bʼobʼ stoy-e ja Dyosi? Bʼa oj katikyi sjakʼjel, bʼajtan tʼilan oj kabʼtik stojol jas wa stojolan yajel ja jsakʼaniltik.

2. ¿Jasa wa stojolan yajel ja jsakʼaniltiki?

² ¿Jasa wa stojolan yajel ja jsakʼaniltiki? Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa oj katikyi sjakʼjel jani ja jas yala ja Pablo yajni tey bʼa jun barko bʼa ojxta mukxuk. Ja jekabʼanum ya sbʼiʼiluk ja Jyoba «ja Dyos maʼ sbʼajoni», soka it sjeʼa ke yeʼnxa sbʼaj ja Dyosi (kʼuman ja Hechos 27:​22-24). Yibʼanal ja snochumanik Kristo yeʼnxani sbʼaj ja Jyoba, pe jaxa «luʼumkʼinali tey bʼa skʼabʼ ja Maʼ jel malo» (1 Juan 5:19). Wani xkʼot sbʼajukotik ja Jyoba yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik bʼa jun orasyon, wa xkʼan kaltik, wa xkaʼatik jun skʼapjelal. Tsaʼan tixa wa xkiʼajtik jaʼ.

3. ¿Jas senyaʼan ja yijel jaʼ bʼa Jesús, sok jastal wa xnochotik ja sjejel yaʼa?

³ Ja Jesús yeʼnani mero yaʼakan ja sjejel yajni stsaʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja sTati. Pe yuja ti pojki bʼa Israel, jun chonabʼ bʼa yaʼunejxayi ja sakʼanil ja Dyosi, mixani yajnaluk oj cha skʼuluk pilan ekʼele. Cha mini kechan skʼulan bʼa yajel kʼotuk ja Leyi. Ayni jas mas wan skʼulajel. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja yeʼn yala yabʼ ja Jyoba: «Kʼela, jakelon [...] bʼa skʼulajel ja jas waxa kʼana» (Heb. 10:7; Luc. 3:21). Jachukniʼa, yajni yiʼaj jaʼi, wani yajel sbʼaj soka sTati bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana. Ja bʼa jtyempotik, ja snochumanotik Kristo jani wa xnochotik ja sjejel jaw yajni wa xkiʼajtik jaʼi. Pe ayni stukil, yujni ja keʼntiki wantik sjejel jaman lek ke katiktayi ja jsakʼaniltik ja Dyos bʼa jun orasyon.

Jastik slekilal wa xyiʼajan ja yajel ja jsakʼaniltik

4. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja trato yaʼawe ja David sok ja Jonatán bʼa yamigoʼajel sbʼaje?

⁴ Ja yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos mi kʼoteluk jun skʼapjelal bʼa jach tajnel loʼil. Pe ¿jastik slekilal wa xyiʼajan? Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojol jani spaklajel ja slekilal wa xyiʼajan ja jas wa skʼapa sbʼaje ma ja trato wa skʼulane ja kristyanoʼiki. La kiltik sbʼaja ajyelkujtik lekil kamigotik. Bʼa oj ajyuk kamigotik, tʼilan oj kʼantik ajyel kamigotik. Jelni tʼilan oj katik jun trato bʼa stalnajel ja kamigotik. June ja bʼa jastal jel tsamal yamigoʼan sbʼaje wa staʼa tiʼal ja Biblia jani ja David sok ja Jonatán. Ja yeʼnleʼi yaʼawe jun trato sbʼaja jastal yamigoʼan sbʼajeʼi (kʼuman ja 1 Samuel 17:57 sok 18:​1, 3). Ja bʼa jtyempotik, mini jeluk ja tikʼe amigoʼil jastal jawi. Jastalni ja yeʼnle, wani xkʼot ajyuk yij ja jastal wa xkila jbʼajtik sok june ta toj wala ajyitik (Prov. 17:17; 18:24).

5. ¿Jasa oj skʼuluk jun mosoʼal bʼa mi oj yakan ja lekil yajwali?

⁵ Ja Ley ajiyile ja Israel wa xyaʼa jun sjejel sbʼaja slekilal wa x-ilxi yajni jun mosoʼal soka yajwali wa xyaʼawe jun trato bʼa oj albʼuk. Ja Leyi wa xyala: «Pe ta ja mosoʼal mi xyaʼakan yaljel ‹Mi xkʼana oj elkon libre, yujni jel xkʼana ja kajwali, ja xcheʼumi sok ja yuntikili›, ja yajwali oj yiʼoch bʼa stiʼ sat ja Dyos smeranili. Anto tixa oj ya kʼachan bʼa puerta ma bʼa smarkoʼil ja puerta sok oj sjotyi ja xchikin sok jun jasunuk bʼa tsʼipan sniʼ. Sok jachuk oj kʼot jun smoso bʼa snajtil ja sakʼanili» (Éx. 21:​5, 6). Jastalni wa xkilatik, ja mosoʼali ojni bʼobʼ yabʼ stsamalil ajyel soka lekil yajwali ta wa x-och sok jun trato ja yeʼn bʼa wa xyala ke mixa libre ayuk.

6, 7. a) ¿Jastal wa xkatik el slekilal sbʼaja tratoʼiki? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

⁶ Jun pilan sjejel bʼa oj smoch-e lek ja trato jani bʼa nupaneli. Meran, ja tratoʼal it sokni jun kristyano sok mi jun tratoʼuk bʼa jun jasunuk. Ja matik mi nupaneluke bʼa ley mini xbʼobʼ skʼapyi ja snup bʼa oj ajyuk seguro ja snupaneli sok cha mini sbʼaja yuntikile jastalni wa xbʼobʼ skʼuluke ja nupanumik kʼuʼuman Dyosi. Cha mini ayiʼoje rason bʼa oj skʼuluke ja cholal yiʼoje ja bʼa snupanele sok skʼujolajel stojbʼesel sok yajalkʼujol ja swokoleʼi (Mat. 19:​5, 6; 1 Cor. 13:​7, 8; Heb. 13:4).

⁷ Ja bʼa tyempo najate, ja kristyano wa xyawe-el slekilal yajni wa xyaʼawe trato sbʼaja negosyo sok ja aʼteli (Mat. 20:​1, 2, 8). Cha jachni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki. Yajni wala ochtik bʼa jun negosyo ma ay maʼ oj aʼtijikotiksok, wani xkʼulantik pirmar jun juʼun bʼa mi oj jomuk ja trato. Anto, ta jel tʼilan ja ajyel toj sok wa x-ilxi slekilal sbʼaja yamigoʼajel june, sbʼaja nupanumik sok sbʼaja akuerdoʼik bʼa negosyoʼiki, yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba mastoni tsats wa xkʼot ajyuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn. Ja wego oj jtatik tiʼal sbʼaja slekilal wa xyiʼajan ja bʼa tyempo najate yajel ja sakʼanil june, sok oj kiltik jas yuj masto ekʼxel ke yuj jun trato.

Jastal yawe-el slekilal ja Israel yuja yaweyi ja sakʼanil ja Dyos

8. ¿Jasa stojolan sbʼaja israʼelenyo ja yaweyi ja sakʼanile?

⁸ Ja israʼelenyo yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba yajni yaweyi jun skʼapjel jach junxta lajan. Ja Jyoba stsomota ja yeʼnle bʼa wits Sinaí sok yalunej yabʼi: «Ta waxa kʼuʼanex spetsanil ja kabʼali sok waxa nolowex ja jtrato, ja weʼnlexi ojni kʼot jbʼajukex bʼa yibʼanal ja tuk chonabʼiki». Jaxa chonabʼi skʼapawe junxta lajan: «Puesto aytikon bʼa skʼulajel yibʼanal ja jas yalunej ja Jyoba» (Éx. 19:​4-8). Ja skʼapjelal jaw mini kechanuk jun trato. Ja it wa stojolan ke ja yeʼnleʼi sbʼajxa yeʼn kʼotel ja Jyoba, sok ja yeʼn skʼapayile ke ojni kʼot sbʼajuk bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal.

9. ¿Jastik slekilal yilawe ja israʼelenyoʼik yuja yaweyi ja sakʼanil ja Dyosi?

⁹ Jelni ijijanyile slekilal ja israʼelenyoʼik yuja yeʼnxa sbʼaj ja Jyoba. Ja yeʼn ajyi toj sok stalnay ja yeʼnle jastal jun tatal wa skʼulan soka yuntikili. Asta ja yeʼn yala yabʼ ja israʼelenyo: «¿Oj maʼ chʼay skʼujol ja yal jun nanal bʼa wanto yajel chunuk ma mi oj snaʼ syajulal ja yal bʼa slukumi? Ama ja ixuke it wa xchʼay skʼujole, ja keʼn nunka oj chʼay jkʼujol bʼa weʼna» (Is. 49:15). Ja Dyosi stojo ja xchonabʼ yuja Leyi, stsatsankʼujolan yajni sjekayi alumanik sok stalna sok anjelik. Ja tsʼebʼanumi yala: «Ja yeʼn wa xyala yabʼ ja yabʼal ja Jacob, ja jastik xchapunej soka jastik yaʼunej kujlajuk sbʼaja Israel. Mini bʼa skʼulunej jachuk sok pilan chonabʼ» (Sal. 147:​19, 20; kʼuman ja Salmo 34:​7, 19 sok 48:14). Jastalni stalnay ja Israel, ja chonabʼ bʼa yeʼnxa sbʼaj, ja wego wani stalnay yibʼanal ja matik yawetayi ja sakʼanile.

¿Jas yuj tʼilan yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos?

10, 11. ¿Jas yuj mi ti wala pojkitik bʼa yoj spamilya ja Jyoba?

¹⁰ Ay tuk wa spensarane: «¿Jas yuj tʼilan oj kayi ja jsakʼanil ja Jyoba sok yijel jaʼ bʼa oj bʼobʼ kaʼteltay?». Ojni kabʼtik stojol ta katik juljkʼujoltik jastal wala taxtik soka yeʼn. Yuja smul ja Adán, jpetsaniltik mi ti pojkitik bʼa yoj spamilya ja Dyosi (Rom. 3:23; 5:12). Sok ja único modo bʼa oj skʼulukotik aseptar jani yajelyi ja jsakʼaniltik. La kiltik jas yuj.

¹¹ Yuja cha mulanume ja jnantatiki, ja yuj mini xbʼobʼ yawekitik jun sakʼanil bʼa mey yiʼoj mulal (1 Tim. 6:19). Mini wala pojkitik jastal yuntikil Dyos, pes yajni sleʼa smule ja Adán soka Eva, piljitik soka kala Tatik jel syajtayotik sok jKʼulumantik (a-slaj sbʼaj soka Deuteronomio 32:5). Man tyempo jaw, ja kristyano mi teyuk ja bʼa yoj spamilya ja Jyoba sok pilan ayotik soka yeʼn.

12. a) ¿Jastal oj bʼobʼ ochuke ja bʼa yoj spamilya ja Dyos ja kristyano ama mulanume? b) ¿Jasa oj kʼulaxuk bʼajtanto oj kitik jaʼ?

¹² Ama jachuk, kada jujune wani xbʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa a-skʼulotik aseptar ja bʼa spamilya yaʼtijumiki. * Pe ¿jastal oj bʼobʼ yilotik lek ta mulanumotik? Ja Pablo yala: «Soka xchamelal ja Yunini kaʼatik kulan soka Dyos ja yajni jkontratikto ajyi» (Rom. 5:10). Bʼa lek oj yilotik, tʼilani oj kʼantikyi bʼa aʼajyuk jun lekil jconcienciatik, sok jun modo skʼulajel jani yijel jaʼ (1 Ped. 3:21). Pe ay tuk jastik tʼilan oj jkʼuluktik bʼajtan. Bʼajtan jani snajel sbʼaj lek ja Jyoba sok sjipjel jkʼujoltik; tsaʼan oj jnatik malaya sok stukbʼesel ja jsakʼaniltiki (Juan 17:3; Hech. 3:19; Heb. 11:6). ¿Jasa oj jkʼuluktik tsaʼani?

13. ¿Jas yuj sbʼejni oj jkʼaptik sok oj katikyi ja jsakʼaniltik ja Dyos bʼa oj ochkotik ja bʼa spamilya bʼa yaʼtijumiki?

¹³ Bʼa oj kʼotkotik parte ja bʼa spamilya bʼa yaʼtijumik ja Dyos, tʼilani ay jas oj jkʼaptikyi. ¿Jas yuj? La katik jun sjejel. Jun tatal jel kisubʼal ja bʼa slugari wa snaʼa sbʼaj jun mebʼa, wa xkʼajyisok sok wa skʼana oj snole. Pe bʼajtanto, ayni jas wa skʼanayi: «Wa xkʼana oja kʼapki bʼa oja wilon jastal wa tat sok oja yajtayon sok oja kison tolabida». Ta ja kerem mi xyaʼa ja skʼapjel jaw, mini oj yil jastal jun skerem. Ja it mini wanuk jelxel ja tatali, sbʼejniʼa. Cha jachni wa x-ekʼ soka Jyoba: kechan oj ya ochuk ja bʼa spamilya ja matik puesto aye oj skʼape sok oj yaweyi ja sakʼanile. Jachni wa xyala ja Biblia: «[Awik] jawa kuerpoʼex jastal jun majtanal bʼa sakʼan ay, bʼa sak ay sok bʼa lek xyila ja Dyosi» (Rom. 12:​1).

Jun sjejel bʼa yajalkʼujol sok skʼuʼajel

14. ¿Jas modoʼal wa sjeʼa ke wa xyajtaytik ja Dyos yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltiki?

¹⁴ Ja yajel ja jsakʼaniltik wani xjeʼatik ke wa xyajtaytik ja Dyosi. Ja it ojtikni slaj ja skʼapjelal wa xyaʼawe jun nupanum. Ja bʼa skʼakʼujil ja boda, ja yaʼtijum Dyos wa sjeʼa ke wa syajtay ja snobia yajni wa skʼapayi ke ti oj ajyuksok chikan jas x-ekʼi. Mi kechan wan skʼapjelyi bʼa oj ajyuke lajan; wani skʼapjelyi oj ajyuk toj soka yeʼn. Chomajkil, wani snaʼa ke mi xbʼobʼ ajyuke lajan ta mi xyaʼa ja skʼapjel jaw. Junxta soka it, mini xbʼobʼ kabʼtik stsamalil yibʼanal ja slekilal ajyel ja bʼa spamilya ja Jyoba ta mi xkʼapatikyi ja jsakʼaniltiki. Jastalni wa xkilatik, ja rason yuja wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Dyosi yujni wa xkʼanatik oj sbʼajukotik, sok ama mulanumotik, wani xkʼanatik ajyel toj soka yeʼn ama chikan jas x-ekʼi (Mat. 22:37).

15. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja yajel ja jsakʼaniltik wani xjeʼatik ke ay kiʼojtik skʼuʼajel?

¹⁵ Ja yajel ja jsakʼaniltik cha wani xjeʼatik ke ay kiʼojtik skʼuʼajel. Jachukniʼa, yujni wa xkʼuʼantik bʼa Jyoba sok wa xjipa jkʼujoltik ke jani mas lek ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn (Sal. 73:28). Wa xnaʼatik ke mi tolabida pasil oj kaʼteltaytik, pes ayotik sakʼan «bʼa yoj lame kristyanoʼik bʼa mi skʼulane ja bʼa jas toji». Pe seguro aytik ke ja Dyosi oj ya koʼ slekilal ja janekʼ wa xkʼujolantiki (Filip. 2:15; 4:13). Wani xnaʼatik ke yuja mulanumotik, ja yeʼn oj snaʼ jyajulaltik ja yajni wa xleʼa jmultiki (kʼuman ja Salmo 103:​13, 14 sok Romanos 7:​21-25). Sok wani xkʼuʼantik lek ke oj stupotik yuja toj wala ajyitiki (Job 27:5).

Ja yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos wa xyijankitik gustoʼil

16, 17. ¿Jas yuj ja yajel ja jsakʼaniltik wa xyijan gustoʼil?

¹⁶ Ja yajel ja jsakʼaniltik wani xyijan gustoʼil, pes yujni jaʼ wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, sok jastalni yala ja Jesús: «Masni wa xyaʼa gustoʼil ja yajeli ke yuja oj ajukawiʼi» (Hech. 20:35). Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, ja Yunin ja Dyos jachni skʼulan sok yabʼni ja gustoʼil wa xyaʼa ajyel jaman ja skʼujoli. Yajni ay stʼilanili, wani stekʼa ja mi oj jijluki, ja mi oj waʼuki sok ja jastal lek wa xtaxi bʼa sjejelyi ja kristyano ja sbʼejlal ja sakʼanili (Juan 4:34). Sok mini jas mas wa x-ajiyi gustoʼil ja yajel gustoʼaxuk ja sTati. Ja yuj yala: «Ja keʼn tolabida wa xkʼulan ja jas lek wa xyila ja yeʼn» (Juan 8:29; Prov. 27:11).

¹⁷ Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik ja tikʼe sakʼanil wa xyijan mas gustoʼili: «Ta ay maʼ wa skʼana oj snochon, mokxa ajyuk sakʼan bʼa yeʼna» (Mat. 16:24). Yajni mixa wala ajyitik sakʼan bʼa keʼntik, wani la mojxitiksok ja Dyos maʼ jel xyajtani. ¿Machun mas wa xbʼobʼ ajyukotiksok jastal yeʼna?

18. ¿Jas yuj mas wa xyaʼa gustoʼil yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos ke yuj xchʼakjel jbʼajtik yuj jun kristyano ma jun jasunuk wa xkʼanatik stajel?

¹⁸ Ja matik wa xyaweyi ja sakʼanil ja Jyoba sok aye sakʼan jastal wa skʼana masni jel gusto aye ke yuja maʼ wa xchʼaka sbʼaj bʼa skoltajel aʼtel june ma bʼa ay jas oj staʼe, jastal paxel rikoʼil. Ja stukil ja yeʼnleʼi, ja kʼuʼumanik Dyos merani gusto aye (Mat. 6:24). Ama wani x-aji gustoʼaxuke yuja kʼotele «skoltanumik aʼtel ja Dyosi», pe mini xchʼay skʼujole ke mi yaʼawe ja sakʼanile sbʼa jun aʼtel, jani yaweyi ja Dyos maʼ jel chaʼanyabʼal x-iljiyeyuji (1 Cor. 3:9). Mey pilan maʼ mas chaʼanyabʼal xyila ja ajyela toji sok yuj waxa chʼakabʼaji. Asta ja yeʼn oj ya pax keremil ja maʼ wa xyaʼa sbʼaj bʼa oj stalnay bʼa tolabida (Job 33:25; kʼuman ja Hebreos 6:10).

19. ¿Jasa cholal yiʼoje ja matik wa xyaweyi ja sakʼanil ja Jyoba?

¹⁹ Ja Biblia wa xyaʼa ja skʼapjel it: «Mojxanik soka Dyosi sok jaxa yeʼni ojni mojxuka mokex» (Sant. 4:8; Sal. 25:14). Ja matik wa xyaweyi ja sakʼanil ja Jyoba jelni lek oj taxuke soka yeʼn. Ja bʼa artikulo nochani, oj kiltik jas yuj mok xiwkotik stsajel ja oj katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba bʼa jachuk oj sbʼajukotik.

[Nota]

¿Jas oja wale?

• ¿Jasa wa stojolan yajel ja jsakʼaniltik ja Dyosi?

• ¿Jastal wa xkatik el slekil yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyosi?

• ¿Jas yuj ja snochumanik Kristo tʼilan oj yaweyi ja sakʼanil ja Dyos?

[Sjobʼjelik bʼa spaklajel]

[Dibujo]

Yijel ja jsakʼaniltik jastalni jkʼapunejtikyi ja Dyosi wa xyijan meran gustoʼil