Ayniʼa, ayni jitsan miyonik bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali. Tini aye ja bʼa niwan tsome cholumanik bʼa wa xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos jastalni wa xyala ja Salmos 68:11, bʼa wa xyala ja Jyoba: «Ja ixuke matik wa xcholowe ja lekil rasoni kʼotele jun niwan nole soldado».

Ja jastal wa xcholowe ja ixuke testigoʼik bʼa Jyoba tukni lek yuja tuk relijyoniki. ¿Jasa stukili?

Ja yeʼnle wa xcholowe bʼa chʼikan bʼaʼa. Jaxa ixuke bʼa tuk relijyonik wa x-ochye sacerdoteʼil, wani x-ajiyile cholalik ja bʼa yiglesyaʼe. Ja yuj, ja matik wa xmaklajiye yuj jaʼitani ja smojeʼi. Jaxa ixuke testigoʼik mini ti wa xcholowe bʼa yoj kongregasyon, wani xcholowe bʼa naʼits naʼits ma bʼa pilan lugarik.

Pilan jasunuk ja jastal tuke lek jaʼa jas wa skʼulane ja bʼa yoj kongregasyon. Ja ixuke ja bʼa tuk relijyon wa stojowe ja olomalik ja bʼa srelijyone soka skʼuʼajel yiʼoje. Ja ixuke Testigoʼik, mini sjeʼawe ja bʼa kongregasyon yajni ay winike bʼa yiʼuneje jaʼ. Kechani ja ansyanoʼik winike tʼojubʼale bʼa oj sjeʼe (1 Timoteo 3:2; Santiago 3:1).

Ja bʼa Biblia wa xyala kechanta ja winike wa sjeʼaweyi ja kongregasyoni. Soka tojelalik yaʼa ja jekabʼanum Pablo bʼa yalayabʼ jun ansyano sbʼiʼil Tito, wani skoltay ja yaljelik jaw yajni stsʼijbʼan. «Ti kaʼawakan bʼa Creta [...] sok oj wa och ansyanoʼik bʼa kada chonabʼ» (Tito 1:5). Cha yalayabʼ ke ja ansyanoʼik tʼilan oj kʼot jun «winik bʼa mey spalta, kechanta jun xcheʼum oj ajyuk» (Tito 1:6). Ja jekabʼanum Pablo, juntikxta yaʼa ja tojelalik bʼa jun karta sjekayi ja Timoteo: «Ta jun winik wan skʼujolajel bʼa oj kʼot jun talnanum ja yeʼn wani skʼana jun lekil aʼtel. Ja yujil, ja talnanumi tʼilan mi oj ajyuk smul, kechanta jun xcheʼum oj ajyuk [...] sok chapani oj ajyuk bʼa sjejel» (1 Timoteo 3:1, 2).

Pe ¿jas yuja winike kechan yeʼn wa xbʼobʼ ochuke ansyano ja bʼa kongregasyon? Ja Pablo xcholo: «Mini xkaʼakan bʼa oj sjeʼ ja ixuki sok mini oj yayi mandar ja winiki; mas lek, aʼajyuk chʼabʼan. Yujni yeʼn bʼajtan kʼulaji ja Adán, sok tixa ja Eva» (1 Timoteo 2:12, 13). Bʼa pilan yaljelik, ja bʼa jastal skʼulan ja bʼajtan winik sok ja ixuki, wa xchiktes maʼ wa skʼana oj yayi ja cholal bʼa sjejel sok jastal talnanum.

Yuja Jesús yeʼn ja Olomal bʼa spetsanil ja matik wa xcholowe bʼa Jyoba, ja yeʼnle jani wa snochowe ja sjejel wa xyaʼa. Jastalni yala ja nebʼuman Lucas, ja Jesús «waj ekʼ bʼa chonabʼik sok bʼa komonik bʼa yaljel sok xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi». ¿Sok jasa skʼulan ja snebʼumanik yajni sjeka bʼa wajel xcholjel? «Wajye ekʼ bʼa komonik xcholjel ja lekil rasoniki» (Lucas 8:1; 9:2-6).

Junxtani, ja cholumanik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotik jastal winik sok ixuk, waneni xcholjel gusto lek ja jas wa xyala ja yaljelik bʼa Mateo 24:14. Ja tiw ja Jesús yala: «Sok jaxa lekil rasonik sbʼaja ja sGobyerno ja Dyosi ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa jachuk oj snaʼe yibʼanal ja chonabʼiki anto tixa oj jakuk ja chʼakelali».