JITSAN kristyano wa xyilawe ke ja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaji «juni mero skʼuʼajel kujlajel ja bʼa relijyon wa xyalawe snochumane Kristo». Ja skʼuʼajel it wa xyala ke ja Tatali, ja Uninali sok ja espíritu santo oxwane kristyanoʼe pe jun ita Dyos. Ama jachuk, ja sacerdote John O’Connor yala ke ja oxe Dyos staʼunej sbʼaji «jun jasunuk jel nakʼan ay bʼa mini nunka oj kabʼtik stojol». ¿Jas yuj jel wokol yabʼjel stojol ja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaji?

Ja Diccionario crítico de Teología, ediciones Akal wa xyala ke «Ja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaji mi wa xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyos». Yuja jaw jitsan ja matik wa skoltayi sleʼuneje bersikuloʼik ja bʼa Biblia bʼa oj skoltaye ja skʼuʼajel jaw, asta ayni ekʼele stukbʼesneje.

June ja bʼa bersikuloʼik bʼa mi lek wa x-aji makunuki jaʼa bʼa Juan 1:1. Ja Biblia Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi wa xyala jachuk: «Yajni ya‘a kulan ja satkʼinali tixani aya ja yabʼali. Ja yabʼali tixani sok ja dyosi [ja bʼa griego, ton theón] ja yabʼali dyosni‘a [ja bʼa griego, theós]». Ja bʼa bersikulo it wa x-alxi «dyos» bʼa chabʼ modo. Ja bʼajtani (theón) bʼa jaʼ wa xkʼesok ja yaljel ton, ke ja bʼa tojol-abʼal ja wa x-alxi ja, yuja jaw wa xnaʼatik ke jani wan yaljel sbʼaja Dyos Maʼ kechan jel ja yipi. Pe ja bʼa xchabʼil ekʼele wa staʼa tiʼal dyos (theós) mixa ay yiʼoj ja. ¿Jas yuj jach stsʼijbʼane? La kiltik.

Bʼajtan, tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja Evangelio bʼa Juan tsʼijbʼaji bʼa griego koiné (ja mas naʼubʼal sbʼaj) sok ja kʼumal jaw wa xya makunuk ja ja bʼa tuktukil modo. Ja paklanum bʼa Biblia Archibald Thomas Robertson wa xcholo ke yajni wa x-axi makunuk ja bʼa griego ja artikulo ja bʼa chabʼ yaljel, ja chabʼ yaljelik jaw «junxtani» wa stojolan. Ja yeʼn wa xyaʼa jastal sjejel ja Mateo 13:38, bʼa wa xyala: «Ja alaji [ja bʼa griego, ho agrós] jani ja luʼumkʼinali [ja bʼa griego, ho kósmos]». Yuja jaw, wa xbʼobʼ kabʼtik stojol ke ja luʼumkʼinal jani ja alaji.

Pe ¿jasa oj ekʼuk ta june ja bʼa yaljeli wa xya makunuk ja pe ja juni miyuk, jastalni ja bʼa Juan 1:1? Bʼa jani wan stajel tiʼal ja bersikulo jaw, ja paklanum jel chapan ja James Allen Hewett wa xchiktes ja it: «Ja il ja yaljeliki mi junukxta, sok mini slaja sbʼaj».

Bʼa xcholjel ja pensar jaw, ja yeʼn wa staʼa tiʼal ja 1 Juan 1:5, bʼa wa xyala ke «ja Dyosi juni ijlabʼ». Ja bʼa griego, ja yaljel «Dyos» wa xtax jastal ho theós, wa xkʼan alxuk ayiʼoj ja. Pe ja bʼa yaljel «ijlabʼ» (fos) mey yiʼoj ja. ¿Jas wa sjeʼa ja it? Ja Hewett wa xyala: «Wani xbʼobʼ alxuk tolabida ke ja Dyosi juni ijlabʼ, pe mini xbʼobʼ alxuk ke ja ijlabʼi ja Dyos». Wa xtaʼatik slajelal bʼa juntikxta ja bʼa 1 Juan 4:16 («ja Dyosi yajalkʼujolal»). Ja bʼa sjejel it, ja yaljel Dyos ja bʼa griego ayiʼoj ja, pe ja yaljel «yajalkʼujolal» mey yiʼoj. Ja yujil ja yaljelik jaw mini junukxta; ja bersikulo jaw mi wa xbʼobʼ stojoluk ke «ja yajalkʼujolal ja Dyos».

Jitsan griegoʼik bʼa snochumane Kristo sok sutumanik bʼa Biblia akuerdo aye ke ja bʼa Juan 1:1 mi jaʼ wa skʼana oj xchiktes maʼ kʼotel «ja Yabʼali», jani sjejel june ja bʼa modoʼalik yiʼoji. Ja  Comentario al Nuevo Testamento, bʼa William Barclay, wa xcholo: «Yajni mi x-axi makunuk ja bʼa jun bʼiʼilal, ja bʼiʼilal jaw kechan wan xcholjel jas modoʼalik yiʼoj. Ja Juan mi yala [...] ke ja Jesús yeʼn mismo ja Dyos, jani ke jach jastal Dyos» (cursivas del autor). Bʼa cha jani wan stajel tiʼal, ja Jason David BeDuhn, paklanum jel chapan bʼa temaʼik bʼa relijyon, wa xyala: «Ja bʼa griego ta bʼa jun yal chole yaljelik jastal ja bʼa Juan 1:1c mi x-axi ochyi ja artikulo ja ja bʼa yaljel theós, ja matik oj skʼumuki oj yabʼye stojol ke jaʼ wan yaljel bʼa ‹jun dyos›. [...] Yajni mey yiʼoj jun ja wani xchiktes jaman lek jun stukil ja bʼa theós sok ho theós jastalni bʼa ‹jun dyos› sok ‹Dyos›». Sok wa xcha yala: «Ja bʼa Juan 1:1, ja Yabʼali mi jaʼuk ja Dyos maʼ kechan jel ja yipi, jani jun dyos, wa xkʼan alxuk, june ke mi xbʼobʼ ilxuk». Ja bʼa juʼun Juan. Texto y Comentario, bʼa Juan Mateos (sutuman ja bʼa Nueva Biblia Española) bʼa jani koltajiyuj ja Juan Barreto, wa x-alxi jun jasunuk oj slajtik ja bʼa Juan 1:1, 2: «Ja bʼa oxe ekʼele wa xtax ja bʼa jaw [bersikuloʼik] ja yaljel ‹Dios›, ja bʼajtani sok ja bʼa yoxili wa xyiʼaj ja artikulo ja (ja Dyos); ja bʼa xchabʼili, mi xyiʼaj (jun Dyos, june ke mi xbʼobʼ ilxuk)». Ja bʼa Análisis Gramatical del Griego del Nuevo Testamento, ja católico Max Zerwick wa xyala: «‹Ja Yabʼali dyosniʼa›, ja tiw kechan wan xcholjel pe mey yiʼoj ja artikulo ja, jani wa xchiktes ja modoʼalik yiʼoj ja Yabʼali». Sok ja juʼun protestante Clave Lingüística del Nuevo Testamento Griego cha jachni wa xcholo.

Anto, ¿ay maʼ rason ke ja «nakʼan ay juntiro» ja jastal kʼotel ja Dyosi? Ja Jesús mini jach skʼuʼan, pes june ja bʼa yorasyonik skʼulani xchiktes jasa stukil ja yeʼn soka sTati. Ja yeʼn yala: «Ja it wa stojolan sakʼanil bʼa tolabida: akʼot snaʼe abʼaj ja weʼn, ja único Dyos smeranili, sok ja maʼ ajekaʼi, ja Jesukristo» (Juan 17:3). Ta jkʼuʼantik ja smeranil it bʼa Biblia wan yaljel ja Jesús, ojni jkistik ja jastalni mero: ja Yunin ja Dyos, june ke mi xbʼobʼ ilxuk. Chomajkil, ojni jtoytik ja Jyoba jastal «ja único Dyos smeranili».