¿Jas yuj ja ixuk tʼilan oj skis ja rason sbʼaja maʼ olomal yuji?

«Jaxa yolom ja ixuki jani kʼotel ja winiki» (1 COR. 11:3).

1, 2. a) ¿Jasa yala ja Pablo sbʼaja jas yaʼa kulan ja Jyoba sbʼaja olomali? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

 JA JEKABʼANUM Pablo staʼa tiʼal soka yaljelik it ja jas yaʼa kulan ja Jyoba sbʼaja olomal: «Kada winik jani kʼotel yolom ja Kristo, [...] jaxa yolom ja Kristo jani kʼotel ja Dyosi» (1 Cor. 11:3). Ja bʼa artikulo ekʼi kilatik ke ja Jesús wa xyila jun cholal sok jelni xyiʼaj gusto ajyel ibʼ kʼabʼal yuja maʼ Olomalyuji, ja Jyoba. Cha kilatik ke ja winiki tʼilan oj ajyuk ibʼ kʼabʼal soka Jesús. Sok katik jul jkʼujoltik ke jastal ja Jesús yajxta yila ja kristyano, sjeʼa lekil skʼujol, snaʼa syajulal sok jel jaman skʼujol, jachni oj cha skʼuluk ja snochuman Kristo sbʼaja tuki, pe mas soka xcheʼumi.

² Pe ¿ayma maʼ wa xbʼobʼ ajyuksok ibʼ kʼabʼal ja ixuki? Ayniʼa, pes ja Pablo cha yala: «Jaxa yolom ja ixuki jani kʼotel ja winiki». ¿Jastal oj bʼobʼ yil jun hermana ja yaljelik it? ¿Wan maʼ xcha makuni ja rason it ama mi kʼuʼumanuk Dyos ja statami? ¿Wan maʼ x-abʼxi stojol ja rason it ke ja cheʼumali mi jas xbʼobʼ yal? ¿Sok jasa tʼilan oj skʼuluk ja ixuk bʼa oj toyxuk?

«Oj jkʼulyi jun smoj»

3, 4. ¿Jastal wa xyawe el slekil ja matik nupanel ja wa skisawe ja rason sbʼaja olomali?

³ Ja jas aji kulan sbʼaja olomali tini jakel bʼa Dyos. Yajni chʼak skʼuluk ja Adán, ja Jyoba yala: «Mini lekuk aʼajyuk stuchʼil ja winiki. Oj jkʼulyi jun smoj sok oj kʼot jun skoltuman». Anto tixa skʼulan ja Eva. Ja Adán jelni gustoʼaxi yuja ayxa smoj sok skoltuman, ja yuj yala: «Ja iti jbʼakelxaniʼa sok jbʼakʼtelxaniʼa» (Gén. 2:18-24). Ja yeʼnleʼi ayni yiʼoje ja tsamal smajlajel ajyi bʼa oj kʼotuke nantatalik sbʼaja kristyanoʼik mi oj ajyukyujile mulal sok oj ajyuke sakʼan gusto bʼa jun tsamal lugar bʼa tolabida.

⁴ Pe stsaʼawe oj skʼok-e ja abʼali sok yuja jaw chʼay ja jastal jel lek wa xtaxye ja bʼa jardín bʼa Edén (kʼuman ja Romanos 5:12). Ama jachuk, ja jas aji kulan sbʼaja olomali me xtukbʼi, sok man jtyempotik, ja nupanumik bʼa wa skisawe wa x-ajyiye laman sok gusto. Wani xbʼobʼ kaltik ke ojtikni slaj jastal yabʼ ja Jesús yajni tey bʼa satkʼinal bʼa ajyi ibʼ kʼabʼal soka Jyoba sok «tolanibida gusto ajyi» (Prov. 8:30). Ja smeranili, yuja mulali, ja winiki mini xbʼobʼ yayi tojelal tsʼikan lek ja xcheʼumi sok jaxa cheʼumali mini xbʼobʼ snoch tsʼikan lek. Pe yajni xchawanile wa skʼujolane skʼulajel ja xchole ja janekʼ wa xbʼobʼyujile, wani xlajxiyujile ajyel gusto ja bʼa snupanele.

5. ¿Jas yuj ja matik nupanelxa jel tʼilan oj skise ja rason bʼa Romanos 12:10?

⁵ Bʼa oj ajyuke gusto ja matik nupanelexa, jelni tʼilan oj yawe makunuk ja rason it wa x-ajiyile yibʼanale ja snochumanik Kristo: «Yajtabʼajik jastal wa syajta sbʼaj jun pamilya sok yajxta ilabʼajik. Weʼnto bʼajtan jeʼawik waxa kisa bʼajex» (Rom. 12:10). Cha jelni tʼilan oj skʼujoluke skisjel ja rason it: «Jeʼabʼajik slekila kʼujolex, yajxta naʼabʼajik ayajalex, sok aʼabʼajik perdon sok spetsanila kʼujolex» (Efes. 4:32).

Yajni june bʼa yeʼnle mi xyaʼteltay ja Jyoba

6, 7. ¿Jasa slekilal oj yil ja hermana ta wa skisa ja xchol yiʼoj ja statam mi kʼuʼumanuk Dyosi?

⁶ Ay nupanumik bʼa mi xyaʼteltay ja Jyoba june bʼa yeʼnle; ja mas wa x-ekʼi jani ja tatamali. ¿Jas oj skʼuluk ja bʼa ekʼele it ja hermana? Ja Biblia wa sjakʼa: «Ja weʼnlex cheʼumalik, ajyanik bʼa yibʼ skʼabʼ jawa tatamexi, bʼa jachuk, ta jujuntik mi kʼuʼabʼal ayuke soka yabʼal ja Dyosi, ojni kʼokxuke yuja wa modoʼexi ama mi jas xa walawex, yuja yeʼnle mismo wa xyilawe jawa tojil modoʼex sok ja jastal jel lek wala kʼulwaniyex respetari» (1 Ped. 3:1, 2).

⁷ Jastalni wa xkilatik, ja Yabʼal ja Dyos wa sloko ja hermana bʼa mi kʼuʼumanuk Dyos ja statami a-skis ja xchol bʼa olomali. ¿Jasa slekilal oj yil? Bʼobʼta ja statami oj sjobʼ sbʼaj jas yuj jel lek ja smodo, oj skis ja jas wa skʼuʼani sok oj ochuk ja bʼa smeranili.

8, 9. ¿Jasa oj skʼul jun cheʼumal ta ja statami mi stukbʼes sbʼaj ama lek wa sjeʼa ja smodo?

⁸ Pe ¿jaxa ta ja tatamal mi stukbʼes sbʼaj? Ja Biblia wa xyayi rason ja cheʼumal, ke ama jel wokol, a-sjeʼ ja modoʼalik bʼa Dyos, jastal ja yajalkʼujolal. Ja bʼa 1 Corintios 13:4 wa xyala ke «ja yajalkʼujoli jelni juntiro ja spasensya», wa xkʼan alxuk, wa stekʼa ja wokolik wa stʼaspuni. Ja yuj, ja cheʼumali tʼilani oj ajyukyuj syajal skʼujol, ‹chʼin oj yaʼ sbʼaj, manso sok oj ajyuk spasensya› sbʼaja wokoli (Efes. 4:2). Stsʼakatal ja yip ja Dyosi, wani xbʼobʼ sjeʼ ja smodo jastalni wa xmajlaxi bʼa jun yaʼtijum Dyos ama tey bʼa yoj wokol.

⁹ Ja Pablo stsʼijbʼan: «Ayni kip sbʼa yibʼanal stsʼakatal ja maʼ wa xyaki ja kipi» (Filip. 4:13). Soka skoltanel ja yip ja Dyosi, ja cheʼumali ojni bʼobʼ lajxukyuj. Jun sjejel, ta wa x-ixtalaji yuja statami, bʼobʼta jelni wokol oj yabʼ ja mi oj ya stupe. Pe ja Biblia wa xyaʼakitik ja rason it: «Moka wawex stup ja tuk ja jas mi lek wa skʼulanawilexi. [...] Yujni tsʼijbʼunubʼal: ‹Keʼn oj ka stupe; keʼn oj kayile kastigo›, jach wa xyala ja Jyoba» (Rom. 12:17-19). Chomajkil, wa xcha yala: «Ilawik lek bʼa moka wawex stup jawa mojex ja jas mi lek wa skʼulanawilexi. Mas lek kʼujolanik bʼa tolabida oja kʼulukex ja jas lek bʼa weʼnlexi sok bʼa yibʼanal ja tuki» (1 Tes. 5:15). Ja smeranili, ja yip ja Dyosi wani skoltayotik bʼa oj lajxukujtik ja jas mi xbʼobʼ lajxukujtik ja keʼntiki. Ja yuj jelni tʼilan oj kʼantikyi ja Dyosi.

10. ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni ixtalaji sok aljiyabʼ jastik mi sbʼejuk?

¹⁰ Ja Jesús yakankitik jun lekil sjejel. La kiltik jasa skʼulan yajni ixtalaji sok aljiyabʼ jastik mi sbʼejuk. Ja bʼa 1 Pedro 2:23 wa xyala: «Yajni wan aljelyabʼ jastik bʼa wa xyajbʼesni, ja yeʼn mini ya kumxuk. Yajni wan yijel wokol, mini yala oj ya stupe. Jaʼuktoma, ja yeʼn yaʼakan bʼa skʼabʼ ja Maʼ toj wa xkʼulwani jusgari bʼa atalnajukyuj». Ja Biblia wa sloko yibʼanal ja snochumanik Kristo bʼa oj jnochtik sok mi oj katik stup ja tuki. Wa slokowotik bʼa yajxta oj jnatik syajal ja tuk sok chʼin oj kaʼ jbʼajtik, sok mok katik stup ja tuk ja jas mi lek wa skʼulanekitik sok mokni jyajbʼestik sok yaljelik (1 Ped. 3:8, 9).

¿Mi jas xbʼobʼ yal ja ixuki?

11. ¿Jasa cholal akʼubʼalyile jitsan hermanaʼik?

¹¹ ¿Wan maʼ stojolan ja ixuki mi jas xbʼobʼ yal ja bʼa spamilya ma bʼa tuk jasunuk yuja mi olomaluki? Mini jachukuk. Ja Jyoba yaʼunejyi niwak cholal sea winik sok ixuk. Malanta spensarajel sbʼaja niwan cholal yaʼunejyi jitsan hermanaʼik yuja teye ja bʼa tsome 144,000 bʼa oj kʼotuke reyik sok sacerdoteʼik sok oj yaʼe mandar bʼa Luʼum masan bʼa satkʼinal bʼa yeʼn oj tojwanuk ja Kristo (Gál. 3:26-29). Chikani lek ke ja Jyoba yaʼunejyi jun cholal jel chaʼanyabʼal ja ixuke ja bʼa xchonabʼili.

12, 13. Ala jun sjejel bʼa wa sjeʼa ke ja bʼa tyempo najate ajyi ixuke bʼa wajye alumanik.

¹² Jun sjejel, ja bʼa tyempo najate ajyi ixuke bʼa kʼotye alumanik. Ja bʼa Joel 2:28, 29, ja Jyoba yala: «Oj pekʼ ja kip sbʼa tuktukil tikʼe kristyano. Jawa keremtik sok jawa wakʼixuk oj kʼe yal-e jastik oj ekʼuk [...]. Cha jachni sbʼaja jmosoʼik winik sok ixuki oj jpekʼyile ja kip ja bʼa kʼakʼujik jaw».

¹³ Ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, junuk 120 nebʼumanik bʼa Jesús ti stsomo sbʼaje bʼa jun kuarto bʼa nalanchaʼan ja bʼa Jerusalén. Ja tiw ay winike sok ixuke, sok ja Jyoba ya koyile ja yipi. Ja yuj, ja Pedro staʼa tiʼal ja yaljelik alxita ja bʼa alumani sok ya kʼot sbʼaj ja tsome kristyano jaw: «[Jaʼ it] ja jas aji ekʼyi ja aluman Joel: ‹Ja Dyos wa xyala: «Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu oj jpekʼ jun parte ja kip sbʼa tuktukil tikʼe kristyano. Ja yuntikile kerem sok akʼix oj xchol-e, [...] cha jachni sbʼaja jmosoʼik winik sok ixuki oj jpekʼyile jun parte ja kip ja bʼa kʼakʼujik jaw, jaxa yeʼnleʼi oj xchol-e ja jrasoni»›» (Hech. 2:16-18).

14. ¿Jasa skʼulane ja ixuke bʼa jitsanbʼi ja nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo?

¹⁴ Ja ixukeʼi jelni koltaniye bʼa jitsanbʼi ja nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo. Xcholowe ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyos sok skʼulane tuk aʼtelik (Luc. 8:1-3). Jun sjejel, ja bʼa karta bʼa Romanos, ja jekabʼanum Pablo wa staʼa tiʼal bʼa Febe sok yala ke «ja yeʼn wan koltanel ja bʼa kongregasyon tey bʼa Cencreas». Chomajkil, yajni sjekayi skoltanele ja tojik skoltumani, cha staʼa tiʼal bʼa tuk ixuke, jastal «ja Trifena soka Trifosa, ixuke bʼa kongana wane aʼtel sbʼaja Kajwaltiki». Sok cha yala: «Awikyi skoltanel ja Pérsida, ja maʼ jel xyajtaytiki, yujni ja yeʼn jel aʼtel juntiro sbʼaja Kajwaltiki» (Rom. 16:1, 12).

15. ¿Jastal wa xkoltaniye ja ixuke ja bʼa yajel jitsanbʼuk ja nebʼumanik ja bʼa jtyempotiki?

¹⁵ Ja bʼa jtyempotiki, ja bʼa mas ja juke miyon cholumanik sbʼaja lekil rasoni, ayni jitsan ixuke bʼa tuktukil sjabʼile (Mat. 24:14). Jitsan bʼa yeʼnle kʼotele choluman bʼa tyempo tsʼikan, misioneraʼik sok betelitaʼik. Kʼotelni smeranil ja jas yala ja rey David: «Ja Jyoba yeʼnani yalunej ja it; ja ixuke matik wa xcholowe ja lekil rasoni kʼotele jun niwan nole soldado» (Sal. 68:11). Jastalni wa xkilatik, ja Dyosi jelni chaʼanyabʼal xyila ja skoltanele ja yaʼtijumik ixuk ja bʼa xcholjel ja lekil rasoni sok bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana oj skʼuluki. Chikani lek ke ja wa xkʼanjiyile bʼa aʼajyuke ibʼ kʼabʼal soka olomali mini wa stojolan bʼa mixa jas oj yale.

Chawane ixuk bʼa yalawe ja jas wa spensarane

16, 17. ¿Jastal wa sjeʼa ja sjejel bʼa Sara kʼe ja ixukeʼi wani xbʼobʼ kʼumanuke?

¹⁶ Ta ja Jyoba wa xyayi jitsan cholalik ja ixukeʼi, ¿mi maʼ sbʼejukni ja winik oj sjobʼyi ja xcheʼum bʼajtanto ay jas oj stsaʼ skʼulajel bʼa jel tʼilan? Ja jaw kʼotelni biboʼil bʼa yeʼna. Ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal bʼa ixuke bʼa yalawe ja jas wa spensarane sok ay jas skʼulane ama mi yeʼn smandaruk ja statame. La kiltik chabʼ sjejel.

¹⁷ Ja Sara tarega skʼanayi ja statami, ja awel Abrahán, bʼa aya eluk ja bʼa wane jijlel ja xchabʼil xcheʼum sok ja skeremi yujni wane jelxel. Ama ja jaw «mini tʼun lek yabʼ ja Abrahán», ja Dyos tukni ja jastal wa spensarani; ja yuj yala yabʼ: «Mokni tuk awabʼ soka jas wan yaljela wabʼ ja Sara sbʼaja keremi sok sbʼaja waʼtijum ixuki. Maklay ja jas wa xyala» (Gén. 21:8-12). Ja Abrahán skʼuʼanyi ja Jyoba sok skisa ja jas wa skʼana ja Sara.

18. ¿Jas ekʼele yeʼn stsaʼa jas skʼulajel ja Abigaíl?

¹⁸ La jtatik tiʼal ja yan sbʼaja Abigaíl, ja xcheʼum jun winik jel riko sok jel xchante sbʼiʼil Nabal. Yajni ja David soka soldadoʼiki wane spakjel ajnel yuja imbidioso rey Saúl, ti jijliye mojan bʼay ja xchanteʼik ja Nabal sok asta stalnaye pe mini skʼanawe stsʼakol yuj jun chante. Pe ja winik jaw «jel kalax sok wa skʼulan bʼa jastik mi lekuk», ja yuj yajni ja David sjeka ja soldadoʼik bʼa oj waj spateyi skʼujol bʼa oj ajukyile swaʼele, ja yeʼn mini skʼana sok kʼakʼxta sjakʼa. Ja yeʼn juni winik mi xmakuni sok jel sonso. ¿Jastal yabʼ ja Abigaíl yajni aljiyabʼ ja jas ekʼi? Mini jas yalyabʼ ja statami, «wegoxta yiʼaj 200 pan, 2 niwak jarra vino, 5 chej bʼa tojbʼelxa, 5 sea bʼa kʼilubʼal sbʼakʼ jasunuk, 100 tortaʼik bʼa pasaʼik sok 200 tortaʼik bʼa bʼuyubʼal higoʼik» soka yayi ja David sok ja swiniki. ¿Lek maʼ ja jas skʼulani? Jas ekʼ tsaʼani wa sjeʼa ke lekni waji. Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba yaʼakan oj chamuk ja Nabal, sok mas tsaʼan ja Abigaíl nupani soka David (1 Sam. 25:3, 14-19, 23-25, 38-42).

«Ja ixuk [...] ojni yiʼ stoyjel»

19, 20. ¿Jasa wa xyaʼakan jun ixuk bʼa wa sbʼajin oj toyxuk?

¹⁹ Ja Biblia wa stoyo ja cheʼumal bʼa wa skʼulan ja jas wa smajlay ja Jyoba bʼa yeʼna. Ja libro bʼa Proverbios wa stoyo soka yaljelik it «jun lekil cheʼumal»: «Masto jel skʼulan baler ke yuja coralik. Ja statami wa sjipa spetsanil skʼujol; ja yeʼn mini jas skʼulanyuj palta bʼa jel chaʼanyabʼal. Ja cheʼumali jel lek stupu, sok mi bʼa mi lekuk, kada kʼakʼu bʼa snajtil ja sakʼanili. [...] Wa sjama ja stiʼ sok biboʼil; tey bʼa yakʼ ja ley bʼa lekil kʼujolal. Wa skʼela ja aʼtelik bʼa yoj snaji; mi xyabʼan ja pan bʼa jaraganili. Ja yuntikili wa xkʼeye tekʼan sok wa skʼulane felicitar; ja statami wa xkʼe tekʼan sok wa stoyo» (Prov. 31:10-12, 26-28).

²⁰ ¿Jasa wa xyaʼakan jun ixuk bʼa wa sbʼajin oj toyxuk? Ja Proverbios 31:30 wa sjakʼa: «Ja jastal jel lek skʼeljel june wani xbʼobʼ loʼlanuk, jaxa stsamalil, ekʼum bʼej; pe ja ixuk bʼa wa xiwyuj ja Jyoba ojni yiʼ stoyjel». Ja hermana bʼa wa xiwyuj ja Dyosi gusto lek wa x-ajyi ibʼ kabʼal soka yolomi, pes ja «yolom ja ixuki jani kʼotel ja winiki», jaxa «winik jani kʼotel yolom ja Kristo» sok «jaxa yolom ja Kristo jani kʼotel ja Dyosi» (1 Cor. 11:3).

La katik tsʼakatal yuja majtanal yaʼunej ja Dyosi

21, 22. a) ¿Jastik rason yiʼoje ja matik nupanelexa bʼa yajelyi tsʼakatal ja Dyos? b) ¿Jas yuj tʼilan oj kistik tolabida ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sbʼaja olomali? (Kʼela ja rekuadro ja bʼa slam 17).

²¹ Ja yaʼtijumik Dyos bʼa nupanelexa ayni yiʼoje jitsan rason bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja tsamal majtanal bʼa nupanel. June ja bʼa it jani ajyel lajan bʼa snajtil ja sakʼanile. Pe ja mas tʼilani jani yaʼteltajel lajan ja Jyoba (Rut 1:9; Miq. 6:8). Ja Maʼ ya kujlajuk ja nupaneli wani snaʼa jasa mero wa xmakuniyujile bʼa oj wajyujile lek. Ja yuj ja mas leki jani a-skʼuluke ja jastik junuk jastal wa skʼana ja yeʼn. Jachuk, «ja gustoʼil wa xjak bʼa Jyoba jani [oj kʼotuk yipe]», ama teye ja bʼa luʼumkʼinal it bʼutʼel wokol (Neh. 8:10).

²² Ja lekil tatamal wani syajtay ja xcheʼum jastal wa syajtay sbʼaj sok yajxta sok wa sleʼa modo ja jastal wa xyaʼa ja smandar jastal olomal. Jaxa cheʼumali wani skoltay sok wa skisa ja statami, ja it jel xkoltaji ja tatamal bʼa oj syajtay. Pe ja mas tʼilani, yajni wa xyaʼawe jun lekil sjejel ja bʼa snupanele, wani xyaweyi stoyjel ja kala Tatik Jyoba.

¿Wan maʼ xjula kʼujol?

• ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sbʼaja olomali?

• ¿Jas yuj tʼilan oj skis sbʼaje ja matik nupanelxa?

• ¿Jastal oj yil ja hermana ja statam mi kʼuʼumanuk Dyos?

• ¿Jas yuj ja winiki tʼilan oj sjobʼyi ja xcheʼum bʼajtanto ay jas oj stsaʼ skʼulajel bʼa jel tʼilan?

[Sjobʼjelik bʼa spaklajel]

[Recuadro]

¿Jas yuj jel tʼilan skisjel ja matik olomale?

Ja Jyoba stsaʼunej matik oj ajyuke olomal sok jastal oj yawe makunuk ja xcholeʼi. Ja it wa xyawe el slekilal sea kristyanoʼik ma anjelik. Sok jachuk ja yeʼnle wani xbʼobʼ stsaʼe bʼa oj yaʼteltaye ja Dyos bʼa jun modo lajan sok tsoman (Sal. 133:1).

Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal wani skʼuʼane ke jani Yolome ja Jesukristo (Efes. 1:​22, 23). Sok yuja Jesús jel skisa ja xchol ja sTati, ja bʼa tyempo jakumi «oj kʼot ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja Dyosi, ja Maʼ ajiyiyuj bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jastik junuki. Sok jachuk ja Dyosi yeʼnxa oj ajyuk bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jastik junuki» (1 Cor. 15:​27, 28). Ja sbʼeji, ja yaʼtijumik Dyos oj skʼujoluke bʼa skisjel ja matik olomale ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa pamilya (1 Cor. 11:3; Heb. 13:17). Sok yajni wa skisaweʼi jelni xyilawe slekilal: lekni wa x-iljiye yuja Jyoba sok wa x-aji koʼ slekilale (Is. 48:17).

[Dibujo]

Ja orasyon wa skoltay ja cheʼumal bʼa oj sjeʼ modoʼalik bʼa yaʼtijumik Dyos

[Dibujo]

Ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyila ja janekʼto wa xkoltaniye ja ixuke ja bʼa aʼtel sbʼaja sGobyerno