Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | JA BIBLIA SOKA JAS KʼOTEL SNAʼE JA MATIK JEL CHAPANI

Ja ciencia ayta yiʼoj stikʼanil

Ja ciencia ayta yiʼoj stikʼanil

Ja ajkʼachtojani elel jitsan libro bʼa ixuk winik mi skʼuʼane bʼa Dyos. Ja juʼunik it jel payubʼal jitsan ixuk winik sok yaʼuneje kʼeʼuk jitsan kʼumal. Sbʼaja it, ja científico David Eagleman, stsʼijbʼan: «Jujuntik wa spensarane ja científico jumasaʼ wa xchʼak snaʼe yibʼanal». Sok ti cha yalaʼa: «Pe ja lekil científico tolabida jaman ja spensareʼi, soka yaʼteleʼi jani stajel yajkʼachil jastik junuk bʼa mi jaʼuk wa smajlaye».

Ja bʼa tyempo ekʼeljani, ja ixuk winik matik jel chapani kʼotel snaʼe jitsan jastik junuk bʼa mi naxeluk ajyi. Pe chomajkil, jujuntik ayni mi stojoliluk aye. Jun sjejel, ja Isaac Newton, june ja bʼa científico jel toyubʼali, sjeʼa ja yipalil ja sutsatkʼinali jani wa xya ajyuk tsoman ja planetaʼik, ja kʼanalik soka galaxia jumasaʼ ja bʼa sutsatkʼinali. Chomajkil yeʼn ya eluk jun snajel bʼa matemática sbʼiʼil cálculo, bʼa jel xmakuni skʼulajel ja computadora, sbʼaja matik wa xwajye bʼa tuk planeta sok bʼa física nuclear. Pe ja Newton cha wa skʼuʼan sbʼaja alquimia, jun ciencia mi meranuk, bʼa wa xya makunuk ja magia bʼa slejel modo yajel paxuk oro ja plomo ma tuk metalik.

Masxa ja 1,500 jabʼil bʼajtanto yuja Newton, jun científico bʼa Grecia sbʼiʼil Tolomeo, spaklay sbʼaja sutsatkʼinali jach mito ayuk syam skʼabʼ. Ja bʼa akwali bʼobʼ skʼel ja planetaʼiki sok jelni snaʼa skʼulajel mapaʼik. Pe ja yeʼn wa skʼuʼan ja Luʼumi jani snalan ja sutsatkʼinali. Ja Carl Sagan, paklanum sbʼaja jastal wa xnijki ja planetaʼiki, yala sbʼaja Tolomeo: «Junuk 1,500 jabʼil, ja pensar it mi stojoliluki jitsan chʼak skʼuʼuke, ja it wa sjeʼa anima june maʼ jel snaʼa juntiro, ayni mi stojoliluk aya».

Ja bʼa jtyempotiki, ja científico jumasaʼ jachtikni wa xcha ekʼ sbʼaje. Wani xkʼuʼantik ja jastik naka lajxel yujileʼi, pe cha mokni chʼay jkʼujoltik ja jas mi xbʼobʼ lajxuk yujileʼi. ¿Oj maʼ kʼot jun kʼakʼu bʼa oj chʼak xchol-e yibʼanal sbʼaja sutsatkʼinali? Ja científico Paul Davies yala: «Mi tʼun oj tax xcholjel ja jas wa x-ekʼ bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali bʼa jachni mero ay». Ja yaljelik it wa sjeʼa jun jasunuk bʼa stojolni lek: mini tʼun oj kʼot kabʼtik stojolil tsʼikan lek ja luʼumkʼinal bʼayotiki. Ja yujil, yajni june wa spensaraʼan ja ciencia wani snaʼa yibʼanal, ja jasa mas leki jani mi wegoʼukxta oj chʼak jkʼuʼuktik.

Ja Biblia wani skoltayotik bʼa mini xlajxiyuj skʼulajel ja ciencia

Ja Biblia wa xyala sbʼaja jastik jel tsamal yiʼoj ja luʼumkʼinali: «¡Kʼelawik! Ja it kechanta jaʼa stiʼtik ja sbʼejiki; ¡kechanta jun saja loʼil abʼxel sbʼaja yeʼn! Ja yujil, ¿machun oj bʼobʼ yabʼ stojolil ja stsatsal nilileli?» (Job 26:14). Jelni jitsan ja snajel bʼa mini xbʼobʼ yil ja ixuk winik ma yabʼjel stojolil. Ja yaljelik sbʼaja jekabʼanum Pablo, bʼa ayxa tʼusan mi junukxa chabʼ mil jabʼil, kʼoteltoni mero smeranil: «¡Machuncʼa oj slaj ja Diosi! Jel huas snaa juntiro. [...] Mi ni modo oj naatic ja jas huan ja Diosi. Mi ni tʼun huax naatic sbej ja jas huan scʼulajeli» (Romanos 11:33).