¿Meran maʼ ajyi ja tsamal lugar bʼa Edén?

JITSAN kristyano yabʼuneje yabʼalil sbʼaja tsamal lugar bʼa Edén sok cha jachni ja bʼa Adán soka Eva, pe mini bʼa skʼumuneje bʼa Biblia ja loʼil jaw. ¿Jas mixa pila tyempo oja kʼumuk? Oja taʼ yibʼanal ja loʼili bʼa Génesis 1:26–3:24. Bʼa tʼusanta yaljel, ja it ja jas ekʼi:

Ja Jyoba * skʼulan ja bʼajtan winik sok stsʼubʼil luʼum, ya sbʼiʼiluk Adán sok ti yaʼa bʼa jun tsamal lugar ma parke, bʼa ti wa xtax bʼa jun lugar sbʼiʼil Edén. Ja tsamal lugar jaw, bʼa yeʼnani xchapa ja Dyosi, ayni yiʼoj jitsan jaʼ sok teʼaltik bʼa jel x-ajbʼani ja sat wa xyaʼa. Ja bʼa yoj snalan, ja Dyosi ti yaʼa «ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki», sok stima ja Adán mok sloʼ ja sat teʼ jaw bʼa mi oj chamuk. Jun kʼakʼu yiʼaj yi june ja xaʼax ja Adán sok jachuk skʼulan ja Eva, ja bʼajtan ixuki. Tsaʼan yayile ja cholal bʼa oj stalnaye ja tsamal lugari, aʼajyuk yuntikile sok sbʼutʼjel ja Luʼumi.

Mas tsaʼan, yajni ja Eva stuchʼil ay, kʼumajiyuj jun bʼitsʼbʼichan sok kʼapjiyi slojel ja sat teʼ timubʼalyileʼi. Ja jas yala, jabʼi ja Kʼulumani wanbʼi slejel abʼal sok wan nakʼjelyi ja Eva jun jasunuk bʼa lek oj snaʼ: bʼa ojni bʼobʼ kʼot jastal Dyos. Ja Eva skʼuʼani sok sloʼo ja sat teʼi. Ja Adán cha skʼokoyi ja smandar ja Dyosi. Tsaʼan, ja Jyoba yala jasa oj ekʼ sbʼaje ja Adán, ja Eva sok ja bʼitsʼbʼichani. Xchawanile aji eluke ja bʼa Tsamal lugari, sok jujuntik anjel stimawe ja bʼa wa x-ajyi ocheli.

Ja bʼa najate, tʼusan mi yibʼanaluk ja matik jel chapane sok ja paklanumik bʼa Biblia skoltaye ke merani ekʼ ja loʼil jaw. Pe ja bʼa jtyempotiki jelni ja maʼ mi skʼuʼane. Ja yuj, ¿jastik sjobʼjelik wa xyaʼawe? Ja bʼa ti nochani oj katikyi sjakʼjel chane sjobʼjel bʼa jel kʼajyel xyaʼawe.

1. Ta meran ajyi ja tsamal lugar bʼa Edén, ¿bʼa ajyiʼa?

Bʼa jitsanxa sigloʼik, ja matik wa spaklaye sbʼaja Dyosi yalawe bʼobʼta ja Tsamal Lugari wantoni xtax bʼa jun lugar. Pe bʼa jun tyempo, ja Iglesya kʼe yi ja spensare ja griegoʼik jastal ja Platón sok ja Aristóteles, bʼa wani xyalawe ke mini xbʼobʼ ajyuk ja jas toj ja bʼa Luʼumi. * Ja yuj, ja matik wa spaklaye sbʼaja Dyosi kʼot skʼuʼuke ke ja Tsamal Lugari tini ay bʼa jun lugar mojan bʼa satkʼinal. Jujuntik wa skʼuʼane ke ti wa xtax bʼa sniʼ jun chaʼan wits bʼa mastoni ekʼxel ja xchaʼanil yuja luʼum it bʼutʼel maloʼil; tuk cha wa xyalawe ke tey bʼa june ja bʼa poloʼik, pilan wa xcha yalawe bʼa Luna. Yuja jaw, ja loʼil bʼa Tsamal Lugar, kechanta kʼot pax jun lom loʼil. Ja yuj, ja matik jel chapan ja bʼa jtyempotiki mi skʼuʼane ja prebaʼik ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén sok seguro aye ke nunka ajyi.

Pe tukni lek ja jastal wa xcholo ja Biblia sbʼaja Tsamal Lugari. Jun sjejel, ja bʼa Génesis 2:8-14 wa xcholo jastal mero ajyi ja bʼa lugarik mojan yiʼoji: wa xyala ke ti wa xtax bʼa jun lugar bʼa sladoʼil wa x-eljan ja kʼaʼuji ke sbʼiʼil Edén sok wa x-ajiyi yalel bʼa jun yok jaʼ bʼa tsaʼan tixa wa spila sbʼaj bʼa chane yok. Kada yok jaʼ ajyini sbʼiʼil sok wa xcholo tʼusan bʼatik wa x-elkʼota. Ja bʼa tyempoʼik ekʼel jani, jitsan paklanumik xchʼakuneje sbʼaje slejel ja bʼa tekstoʼik jaw ta oj staʼe jujuntik preba ja bʼa mero ajyi ja poko lugari. Pe ja jas kʼotel staʼe kechantani tuktukil pensarik bʼa mi syaka sbʼaj. ¿Wan maʼ stojolan ja jas wa xcholo ja Biblia sbʼaja tsamal lugar bʼa Edén sok ja bʼa yok jaʼik ajyi ke mi meranuk sok kechanta jun lom loʼil?

Mok chamjkʼujoltik. La juljkʼujoltik ke ja loʼilik wanotik stajel tiʼali ayxani junuk 6,000 jabʼil ekʼel. Sok yajni stsʼijbʼan ja Moisés, bʼobʼta bʼa jun kʼumal aji ekʼyi ma bʼa jun juʼun ja bʼa tyempo jaw, bʼa ekʼtani junuk 2,500 jabʼil. Ja yuj ja bʼa loʼil stsʼijbʼani pokoxani cha jachuk bʼa yeʼna. ¿Tukbʼi ta maʼ ja Luʼum yuja janekʼ tyempo ekʼta? Tukbʼitaniʼa. Ja luʼumi tikʼanxtani wa xtukbʼi. Pes bʼobʼta ja bʼa ajyi ja Edén juni lugar bʼa jel x-ekʼ terremoto: ja bʼa tiw wa x-ekʼ ja 17% ja stsatsali. Cha mok chʼay jkʼujoltik ke ja niwan Bʼutʼ Jaʼ ekʼi, bʼa juni kastigo bʼa Dyos, jelni maʼ stukbʼes ja jastal wa xtax ja luʼumi. * Ja yujil, bʼobʼta ja yok jaʼiki sok ja bʼa jastal wa xtax ja lugari tukbʼitani lek soka janekʼ tyempoʼik ekʼta.

Ja jas chikan leki, ja Génesis wa staʼa tiʼal ke ajyini meran ja tsamal lugar bʼa Edén. Chabʼe ja bʼa chane yok jaʼ wa staʼa tiʼal ja loʼili, ja Éufrates sok ja Tigris, ma Hidequel aytoni ja bʼa jtyempotiki, sok jujuntik ja bʼa yok jaʼ wa staʼa sbʼaje jelni mojan yiʼoj sbʼaj. Chomajkil, wa staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja bʼa lugarik wa x-ekʼi, cha jachni ja jastik yiʼoj bʼa kada lugar. Mini ay duda, spetsanil ja datoʼik jaw yabʼyeni yabʼalil ja israʼelenyoʼik bʼa najate, bʼa yeʼnani wan kʼotel sbʼaje ja loʼili.

Ja kuentoʼik, ja lom loʼilik mini tsʼikanuk sok mini xcholowe ja jastal mero ekʼi. Mini xchʼikawe datoʼik bʼa oj bʼobʼ tax tsaʼan. Jitsan wa xkʼe xchol-e jastal it: «Ajyini jun ekʼele jun lugar jel, jel najat...». Pe ja stukili, ja tsamal lugar bʼa Edén wa xcholo ja jastik bʼa tʼilan ke meran ekʼi, bʼa wani xkan sbʼaj bʼa jun meran loʼil.

2. ¿Meran maʼ wa xbʼobʼ kʼuʼaxuk ke ja Dyos skʼulan ja Adán bʼa tsʼubʼil luʼum sok jaxa Eva bʼa jun xaʼax ja Adán?

Ja científicoʼiki kʼotel snaʼe ke ja skuerpo ja kristyano jani tojbʼel soka jastik yiʼoj ja luʼumi, jastal ja hidrógeno, ja oxígeno sok ja carbono. Pe ¿jastal kʼot staʼ sbʼaj ja jastik jaw bʼa oj pax jun kristyano?

Jitsan científicoʼik wa skʼuʼane ke ja sakʼanili lomta stuchʼil kʼe ajyuk. Ja jas wa xyalawe, ke jujuntik jasunuk mi jel chapanuk tatal takal bʼa miyonik jabʼilik skʼulan sbʼaj evolucionar man pax jun jasunuk jelxa chapan. ¿Pe ay maʼ jun jasunuk sakʼan bʼa wa xbʼobʼ alxuk ke «mi jel chapanuk»? Asta ja jun jasunuk bʼa kechanta jun célula yiʼoj jelni chapan juntiro. Ja smeranili, mey prebaʼik bʼa wa sjeʼa ke ja jastik sakʼani lomta stuchʼil kʼe ajyuk. Jaʼuktoma: spetsanil ja jaw wa xchiktes ke chapubʼale yuj june masto jel bibo yuja keʼntiki (Romanos 1:20). *

La katik jun sjejel: pensaraʼan ke wana yabʼjel stsamalil jun tsome kʼinanumik, wana skʼeljel jun tsamal dibujo bʼa jun cuadro, ma wana syamjel jun aparato bʼa ajkʼachto elel. ¿Oj maʼ awal ke ja jastik jaw stuchʼilta chʼak ajyuk, bʼa mini maʼ skʼulan ma ay maʼ xchapa? Miniʼa. Pes ja jastal bʼobʼel chapjuk sok ja jastal tsamalxta ja jkuerpotiki, mini xbʼobʼ slaj ja jastik mas lek skʼulunej ja kristyano. Anto, ¿jastal oj bʼobʼ kaltik ke mini kʼulajitik? Chomajkil, ja Génesis wa xcholo kechantani keʼntik, ja kristyanoʼotik, skʼulanotik ja Dyos jastal splanta sok jastal ja yeʼna (Génesis 1:26). Ja snajel kiʼojtik bʼa skʼulajel chikan jasunuk, juni sjejel ja jastal jel snaʼa skʼulajel jastik ja Dyosi. Ja yuj, mini cham xkabʼtik ke ja Dyos bʼobʼ skʼulukotik yajel makunuk ja jastik wa xtax ja bʼa luʼumi.

Ja Dyosi cha mini wokoluk yabʼ skʼulajel ja Eva yajel makunuk june ja xaʼax ja Adán. * Sok ama oj bʼobʼ ya makunuk pilan jasunuk ajyi, pe ja modo jastal skʼulani, wani stojolan jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil. Wani skʼana ke ja Adán soka Eva anupanuke sok ja bʼa snupanele a-syajtay sbʼaje, bʼa lajansok kechanta «junta bʼakʼet» kʼotele (Génesis 2:24). Ja winik soka ixuki kʼulajiye bʼa oj skoltay sbʼaje, bʼa tsats oj ajyuk ja skʼanwanele sok bʼa lajan a-stalnay sbʼaje. Ja jaw, juni sjejel sbʼaja sbiboʼil ja Dyos sok ja jastal jel syajtayotiki.

Chomajkil, jitsan paklanumik ja bʼa ADN wa skʼuʼane ke jpetsaniltik ti jakelotik bʼa junta nupanum. Ja yuj, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik meran lek ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja kʼulbʼeni.

3. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyuk jun teʼ bʼa wa xyaʼa snajel sok june bʼa wa xyaʼa sakʼanil?

Tʼilani xchiktesel ke ja loʼil it bʼa Biblia mini wa sjeʼa ke ja chabʼ teʼ jaw ayiʼoje jun tikʼe ipal. Ja teʼaltik jaw junxtani soka tuk, kechantani yayi ja Jyoba jun senya bʼa jel chaʼanyabʼalil.

Ja kristyano cha wani xyaweyi senya bʼa wa stojolan jel chaʼanyabʼalil jujuntik jasunuk. La jpensaraʼuktik bʼa jun jues ke wa xyayi kastigo jun kristyano yuj mi skisa ja tsome juesiki. ¿Wan maʼ stojolan ke ja kristyano jaw yuj mi xcha skisa ja mesaʼik, ja siyaʼik sok ja paret ja bʼa wa stsomo sbʼaje ja juesik? Mini jach wa stojolan. Ja jas wa xkʼan yali jani ke mi skisa ja leyik wa xyilawe ja tsome juesiki. Pilan sjejel jani ja skorona sok ja sbara ja reyik ke wa xyawe makunuk jastal senya ja bʼa xchole.

Anto, ¿jas wa senyaʼan ja chabʼ teʼik ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén? Ja kristyano tuktukil ja jas wa spensarane, pe ja meran sjakʼjeli pasil ay sok jelni tʼilan bʼa keʼntik. Ja teʼ bʼa stsajel ja bʼa leki sok ja bʼa mi lekuki wa senyaʼan ja derecho yiʼoj ja Jyoba bʼa stsajel ja jas leki sok ja bʼa mi lekuki (Jeremías 10:23). Ja yuj bʼa Jyoba juni chaʼan mulal ja maʼ oj sloʼ ja sat teʼ jaw. Sok jaxa teʼ bʼa sakʼanili jani wa senyaʼan ja sakʼanil bʼa tolabida, jun majtanal bʼa kechani yeʼn wa xbʼobʼ ya ja Dyosi (Romanos 6:23).

4. ¿Jastal bʼobʼ kʼumajuk ja Eva yuj jun bʼitsʼbʼichan?

Meran bʼobʼta wokol yabʼjel stojol ja it, pe ja tuk jastik yiʼoj ja Yabʼal ja Dyos wa skoltayotik yabʼjel stojol ja jas meran ekʼ ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén.

¿Machʼa ya kʼumanuk ja bʼitsʼbʼichani? Ja israʼelenyoʼik bʼa najate ayni yiʼoje prebaʼik bʼa yabʼjel stojol ja maʼ ti chʼikan ja bʼa bʼitsʼbʼichan jaw. Jun sjejel, wani snaʼawe ke ja anjelik wani xbʼobʼ skʼuluke bʼa lajansok wa xkʼumaniye ja chanteʼik. Ja Moisés stsʼijbʼankan ja jas ekʼ yuj smandar ja Dyosi, yajni jun anjel ya kʼumanuk ja snan sburra ja Balaam (Números 22:26-31; 2 Pedro 2:15, 16).

Chomajkil, wani snaʼawe ke ja pukujik, anjelik bʼa skʼokoweyi ja smandar ja Dyos, cha ayni yiʼoje ipal. Xcholjel june ja bʼa jaw, ja Moisés yila jujuntik sacerdote ja bʼa Egipto snochjel skʼulajel jitsan milagroʼik bʼa Jyoba, jastal yajel paxuk bʼitsʼbʼichan jun bara. ¿Bʼa jak ja yipe? Mini ay duda, ke tini jak bʼa pukujik.

Ja israʼelenyoʼik cha ajyini yujile ja libro bʼa Job, loʼil bʼa Biblia bʼa bʼobʼta yeʼnani cha stsʼijbʼan ja Moisés. Ja libro jaw jelni jas jejiyile sbʼaja Satanás, ja mero skontra ja Dyos, bʼa yaʼunejni och duda ja jastal toj aye ja yaʼtijumik ja Jyoba (Job 1:6-11; 2:4, 5). Soka jastik jaw, ja israʼelenyoʼik seguro skʼuʼane ke yeʼnani ja Satanás ja maʼ ya kʼumanuk ja bʼitsʼbʼichani bʼa sloʼlajel ja Eva sok bʼa oj cha skʼokyi ja smandar ja Dyosi.

Pe ay mas preba bʼa yeʼn ja Dyablo ja maʼ ya kʼumanuk ja bʼitsʼbʼichan bʼa jachuk oj sleyi abʼal ja Eva. La juljkʼujoltik ja Jesús yala ke ja Satanás jun «leʼa abʼal sok yeʼnani ja statalil ja abʼali» (Juan 8:44). ¿Jas yuj ya sbʼiʼiluk ja «statalil ja abʼali»? Yujni wa snaʼa ke yeʼnani ja Satanás ja maʼ kʼumani ja bʼa yojol ja bʼitsʼbʼichani, bʼa yeʼnani yala ja bʼajtan abʼal man kujlaji ja luʼumi. Ja Dyosi yala yabʼ ja Adán soka Eva ojni chamuke ta sloʼowe ja sat teʼ bʼa timubʼale, pe ja bʼitsʼbʼichani sleʼa abʼal yaljel: «Mini oj chamanika» (Génesis 3:4). Sok ta ay mas duda sbʼaja jaw, mas tsaʼan ja Jesús xchiktesyi ja jekabʼanum Juan ke ja Satanás yeʼn ja «mero bʼitsʼbʼichani» (Apocalipsis 1:1; 12:9).

Ja smeranili, yajni jun anjel wa xbʼobʼ sjeʼ jun bʼitsʼbʼichan wan kʼumal mini jel chamyabʼjeluk. Pes yujni ja kristyanoʼik cha wani xbʼobʼ sjeʼe ke lajansok wa xkʼumani jun chante ma jun muñeco.

Ja preba mas ay yipalil bʼa skʼuʼajel

Spetsanil ja jas kilatikta, ¿mi maʼ wani xa kʼuʼan ke ja dudaʼik sbʼaja loʼil bʼa Génesis mini ayiʼoj yipalil? Pes ja loʼil jaw ayni meran preba bʼa jach ekʼi. La jpaklaytik june mas sbʼaja jaw.

Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Jesukristo «ja tojil testigo sok merani» (Apocalipsis 3:14). Ja yeʼn wajni jun winik mey yiʼoj mulal sok nunka sleʼa abʼal cha mini sleʼa modo sloʼlajel ja tuk. Chomajkil, bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼum sok «bʼajtanto oj kujlajuk ja luʼumkʼinali» tini ajyi bʼa satkʼinal soka sTat, ja Jyoba (Juan 17:5). Ja Jesús tixani ay ja yajni kʼulaji ja kristyano, ja yuj ja jas yala ayni yiʼoj lek yipalil. ¿Sok jasa yala ja yeʼn sbʼaja tsamal lugar bʼa Edén?

Ja Jesús staʼa tiʼal bʼa Adán sok ja Eva bʼa merani ajyiye sakʼan. Pes jani staʼa tiʼal bʼa yeʼnle yajni xcholo ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba sbʼaja nupaneli (Mateo 19:3-6). Ta ja loʼil bʼa Génesis kechanta lom loʼil, anto ja Jesús juni leʼa abʼal ma kechanta loʼlubʼal. Pe ja bʼa jaw mini tʼun meranuk. Jastalni kalatikta, ja yeʼn yila man satkʼinal spetsanil ja jas ekʼi. ¿Jas preba ay bʼa wa sjeʼa ke ayiʼoj mas yipalil?

Ta mi xkʼuʼantik ja loʼil bʼa Génesis, jelni wokol oj bʼobʼ ajyukujtik meran skʼuʼajel bʼa Jesús. Sok cha mini oj bʼobʼ kabʼtik stojol tsʼikan lek ja rasonik bʼa Biblia sok ja skʼapjelik bʼa Dyos. La kiltik jas yuj.

[Notaʼik]