YAJNI ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, sjeʼani tsʼikan lek ja smodo sok ja jastal wa skʼulan ja jastik ja sTati, ja yeʼn yala: «Mi keʼnta jpensar ja jas wa xkʼulani, jani wa xkala ja jas sjeʼunejki ja Tatali». Sok cha yala: «Ja keʼn tolabida wa xkʼulan ja jas lek wa xyila ja yeʼn» (Juan 8:28, 29; Colosenses 1:15). Ja yuj, ta wa xkʼanatik oj natik jastal wa spensaraʼan ja Dyos ja bʼa ixukeʼi sok ja jastal wa skʼana oj iljuke, jelni tʼilan oj paklaytik ja sjejel bʼa Jesús.

Ja jastal yila ja ixuke ja Jesús tukni lek waji yuja jastal wa x-iljiye yajni tsʼijbʼaji ja Evangelioʼik. ¿Bʼa jas modo tuk lek? Sok ja mas tʼilani, ¿wanto maʼ xbʼobʼ koltajuke ja ixuke ja bʼa jtyempotik yuja jas sjeʼa?

Ja Jesús mi xyila jun jasunuk wa x-ikʼwaniye och bʼa koʼel mulal. Bʼa jitsan olomalik relijyon judíoʼik, ja ixuke jelni xiwela sbʼaje bʼa koʼel bʼa trampaʼik sok ajyelsoke ojni bʼobʼ ya ajyuk chikan jas tikʼe kʼankʼunelik. Ja yuj wani xtimjiye loʼilsok winike bʼa ay jitsan ixuk winik ma oj ajyuke ekʼ jach mi musanuk ja yolomeʼi. Pe ja Jesús mini tʼun sjeʼa ke mi oj bʼobʼ ajyukotik soka yeʼnle. Jaʼuktoma, sjeʼa ke ja winike tʼilan oj skom-e ja kʼankʼunel yiʼoje ja bʼa skuerpoʼe sok oj skis-e lek (Mateo 5:28).

Pilan ekʼele cha yala: «Spetsanil ja maʼ wa skʼutsu ja snupanel soka xcheʼumi sok xnupanisok pilan wani xchʼaykʼujolan ja snupanel soka bʼajtan ixuki» (Marcos 10:11, 12). Ja Jesús mini akuerdo ayuk soka pensar jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa styempo, ke jun winik oj bʼobʼ skʼuts ja snupanel «yuj chikan jasa» (Mateo 19:3, 9). Tʼusan mi yibʼanaluk ja judíoʼik ayni yiʼoje jun pensar mi stojoluk ja skʼutsjel ja nupaneli. Mini skʼuʼane ke wa xchʼaykʼujolan ja snupanel jun winik ta waysok jun ixuk mi jaʼuk ja xcheʼumi. Jastalni wa xyalawe ja jeʼumanik bʼa leyi, kechanta jaʼa ixuke ja mi toj wa xbʼobʼ ajyukeʼi sok miyuk ja winikeʼi. Jastalni wa xcholo jun komentaryo bʼa Biblia, «yajni ja Jesús ya kujlajuk ja jas oj skʼuluk ja tatamal junxta jastal oj skʼuluk ja xcheʼumi, yani chaʼanbʼuk ja jastal kʼotel sok ja skisjel ja ixukeʼi».

Ja slekilal sbʼaja ixuke ja bʼa jtyempotiki: Ja kongregasyonik bʼa testigoʼik bʼa Jyoba, ja ixuke wani x-ajyiye soka winike, bʼa mini x-iljiye jun modo bʼa mi lekuk sok mi xjelxiye sok ja yeʼnle. Ja winike yaʼtijumik Dyos, wani skʼujolane bʼa yiljel ja ‹ixuke bʼa ayxa skʼujoli, jastal snane, jaxa matik mas akʼixto, jastal yermanaʼe, pe bʼa jun modo toj› (1 Timoteo 5:2).

Ja Jesús spila tyempo bʼa sjejelyile. Ja jeʼumanik ley ja bʼa tyempo jaw, mini skʼanawe ay jas oj snebʼ-e ja ixukeʼi. Tukni lek waj ja Jesús, spila tyempo b’a sjejelyile ja smeranil sok stsatsankʼujolan b’a oj yal-e ja jas wa spensarane’i. Ja yeʼn, cha mini yala ke ja ixuke kechan wa sbʼajin oj aʼtijuke yoj cocina. Ja it sjeʼa bʼa jun ekʼele, yajni ja María skʼana oj snebʼe (Lucas 10:38-42). Sok jastalni ja yaljelik ya makunuk ja Marta, ja yermana ja María bʼa yala yabʼ ja Jesús tsaʼan yajni chamta ja Lázaro, ja jaw xchiktes jastal yaʼunej el slekilal ja sjejel yaʼunej ja Jesús (Juan 11:21-27).

Ja Jesús wani xyayi stʼilanil sjejelyile ja ixukeʼi. Tʼusan mi yibʼanaluk ja judíaʼik ja bʼa styempo, jelni tʼilan xyilawe oj ajyuk jun yal skereme bʼa oj kʼotuke jastal june maʼ jel tʼilan ma jastal jun aluman. Ja yuj, yajni jun ixuk aljiyabʼ: «¡Lekxtayuj ja maʼ ya ajyan bʼa yoj smatriz!», ja yeʼn yaʼ makunuk ja ekʼele jaw bʼa sjejel ke jani mas jel tʼilan ajyel kʼuʼabʼal soka Dyos (Lucas 11:27, 28). Jachuk sjeʼa ke ja ixuke cha ayni yiʼoje cholalik jel tʼilan (Juan 8:32).

Ja slekilal sbʼaja ixuke ja bʼa jtyempotiki: Ja bʼa kongregasyoni, ja komentaryo wa xyaʼawe ja ixuke ja bʼa reunionik jelni kisubʼal. Ja maestroʼik wani skisawe ja ixuke bʼa takʼane ja bʼa ekʼele ay kristyano sok ama mi machʼ ay, pes yujni kʼotele jastal «maestraʼik ja bʼa jas leki» (Tito 2:3). Sok cha tini chʼikane ja yeʼnle b’a xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Salmo 68:11; k’ela ja recuadro  «¿Yala ma’ ja jekabʼanum Pablo mi xbʼobʼ kʼumanuke ja ixukeʼi?», ja bʼa slam 9).

Ja Jesús jel chaʼanyabʼalil xyila ja ixuke. Ja bʼa tyempo najate masni chaʼanyabʼal wa x-iljiye ja keremtiki. Ja Talmud wa xyala: «Jelni lek ja maʼ ayiʼoje yuntikil keremtik sok jelni ajula sbʼaj ja maʼ ayiʼoje yuntikil akʼixuk». Yajel kʼiʼuk jun akʼix juni cholal jel wokol bʼa jujuntik nantatal: tʼilan oj sleʼeyi jun snup sok oj stup-e ja sdote, sok wani xbʼobʼ yil-e mi oj bʼobʼ talnujuke yajni x-awelaxiye.

Pe ja Jesús jelni chaʼanyabʼal xyila ja sakʼanil jun akʼix sok jun kerem. Jastalni yaʼ sakʼwuk ja skerem jun viuda bʼa Naín, cha yani sakʼwuk ja yakʼix ja Jairo (Marcos 5:35, 41, 42; Lucas 7:11-15). Pilan ekʼele yani tojbʼuk «jun ixuk bʼa ayxa 18 jabʼil akʼubʼal maloʼaxuk yuj jun pukuj». Asta yani sbʼiʼiluk «yintil ja Abrahán», juni yaljel mi snaʼawe sbʼaj ja judíoʼiki (Lucas 13:10-16). Ja jastal skisa lek sok yajxta yila ja ixuke, sjeʼa ke mi kechanukta ayiʼoje derecho, cha jelni chaʼanyabʼal xyila ja skʼuʼajel yiʼoje (Lucas 19:9; Gálatas 3:7).

Ja slekilal sbʼaja ixuke ja bʼa jtyempotiki: Jastalni wa xyala jun dicho asiático, «yajel kʼiʼuk jun akʼix jachni jastal spekʼjelyi yalel ja sjardín jun besino». Pe ja nantatalik yaʼtijumik Dyosi mini skisawe ja tikʼe pensar jaw. Jaʼuktoma wani stalnaye lek ja yuntikile anima keremtik ma akʼixuk, sok wani x-ajyiye seguro bʼa ayiʼe xchapjele sok bʼa lek ataxuk ja sakʼanile.

Ja Jesús wa sjipa skʼujol ja ixuke. Ja bʼa tsome juesik judíoʼik, ja jas oj yal jun ixuk mini jel chaʼanyabʼalil wa x-ilji jastal jun mosoʼal ixuk. Chomajkil, ja Josefo jun paklanum ja bʼa bʼajtan siglo, wa xyala: «Ja ixuke mini jel xbʼobʼ jipxuk kʼujolal yuja jastal kʼoteleʼi».

¡Tukni lek waj ja Jesús! Stsaʼani ixuke bʼa oj yal-e ja sakʼwelali (Mateo 28:1, 8-10). Ama ja tojik ixuke it yiluneje ja jastal milji sok yajni mukji ja Yajwale, ja nebʼumaniki wokolni xyabʼye skʼuʼajel ja jas wa xyalawe (Mateo 27:55, 56, 61; Lucas 24:10, 11). Pe yajni ja Jesús stsaʼa jujuntik ixuke bʼa oj yal-e ja sakʼwelali, yila wani sbʼajine lek oj yal-e jastalni ja tuk snebʼumaniki (Hechos 1:8, 14).

Ja slekilal sbʼaja ixuke ja bʼa jtyempotiki: Ja winike bʼa ayiʼoje cholalik ja bʼa kongregasyon, wani sjeʼawe wa skisawe ja ixuke yajni wa stalnay sbʼaje soka jas wa xyalaweʼi. Jaxa tatamaliki, wani skisawe ja xcheʼume yajni wa smaklayeʼi (1 Pedro 3:7; Génesis 21:12).

Ja matik wa snochowe ja Kristo wani xyaweyi ja libreʼil sok ja kiswanel wa sbʼajin ja ixuke, jastalni ya kujlajuk ja Dyos yajni skʼulan (Génesis 1:27, 28). Ja tatamalik yaʼtijumik Dyos, mini sjeʼa jun smodoʼe mas ekʼxele yuja xcheʼumeʼi. Jaʼuktoma, jani wa snochowe ja rasonik bʼa Biblia bʼa wa x-aji gustoʼaxuke mas ja xcheʼumeʼi (Efesios 5:28, 29).

Yajni ja Yelena kʼe skʼul estudiar ja Biblia, jelni x-aji yiʼ wokol yuja jastal mi lek x-ilji yuja statami. Ja yeʼn tini kʼijan bʼa jel ja spekʼjel chikʼi, bʼa kʼajyel wa xkʼulajiye secuestrar ja nobiaʼali sok mini tʼun lek x-iljiye ja ixukeʼi. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja Biblia yaki kip. Jnebʼa ay jun Dyos bʼa meran wa syajtayon, chaʼanyabʼalil wa xyilawon sok wa xcham skʼujol bʼa keʼna. Kʼot jnaʼ ke ja jtatami ojni cha tukbʼuk ta cha kʼe skʼul estudiar ja Biblia». Ja it kʼotni smeranil bʼa yeʼna, yajni ekʼ ja tyempo, ja statami yiʼaj jaʼ sok kʼot testigo bʼa Jyoba. Ja Yelena wa xyala. «Kʼotni jun lekil sjejel bʼa skomjel sbʼaj. Sok jnebʼatikon yajel jbʼajtikon perdon lajan». Ja yeʼn wa xcha yala: «Ja rasonik bʼa Biblia yaʼunej kabʼ masxa wala yajtajiyon sok talnubʼalon ja bʼa jnupaneli» (Colosenses 3:13, 18, 19).

Ja jas ekʼ sbʼaj ja Yelena mini kechan yeʼnuk. Pes miyonik ixuke yaʼtijumik Dyos jastal yeʼna gustoʼaye, yujni soka statame lajan wa skʼujolane yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje. Cha wani x-aji kulan skʼujole, wa xyabʼye wa xkisjiye sok libre aye ja bʼa yermanoʼik bʼa skʼuʼajeli (Juan 13:34, 35).

Yibʼanal ja yaʼtijumik Dyos jastal ixuke sok winike, wani snaʼawe mulanume sok tini chʼikane ja bʼa kʼulbʼenik «mi chaʼanyabʼal wa x-iljiye». Pe skʼuʼunejeni ke mojxelsok ja sDyose jel xyajtani sok sTate Jyoba, ojni ajuke libre «sbʼaja mosoʼil ja bʼa jastal wala jomtiki» sok oj yabʼye stsamalil bʼa «oj ajyuke libre jastal ja yuntikil ja Dyosi». ¡Jelni tsamal juntiro sbʼaja winike sok ixuke bʼa tey yiʼoje ja stalnanel ja Dyosi! (Romanos 8:20, 2).