Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jesús xchʼaka sbʼaj bʼa xcholjel «ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Lucas 8:1). Jelni skʼujolan sok bʼejyi jitsan kilometroʼik ja bʼa yoj chonabʼ Israel, bʼa yaljel yabʼ ja kristyano sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Chomajkil, ja chane Evangelioʼik bʼa wa xcholo ja yaʼtel skʼulani, wani staʼa tiʼal mas ja 100 ekʼele sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, tʼusan mi yibʼanaluk yeʼni staʼa tiʼal ja Jesús. Pe kechantani tʼusan bʼa yibʼanal ja jastik staʼa tiʼal sbʼaja tema it (Juan 21:25).

¿Ja yuj jel tʼilan bʼa yeʼna ja sGobyerno ja Dyosi? Yujni yeʼn tsaʼubal yuja Dyos bʼa oj kʼot mandaranum ja bʼa Gobyerno jaw (Isaías 9:6; Lucas 22:28-30). Pe mini yayi stʼilanil bʼa oj staʼ ipal sok toyjelal (Mateo 11:29; Marcos 10:17, 18). Pe ayni yiʼoj mas rasonik bʼa xcholjel ja sGobyerno ja Dyosi. Ja yeʼn wani snaʼa lek ke ja Gobyerno jaw, ojni skʼuluk jastik bʼa lek yuja kristyanoʼik mas wa syajtay: ja sTat sok ja snebʼumaniki. *

Ja Jesús wani syajtay ja sTat sok spetsanil skʼujol (Proverbios 8:30; Juan 14:31). Jelni chaʼanyabʼalil xyila ja tsamal modoʼalik yiʼoji, jastal ja yajalkʼujol, ja yajulal kʼujol sok ja bʼa toji (Deuteronomio 32:4; Isaías 49:15; 1 Juan 4:8). Ja yuj wani xyilkʼujolan ja abʼal alubʼal sbʼaji. Jun sjejel, alubʼal ke ja Dyos mini xyayi stʼilanil ja swokolik ja kristyano ma yeʼnani wa xyaʼa. Jani june ja bʼa rasonik it jel tʼilani yuja jel skʼujolan ja Jesús bʼa xcholjel «ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi»: yujni ja Gobyerno jaw yeʼnani oj ya sakbʼuk ja jastal akʼubʼal kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati (Mateo 4:23; 6:9, 10). ¿Jastal oj skʼuluk?

Ayni jastik oj stukbʼes bʼa slekilal ja kristyano. Bʼa jani oj ya makunuk ja sGobyerno, ja Jyoba «oj skusyi ja yalel sateʼi». Ojni xchʼay ja jastik junuk wa xya okotik, «sok mixani oj ajyuk chamelal, mixani tristeʼil, mini mebʼa okʼel sok mini syajal» (Apocalipsis 21:3, 4). Stsʼakatal yuja sGobyerno ja Dyos, mixani oj yiʼe wokol ja kristyano. *

Mini cham xkabʼtik yuja Jesús wa xkʼana oj ya snaʼ ja kristyanoʼik ja sGobyerno ja Dyosi, yujni ja Gobyerno jaw oj xchiktes ke ja sTat juni meran Dyos ay syajulal skʼujol sok jelni ja yipi (Santiago 5:11). Pe ja Gobyerno jaw mini kechanta oj skʼuluk jastik bʼa lek yuja Dyosi. Cha ojni yawe el slekilal tuk kristyanoʼik bʼa wa syajtay ja Jesús: ja snebʼumaniki.

Bʼajtanto oj jakuk ja b’a Luʼum ja Jesús, ajyini jitsan tyempo ja b’a satkʼinal soka ja sTati. Skoltay bʼa skʼulajel yibʼanal ja jastik sakʼan ayi: ja jitsan kʼanalik, ja galaxiaʼik bʼa satkʼinal, ja tsamal luʼum bʼaytik sok ja chanteʼiki (Colosenses 1:15, 16). Pe bʼa yibʼanal ja jastik kʼulubʼali, ja Jesús jani mas kʼot syajtay ja kristyanoʼiki (Proverbios 8:31).

Ja yajtanel yiʼoj ja Jesús sbʼaja kristyano jani mero wa xnikjiyuj bʼa xcholjel. Man skʼeʼulabʼil yala ke jakel ja bʼa Luʼum bʼa «yaljel yabʼ lekil rasonik ja matik pobre» (Lucas 4:18). Pe ja Jesús mi kechanta wa xyala, cha wani skʼulan. Jun sjejel, yajni jun kʼole kristyano tsomo sbʼaj bʼa oj smaklaye, ja «yeʼn jel snaʼa syajulal juntiro, sok chʼak ya tojbʼuk ja matik maloʼayi» (Mateo 14:14). Bʼa pilan ekʼele, jun winik ayiʼoj jun tsatsal chamel yalayabʼ: «Kajwal, wani xnaʼa, ta ja weʼn waxa kʼana, ojni wa tojbʼukon». Jaxa Jesús nikji yuja yajtanel sok ja yajulal kʼujol, bʼa yalayabʼ: «¡Wani xkʼanaʼa! Tojbʼan», ja yuj, ya tojbʼuk (Lucas 5:12, 13). Sok yajni cha yila ja yamiga María wan okʼel yuja cham ja yermano Lázaro, «syatsʼa sbʼaj ja skʼujol», «jel och stristeʼil» sok «bʼojti yokʼel» (Juan 11:32-36). Anto skʼulan jun jasunuk jel cham yiljel: ama ekʼta chane kʼakʼu chamel ja Lázaro, yani sakʼwuk (Juan 11:38-44).

Ja Jesús wani snaʼa ke ja milagroʼik skʼulani kechanta oj albʼuk jun tyempo lek. X-ekʼ ja tyempo, ja matik ya tojbʼuk sok ya sakʼwuki ojni cha yamjuke chamel sok oj chamuke. Pe wani snaʼa ja jas oj yijan jas sGobyerno ja Dyos bʼajni tolabida. Ja yuj, mini kechanta skʼulan milagroʼik, jani xchʼaka sbʼaj «xcholjel ekʼ ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Mateo 9:35). Ja milagroʼik skʼulani sjeʼa tʼusan ja jas ojxta skʼuluk ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa Luʼumi. ¿Jasa oj ekʼuki? Ja Biblia wa xyaʼakitik ja sjakʼjeli.

• Oj chʼayuk ja chameliki.

  «Ja bʼa tyempo jaw ja matik mi x-ilwani oj jamxuk ja sati, jaxa matik mi xyabʼ kʼinali oj jamxuk ja xchikini. Ja bʼa tyempo jaw ja maʼ renkoʼayi oj bʼajtuk jastal ja kʼujlal cheji, sok ja maʼ mi xbʼobʼ el skʼumali oj awanuk yuja sgustoʼili». Chomajkil, «mini jun swinkil oj yale: ‹Maloʼayon›» (Isaías 33:24; 35:5, 6).

• Oj chʼayuk ja chamelal.

  «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29).

  «Ja [Dyos] oj sbʼukʼ koʼ ja chamelal bʼa tolabida, soka Kajwaltik Jyoba oj skus ja yalel sate ja kristyanoʼiki» (Isaías 25:8).

• Ja matik chameli oj sakʼwukejani.

  «Yibʼanal ja matik teye bʼa kʼeʼeniki oj yabʼye ja skʼumali sok oj sakʼwukejan» (Juan 5:28, 29).

  «Oj ajyuk jun sakʼwelal» (Hechos 24:15).

• Yibʼanal ja kristyano oj ajyuk snaje sok yaʼtele.

  «Oj skʼuluke naʼitsik sok ti oj ajyuke tiw oj stsʼun-e tsʼusubʼik sok oj sloʼe ja sati. Mi oj skʼuluke naʼitsik bʼa pilan maʼ oj ajyuk, sok mi oj stsʼun-e bʼa pilan maʼ oj sloʼe [...]. Sok ja matik jtsaʼuneji jel oj yabʼye stsamalil ja satinel ja yaʼtele (Isaías 65:21, 22).

• Mixani oj ajyuk mas ja guerraʼiki.

  «Ja [Dyos] wan yajel kʼot tikʼan ja guerraʼik bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Salmo 46:9).

  «Ja chonabʼ jumasaʼ mixa oj kʼeʼuke tiro. Mixani oj snebʼ-e mas ja guerra» (Isaías 2:4).

• Oj ajyuk waʼelal bʼa yibʼanal ja kristyano.

  «Ja luʼumi ojni bʼaʼalanuka; ja Dyos, ja jDyostiki, oj yaʼ jlekilaltik» (Salmo 67:6).

  «Oj ajyuk jitsan sat jastik junuk ja bʼa luʼumi; sok ja bʼa sniʼ ja witsiki oj jelxuk ele» (Salmo 72:16).

• Oj chʼayuk ja pobreʼili.

  «Pe ja pobreʼiki mini maʼ oj chʼayuk skʼujol» (Salmo 9:18).

  «Yujni ja yeʼn oj skoltay ja pobre bʼa wa skʼana skoltajeli, sok cha ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok bʼa yibʼanal ja matik mi maʼ xkoltajiyuji. Ja yeʼn oj snaʼ syajulal ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok ja pobreʼi, sok ja sakʼanil ja matik pobre, ja yeʼn oj skoltay» (Salmo 72:12, 13).

Tsaʼan yajni jpaklaytikta ja skʼapjelik it, ¿wan maʼ xa wabʼ stojol jas yuj jel tʼilan bʼa Jesús ja sGobyerno ja Dyos? Ja yeʼn staʼa tiʼal ja sGobyerno ja Dyos bʼa yibʼanal ja kristyano bʼa puestoʼaye smaklajel, pes wani snaʼa mey jun jasunuk pilan bʼa oj ya tojbʼuk ja jwokoltiki.

¿Wan maʼ xa kʼana ja skʼapjelik it bʼa Dyos? Ta jachuk, ¿jastal oja nebʼ mas ja sGobyerno? ¿Jas oja kʼuluk bʼa oja wabʼ stsamalil ja slekilalik oj yijani? Ja bʼa artikulo jakumi oj yaʼ ja sjakʼjeliki.