Ja Biblia stukbʼes ja sakʼanile

¿JASA nikjiyuj jun rastafari bʼa yajelkan ja tikʼe sakʼanil yiʼoj ajyi sok yajelkan yilkʼujolajel ja matik sak yelawi? ¿Jas yuj stukbʼes ja sakʼanil jun kerem bʼa jel kalax ja smodo bʼa kʼotel narco ajyi? La katikan yeʼn a-xchole.

«Kaʼakan ja pensarik mi stojoluk» (HAFENI NGHAMA)

JA SJABʼIL: 34

PAÍS BʼA POJKI: ZAMBIA

JA SAKʼANIL: JUN RASTAFARI AJYI

JA JSAKʼANIL AJYI: Yuja guerra, ja jnani spakayi ajnel ja bʼa Namibia sok ochsok ja Yorganisasyon ja Chonabʼ bʼa África bʼa ti wa xkan bʼa Suroeste (SWAPO, ja kutil sbʼiʼil bʼa inglés). Ja organisasyon it jani wan skʼulajel luchar soka gobyerno bʼa Sudáfrica bʼa yeʼn wan yajelyi mandar ja Namibia ja bʼa tyempo jaw. Ja jnani ti kʼot bʼa jun lugar bʼa repugiadoʼik ja bʼa Zambia, sok ti pojkiyon tiw.

Ja bʼajtan 15 jabʼil ja bʼa jsakʼanili tini ajyiyon ja bʼa tuktukil lugar yiʼoj ja SWAPO. Ja kʼole it, bʼa yeʼn olomal bʼa wa skʼana oj el libre ja Namibia, wani sjeʼayi ja keremtiki jastik bʼa politika sok bʼa yilkʼujolajel ja matik sak yelawi.

Yajni ay kiʼoj 11 jabʼil, jkʼanani oj ochkon jastal snochuman Kristo. Ja yuj waj jleʼ jun pastor bʼa iglesya, bʼa wani xwajye katolikoʼik, luteranoʼik sok anglicanoʼik, sok tuk. Pe ja yeʼn mini skʼana oj kʼuluk. Jelni ya eluk jgana sok paxyon june maʼ mi skʼuʼan bʼa Dyos. Ja yuj, yajni ay kiʼoj 15 jabʼil, ochyon soka kʼole bʼa politika sok ja relijyon yiʼoje ja rastafariʼik. Bʼajtan jani jkʼulan yuja jel xkʼulan gusto ja kʼin reggae, pe cha jkʼulani yuja jel wa x-ixtalajiye ja matik kʼikʼ yelawe ja bʼa África. Kʼeni jchʼit ja kolomi, bʼa jachni wa sjixa ja yolome ja rastafariʼik, kʼe kabʼ marihuana, kaʼakan skʼuxjel bʼakʼet sok paxyon jun mero koltanum bʼa oj eluke libre ja matik kʼikʼ yelaweʼi. Ama jachuk, mini jtukbʼes ja kuxil jsakʼanili sok mi kaʼakan skʼeljel pelikulaʼik bʼa wa xpekʼxi chikʼ. Sok jelni malo la kʼumaniyon.

JA BIBLIA STUKBʼES JA JSAKʼANILI: Ja bʼa 1995, yajni ay kiʼoj 20 jabʼil, kʼeni jpensaraʼuk lek jasa oj jkʼul soka jsakʼanili. Ayxani tʼusan tyempo wanon skʼumajeljan ja juʼunik wa xtaʼa bʼa wa xyawe eluk ja rastafariʼik, sok ama jujuntik wa xyawe makunuk tekstoʼik bʼa Biblia, mini xya kʼokxukon ja jas wa xcholo. Ja yuj, jtsaʼa spaklajel keʼn mismo.

Stsʼakatal jun kamigo rastafari, jtaʼani jun sjuʼune ja testigoʼik bʼa Jyoba. Wegoxta kʼe jpaklay soka jBiblia. Tʼusan tsaʼan jleʼawe ja Testigoʼik, soka skoltaneleʼi, jelni jas och jnebʼe. Pe bʼajtanto oj kʼe jkʼul estudiar soka yeʼnle, jelni jas jtukbʼes ja bʼa jsakʼanili.

Jelni wokol kabʼ yajelkan ja snukʼjel mayi sok ja yujel trago (2 Corintios 7:1). Cha jtojbʼes ja jplanta, asta jkʼutsu ja xchʼitulabʼil kolomi, kaʼakan skʼeljel pelikulaʼik bʼa spekʼjel chikʼ sok bʼa ayiʼoj ixuk winik bʼasane, sok jtukbʼes ja jastal wala kʼumaniyoni (Efesios 5:3, 4). Yajni ekʼ ja tyempo, mixani xkilkʼujolan ja matik sak ja yelawe (Hechos 10:34, 35). Pe bʼa skʼulajel ja it, bʼajtan tʼilan kaʼakan smaklajel kʼin bʼa wa xnikwani yilkʼujolajel ja matik tuk yelawi sok kaʼakan smojtajele ja kamigoʼik bʼa wa xyiʼajone ja bʼa tikʼe jsakʼanil kiʼoj ajyi.

Yajni kaʼatakan ja tikʼe sakʼanil kiʼoj ajyi, jleʼa jun Naʼits bʼa Tsomjelal yiʼoje ja Testigoʼik bʼa Jyoba. Anto ajiki jun estudio bʼa Biblia sok kala oj kiʼ jaʼ. Mini tʼun skʼulan gusto ja jpamilya. Asta ja jnani kʼot yalkabʼ la wajkon bʼa pilan relijyon bʼa wa snochowe ja Kristo pe miyuk soka Testigoʼiki. Sok june ja bʼa spamilya ja jnani, bʼa ayni chaʼan lek xchol ja bʼa gobyerno, jelni skʼenayon yuja jas jtsaʼa skʼulajeli.

Ama yilawone kontra sok skʼenayon ja jpamilyaʼiki, kuchnikuj yujni ka makunuk ja jas jnebʼunej ja bʼa sjejel bʼa Jesús sok ja bʼa jastik sjeʼa. Chomajkil, jkʼuʼunejni lek ke ja Testigoʼiki jani yiʼoje ja relijyon smeranili, pes ja jas wa sjeʼawekiʼi wani slaja sbʼaj soka Biblia. Yuja tolabida wa skʼuʼane ja jas wa xyala ja Dyos ja bʼa Yabʼali, ja yuj wa xcholowe yabʼ ja tuki (Mateo 28:​19, 20; Hechos 15:14). Sok cha mi xchʼika sbʼaje bʼa politika (Salmo 146:3, 4; Juan 15:17, 18).

JASTIK SLEKILAL KILUNEJ: Snochjel ja mandarik bʼa Biblia jelni skoltunejon. Jun sjejel, mixa xkabʼ marihuana, jun bisio bʼa jel xchʼakasok takʼin kada ixaw ajyi. Mixani xkʼankʼunikuj yabʼjel droga, sok masni lekxa ay ja jsakʼanili sok ja jpensari.

Man yal jchʼinil jelni xkʼana oj tayi stojol ja jsakʼanili, sok man jtaʼunej. Pe ja mas tʼilani, ja wego wa xkabʼ ke mas mojan ayon soka Dyosi (Santiago 4:8).

«Wanxani xbʼobʼ jkom ja jtajkeli» (MARTINO PEDRETTI)

JA SJABʼIL: 43

PAÍS BʼA POJKI: AUSTRALIA

JA SAKʼANIL: JUN NARCO AJYI

JA JSAKʼANIL AJYI: Man yal jchʼinil, ja jpamilya jelni sjeltes sbʼaje naʼits; ajyitikon bʼa tuktukil yal lugarik, bʼa jun niwan chonabʼ sok ajyitikon jun tyempo bʼa jun aʼtel bʼa jun najtil lugar ja bʼa país. Wantoni xjul lek jkʼujol ja kʼakʼujik jaw bʼa wa xmojtay jbʼajtikon soka jprimoʼik sok ja jtiyoʼiki. Wa xkatikon el chay, wala wajtikon bʼejyel bʼa yoj kʼul sok wa xtojbʼestikon yamkʼabʼalik bʼa smiljel chante ma tuk jasunuk.

Tolabida jel kalaxon, pes yujni ja jtati jun boxeador ajyi sok man yal jchʼinil sjeʼaki tiroʼanel. Yajni wanon solteroʼaxeli, mixani la elyon ja bʼa barik bʼa yujel trago. Ja kamigoʼik soka keʼn jelni xkʼulantikon gusto slejel tiro. Ayni kiʼojtikon ekʼ nabaja sok steʼilik béisbol bʼa wala tiroʼanitikon sok jun kʼole bʼa aye 20 ma mas kristyano.

Bʼa oj taʼ mas takʼin, wani xchono droga sok jastik yelkʼuneje ja matik wa x-aʼtijiye ja bʼa lugar wa xkʼot ja barkoʼik. Cha wala aʼtijiyon soka narcoʼik bʼa skʼanjelyi takʼin ja matik wa smanaweʼi sok wa xka xiwuke sok armaʼik. Ayni kiʼoj jun yaljel: «Keʼn oj mil-e, ma yeʼn oj smilone». Wani xkʼana oj kʼotkon jun milwanum.

JA BIBLIA STUKBʼES JA JSAKʼANILI: Wantoni xjul jkʼujol ayni bʼa kabʼunej sbʼaja testigoʼik bʼa Jyoba yajni chʼinonto. Pe jatoni jobʼoyi ja jnan bʼa yeʼnle yajni ay kiʼoj junuk 20 jabʼil. Kechani chabʼ kʼakʼu ekʼi yajni skʼojtsin ja jpuerta jun Testigo sbʼiʼil Dixon. Kantikon loʼil jun rato lek, sok tixa slokowon ja bʼa sreunione. Jani sbʼajtanil ekʼele wajyoni, sok man tyempo jaw, ayxa 20 jabʼil wanon wajel. Kada sjobʼjel wa xkayile jani wa sjakʼaweki soka Biblia, sok ja jaw jelni jkʼulan gusto.

Ja yeʼnle sjeʼaweki ke ja Jyoba Dyos wani xcham skʼujol sbʼaja kristyanoʼiki, asta ja matik lajansok mi skʼulane respetari (2 Pedro 3:9). Cha jnebʼa ke ja yeʼn kʼotel jun Tatal jel xyajtani bʼa ojni stalnayon anima ja tuk mi skʼulane. ¡Janekʼto stsatsankʼujolanon snajel ke ojni ya perdon yibʼanal ja jmul ta jtukbʼes ja jmodo! Ajyini jun teksto bʼa jel cham kabʼ juntiro: jaʼa Efesios 4:22-24. Ja tiw wa xyala ke tʼilan oj katik «eluk ja poko modoʼal» sok oj kitik «ja ajkʼach modoʼal bʼa kʼulaji jastalni wa skʼana ja Dyosi».

Wani xkala ke mi pasiluk yajelkan ja tikʼe jsakʼanil ajyi. Wani xkuchkuj mi oj kabʼ droga jitsan kʼakʼu, pe yajni wa x-eljul ja xchʼakulabʼil ja semana sok wa xmojtaye ja kamigoʼiki, cha wani xkabʼan. Kaʼa jbʼaj kuenta ke mi oj bʼobʼ jtoj ja jsakʼanili ta mi xkaʼakan smojtajele, ja yuj kaʼakan smojtajele sok wajyon bʼa pilan lugar. Jujuntik kamigo skʼapa sbʼaje oj waj yaʼonekan, pe skʼapawetoki marihuana. Kalani yabʼye bʼa kalata oj kakan ja bisio jaw, sok yajni kʼotikon ja bʼa stikʼanil ja estado, tixa jpila jbʼajtikon. Mas tsaʼan kabʼ yabʼalil, ke yajni kaʼawekani, tixta waj yelkʼaye jun banco bʼa yawe makunuk jun arma.

JASTIK SLEKILAL KILUNEJ: Yajni mixa xmojtaye ja kamigoʼiki, masni pasil kabʼ stukbʼesel jbʼaj. Sok ja bʼa jabʼil 1989 kiʼaj jaʼ jastal Testigo. Tsaʼan, cha yiʼaj jaʼ ja kijtsʼin akʼixi sok ja jnantati.

Ayxa 17 jabʼil nupanelon sok ay oxe kuntikil. Wani xbʼobʼ kal ke wanxa xbʼobʼ jkom ja jtajkeli, asta ja yajni yeʼn wa sleʼawone bʼajtani. Cha jnebʼunej syajtajel tuktukil tikʼe kristyano, chikan jas rasaʼil ma kʼumal (Apocalipsis 7:9). Jelni kʼotel smeranil bʼa keʼn ja jas yala ja Jesús: «Ta mixa jipawexkan ja jastik wa xjeʼa, kʼotelexni mero jnebʼumanik; oja naʼex sbʼaj ja smeranili, jaxa smeranili oj ya elanik libre» (Juan 8:31, 32).

[Xcholjel]

Bʼa stukbʼesel jbʼaj, bʼajtan tʼilan kaʼakan smaklajel kʼin bʼa wa xnikwani yilkʼujolajel ja matik tuk yelawi

[Xcholjel]

Ja kamigoʼik soka keʼn jelni xkʼulantikon gusto slejel tiro. Ayni kiʼojtikon ekʼ nabaja sok steʼilik béisbol bʼa wala tiroʼanitikon sok jun kʼole bʼa aye 20 ma mas kristyano