Sjejelik ja b’a Yab’al ja Dyos
¿Jas oj ekʼuk ja bʼa Kʼakʼu yajelyi kuenta ja Dyosi?
Ja artikulo it oj skoltaya stajel ja sjakʼjel b’a wa Biblia jujuntik sjobʼjel bʼa bʼobʼta awaʼunej abʼaj. Ja testigoʼik b’a Jyoba jelni sgusto’e oj spaklaye amok ja b’a sjobʼjelik it.
1. ¿Jasunkiluk ja K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi?
Ja dibujo wa x-ilxi ja il jani ja jas oj ekʼuk wa spensarane jitsan ja b’a K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi, b’a jach wa xya sbʼiʼiluk ja Biblia. Wa xyawe ekʼ b’a spensare miyonik kristyano tsomanxa aye ja b’a stiʼ strono ja Dyos b’a oj kʼulajuke jusgar yuja jas skʼuluneje’i: jujuntik oj wajuke b’a satkʼinal, jaxa tuki oj waj yi’e wokol b’a inpierno. Pe, ja Biblia wa sjeʼa ja b’a K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi jani b’a oj ya el libre ja kristyanoʼik ja b’a mi tojuki (Salmo 96:13). Ja Jesús yeʼnani ja Jues stsaʼunejxa ja Dyos b’a oj yijanyi ja b’a toj ja kristyanoʼiki (Kʼuman ja Isaías 11:1-5 sok Hechos 17:31).
2. ¿Jastal oj ajyuk ja b’a toj ja b’a K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi?
Ja Adán, ja bʼajtan winiki, skʼokoyi ja yabʼal ja Jyoba Dyos. Yuja jas skʼulani yibʼanal ja yintili wa xkoye mulal, wa xyiʼaje wokol sok wa xchamye (Romanos 5:12). Bʼa oj el libre ja kristyanoʼik ja b’a mi tojuki, ja Jesús ojni ya sakʼwuk miyonik kristyanoʼik b’a chamele. Ja libro b’a Revelación ma Apocalipsis, wani sjeʼa ja it oj ekʼuk ja b’a smandaranel b’a mil jabʼil ja Jesukristo (Kʼuman ja Apocalipsis 20:4, 11, 12).
Ja matik oj sakʼwuke ojni kʼulajuke jusgar, pe mini jaʼuk yuja jas skʼulane bʼajtanto oj chamuke, jani ja jas oj skʼuluke yajni xchiktesji ja jas yiʼojan ja b’a royoʼik wa staʼa ti’al ja kapitulo 20 b’a Apocalipsis (Romanos 6:7). Ja jekabʼanum Pablo yala sbʼaja «matik toj sok b’a matik mi tojuk» b’a jani wa xkʼan yal ja matik oj sakʼwukejan sok oj ajyukyujile ja cholal b’a snebʼjel sbʼaja Dyosi (Kʼuman ja Hechos 24:15).
3. ¿Jas mas oj ekʼuk ja b’a K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi?
Ja kristyanoʼik mi snaʼawe sbʼaj sok mi yaʼteltaye ja Jyoba, ojni ajyukyujile ja cholal b’a skʼulajel ja jas wa skʼana. Ta jach skʼulane «oj sakʼwuke bʼa oj ajyuke sakʼan». Pe, ja matik mi skʼanawe ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi ojni ajyukyujile «jun sakʼwelal b’a kastigo» (Kʼuman ja Juan 5:28, 29 sok Isaías 26:10; 65:20).
Yajni xchʼak ja mil jabʼil ja b’a K’ak’u yajelyi kuenta ja Dyosi, ja Jyoba ojni ya paxuk ja kristyanoʼik ja jastal mey yiʼoje mulal ajyi (1 Corintios 15:24-28). ¡Juni slekilal jel tsamal sbʼaja matik kʼuʼabʼal oj ajyukeʼi! Ja Dyablo, b’a lutubʼalni mil jabʼil b’a jun cha’an kʼeʼen, ojni sijpajuk yuja Dyosi b’a jun tsaʼanxta prueba. Ja Satanás ojni skʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼyuj b’a spiljel ja kristyanoʼik sbʼaja Jyoba, pe ja matik wa xkuchyujile ja prueba it ojni ajyuke sak’an b’a tolabida ja b’a Luʼumi (Kʼuman ja Isaías 25:8 sok Apocalipsis 20:1, 7-9).
4. ¿Jas pilan k’ak’u b’a yajelyi kuenta ja Dyos oj yijanyi slekilal ja kristyanoʼiki?
Ja Biblia wani xyala pilan k’ak’u b’a yajelyi kuenta ja Dyosi. Juni jasunuk oj ekʼuk b’a oj yayi xchʼakelal ja luʼumkʼinali. Ja k’ak’u jaw juntani chʼaykʼujol oj eljule, jastalni ja niwan Bʼutʼ Jaʼ b’a Noé b’a xchʼaya snajel yibʼanal ja kristyanoʼik mi lekuki. B’a tʼusanxta tyempo, ja xchʼakelal ‹ja matik mi xiwye yuja Dyosi›, ojni yakan libre jun yajkʼachil tsome kristyano b’a oj «ajyuk ja b’a toji» (Kʼuman ja 2 Pedro 3:6, 7, 13).