1-3. ¿Jas yuj ja Lana skʼuʼunej lek ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyoni?

JUN precursora sbʼiʼil Lana, ja yeʼn mini tʼun xchʼay skʼujol ja jasa ekʼ sbʼaji yajni waj yulatay ja chonabʼ Alemania ja bʼa jabʼil 2012. Ja yeʼn wa xyala jastal jakʼjiyi chabʼ yorasyon yuja Jyoba. Ja sbʼajtanili jaʼa yajni tito wajum ja bʼa wa x-el ja abyoni. Tini wajum bʼa jun tren sok skʼanayi ja Jyoba bʼa akoltajuk stajel jun maʼ oj xcholyabʼ. Yajni kʼoti, aljiyabʼ mito oj eluk ja abyoni manto bʼa pilan kʼakʼu. Xchabʼil, skʼanayi skoltajel ja Jyoba pes yujni tʼusanxta ja stakʼini sok mey yiʼoj bʼa oj kan jijluk ja akwal jaw.

² Yajni ja Lana chʼak yayi orasyon, yabʼ ay maʼ kʼumajiyuj: «Lana, ¿jas wanuka ja ili?». Jun smoj ajyi bʼa eskwela sok wajum man Sudáfrica. Jani smoj ja snani soka smexepi bʼa waj ajukan ja bʼa wa x-el ja abyoni. Yajni ja Lana xcholoyabʼ ja swokoli, ja yeʼnleʼi slokowe bʼa ti oj kanuk bʼa snaje. Chomajkil, sjobʼoweyi jitsan jastik sbʼaja skʼuʼajel yiʼoji soka yaʼtel bʼa precursori.

³ Ja el ja kʼakʼu, ja Lana yaʼa mas sjakʼjel sbʼaja Biblia. Sok ya ochuk juʼun ja sdatoʼeʼi bʼa jachuk tuk jmoj-aljeltik oj bʼobʼ yulataye. Ja yeʼn  precursorani ay man wego sok skʼuʼunej lek ja Jyoba sjakʼa ja yorasyoni (Salmo 65:2).

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

⁴ Yajni wan ekʼel jbʼajtik wokol, wegoni wa xkatikyi orasyon ja Jyoba. Soka yeʼn wa smaklay sok gustoxta wa skoltayotik (Salmo 34:15; Proverbios 15:8). Pe ja Jesús sjeʼakitik ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi ayni jastik junuk mas tʼilan skʼanjel ja bʼa korasyontiki. Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja chane yaljelik wa xkan ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi sok jastal oj skoltayotik bʼa ajyel toj (kʼuman ja Mateo 6:11-13).

5, 6. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼantik ja jwaʼeltik anima mi wantik stekʼjel waʼin?

⁵ Ja Jesús mi sjeʼakitik skʼanjel «ja yan kʼakʼu aki ja jwaʼeli». Ja yeʼn sjeʼakitik skʼanjel «ja yaan cʼacʼu aa quiticon ja juaelticoni». La kiltik jastal wa skʼulan ja it jun biajante bʼa África sbʼiʼil Victor. Ja yeʼn yala: «Tolabida wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yujni ja keʼn soka jcheʼumi mini xcham jkʼujoltikon bʼa oj jtatikon ja jwaʼeltikoni sok stupjel ja renta bʼa naʼitsi. Ja jmoj-aljeltiki yeʼnleni wa skoltayotikone. Pe wa xkʼanayi ja Dyosi bʼa a-skoltay ja jmoj-aljeltik soka wokol yiʼoje bʼa stajel stakʼine ja bʼa tyempo it».

⁶ Bʼobʼta ja keʼntiki mini wantik stekʼjel waʼin, pe jitsan jmoj-aljeltik pobreʼe ma wan ekʼel sbʼaje tuktukil desgrasya. Lekni oj katikyi orasyon bʼa yeʼnle, pe cha tʼilani oj koltaytike. Jun sjejel, lekni oj jkʼeptik soka yeʼnle ja jas kiʼojtiki. Chomajkil ojni bʼobʼ katik ja takʼin ja bʼa yal kaja bʼa aʼtel bʼa xcholjel bʼa yibʼanal ja luʼumi. Wani xnaʼatik ja jtakʼintiki wa xkoltajiye ja jmoj-aljeltik bʼa wane wokolaneli (1 Juan 3:17).

7. ¿Jasa sjejel yaʼa ja Jesús bʼa mok jel chamjkʼujoltik ja jastik tʼilan wa xmakunikujtiki?

⁷ Yajni chʼak sjeʼ ja orasyon bʼa jtatik Dyosi, ja Jesús yaʼa jun sjejel bʼa sjejelkitik bʼa mok jel chamjkʼujoltik ja jastik wa xmakunikujtiki. Ja yeʼn yala ja yal nichimi mi chamskʼujol ja jas wa xmakuniyuji  yujni jaʼa Jyoba ja maʼ wa stalna. Junxtani soka keʼntiki, mokni chamjkʼujoltik jastal oj jtatik ja jas oj makunukujtik ja bʼa pilan kʼakʼu (Mateo 6:30-34). La ajyukotik gusto soka jas tʼilan wa xmakunikujtik ja bʼa kʼakʼu. Jujuntik sjejel, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Dyos jun lugar bʼa oj ajyukotika, jun kaʼteltik bʼa smakʼlajel ja pamilya sok biboʼil bʼa snajel jas skʼulajel yajni maloʼaytiki. Pe ayni jun jasunuk bʼa mas jel tʼilan skʼanjel. ¿Jasunkiluka?

8. ¿Jasa wa xya juljkʼujoltik ja yaljelik «ja yaan cʼacʼu aa quiticon ja juaelticoni»?

⁸ Ja yaljelik «ja yaan cʼacʼu aa quiticon ja juaelticoni» wa xya juljkʼujoltik bʼa tʼilani oj jkʼantikyi ja Jyoba bʼa mok kʼot tekʼan sjejelkitik sok bʼa oj skoltayotik kʼotel yamigo. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Yujni ja Jesús cha yala: «Mi quechanuc ja huaelal huax yaa sacʼanil ja cristiano, jaʼ ni spetzanil ja jas huax el ja ba sti ja Diosi» (Mateo 4:4).

9. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja mulali jach jastal jelal?

⁹ Ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi, ja Jesús yala: «Chʼaya ki‘tikon ja jeltikoni» (Mateo 6:12, YD). Sok bʼa pilan ekʼele yala: «Cʼulan quiticon perdonar ja jmulticoni» (Lucas 11:4). Ja Jesús yala ja yaljelik it yujni ja mulali oj slaj jastal jun jelal. Bʼa jabʼil 1952, ja rebista it xcholo ja keʼntiki tʼilan oj yajtaytik sok ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi. Yajni wa xleʼa jmultiki, mini wantik yajelyi ja jasa tʼilan oj katikyiʼi. Ja yuj ayni jeltik soka yeʼni. Wanukxta skʼana ja Jyoba, mixani oj bʼobʼ yamigoʼukutik. Ja rebista yala: «Ja koʼel mulali jani mi wanukotik syajtajel ja Dyosi» (1 Juan 5:3).

10. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ yaʼotik perdon ja Jyoba? b) ¿Jastal wa xkabʼtik yuja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa keʼntik?

¹⁰ Wani xkʼanatik ja Jyoba ayaʼotik perdon kʼakʼu kʼakʼu. Ja yeʼn wa xbʼobʼ yaʼotik perdon stsʼakatal yuja Jesús cham yuj keʼntik ayxa junuk 2,000 jabʼil. Tʼilani oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja majtanal it jel chaʼanyabʼalili. Lek ja Jesús mi cham yuj keʼntik, mini oj bʼobʼ elkotik libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelchʼakeli (kʼuman ja Salmo 49:7-9 sok 1 Pedro 1:18, 19). Ja yaljelik «cʼulanoticon xa perdonar soc ja jmulticon» wa sjeʼa ja jmoj-aljeltiki cha wani xmakuni yujile ja sakʼanil yaʼa ja Jesusi. Ja it wa xkilatik ja Jyoba wani xcha skʼana oj jpensaraʼuktik bʼa yeʼnle soka jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba. Jun modoʼal bʼa skʼulajel jani yajel perdon yajni wa syajbʼesotiki. Tʼusan mi spetsanil ekʼele mini chaʼanuk mulal. Yajni wa xkaʼatik perdon ja jmoj-aljeltiki, wa xjeʼatik wa xyajtaytike. Chomajkil, wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼawotik perdoni (Colosenses 3:13).

11. ¿Jas yuj tʼilan oj katik perdon ja tuki?

¹¹ Yuja mulanumotiki, bʼobʼta ayni ekʼele wokol bʼa keʼntik yajel perdon jun jmoj-aljeltik (Levítico 19:18). Sok ta kʼe jloʼiltaytik sok tuk ja jasa skʼulankitik ja jmoj-aljeltiki, bʼobʼta oj skʼuʼuke ja jas oj kaltiki sok oj cha yile kontra ja jmoj-aljeltiki. Soka jaw wani xbʼobʼ sjom ja jastal tsoman ayotik soka kongregasyon. Ta ekʼ ja jaw sok mi jas xkʼulantik bʼa stojbʼesel, wantik sjejel mi chaʼanyabʼalil xkilatik ja sakʼanil yaʼa ja Jesús yuj keʼntik (Mateo 18:35). Ta mi xkaʼatik perdon ja tuki, ja Jyoba mini oj cha yaʼotik perdon (kʼuman ja Mateo 6:14, 15). Pe ta wankʼa xkʼanatik  ayaʼotik perdon ja Jyoba, tʼilani mok jkʼuluktik chaʼanik mulal (1 Juan 3:4, 6).

12, 13. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Jesús tsaʼan yajni yiʼaj jaʼi? b) ¿Jas yuj mi oj katik smuluk ja tuki ta kotik yuj luʼum jun preba? c) ¿Jasa sjeʼa ja Jesús yajni tolabida ajyi kʼuʼabʼal soka Dyosi?

¹² Ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi, ja Jesús yala: «Moc hua cʼulajucoticon ganar soc ja jmulticoni». Ja it wa xya juljkʼujoltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Jesús tsaʼan yajni yiʼaj jaʼi. Ja Jyoba yaʼakan «ba oj cʼulajuc probar yuj ja tan diablo» (Mateo 4:1; 6:13). ¿Jas yuj yaʼakan aʼekʼuk ja it? Yujni ja Adán soka Eva mi skʼanawe aʼajuke mandar yuja Dyosi sok tʼilani oj axuk sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Yuj maʼ ja Jyoba mi tsʼikanuk lek skʼulan ja ixuk winiki? ¿Oj maʼ ajyuk toj june maʼ mey yiʼoj mulal ta kʼulaji probari? ¿Mas maʼ lek oj wajyujile ja ixuk winik ta yeʼnta xyaʼa sbʼaje mandari, jastalni yala ja Satanás? (Génesis 3:4, 5.) Ja Jyoba sjekakon ja Jesús ja bʼa Luʼumi bʼa oj ya sjakʼjel. Pe spetsanil ja sjobʼjelik jaw ojni axukyi sjakʼjel ja bʼa tyempo jakumi. Anto, spetsanil ja matik oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum ojni snaʼe ja Jyoba yeʼnani ja lekil mandaranumi.

¹³ Ja Jyoba jelni sak juntiro, ja yuj mi maʼ wa xya och probar. Ja smeranili, jani ja Satanás ja maʼ wa skʼulan ja jaw (Mateo 4:3). Pe keʼntik oj jtsatik ta oj kokotik yuj luʼum ja prebaʼiki ma miyuk (kʼuman ja Santiago 1:13-15). La jpensaraʼuktik sbʼa Jesús. ¿Jasa skʼulan ja yeʼn yajni aji och probar yuja Satanás? Wegoni yijnay sok yala yabʼ ja jas wa xyala ja Yabʼal Dyosi. Ja Jesús stsaʼa ajyel toj soka Jyoba. Pe ja Satanás mini axwi. Yaʼakan bʼa pilan ekʼele bʼa cha ya och probar (Lucas 4:13). Anima jachuk, ja Jesús tolabida ajyi kʼuʼabʼal soka Dyosi. Jach sjeʼa jun winik bʼa mini jun smul wani xbʼobʼ ajyuk toj soka Jyoba ama  tey bʼa tsatsal wokolik. Ja bʼa jtyempotiki, ja Satanás cha wani xya ochkotik probar bʼa oj jkʼoktik ja yabʼal ja Jyoba.

14. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta mi xkʼana oj kokotik yuj luʼum ja prebaʼiki?

¹⁴ Ja sjobʼjelik kʼe ajyuk yajni ja Adán soka Eva mi skʼanawe oj ajuke mandar yuja Dyosi ojtoni axukyi sjakʼjel. Ja yuj ja Jyoba wani xyaʼakan ja Satanás oj ya ochkotik probar. Pe la juljkʼujoltik ja Jyoba mi wa xya ochkotik probar. Ja yeʼn wa sjipa skʼujol bʼa keʼntik sok wa skoltayotik. Pe mi stʼenawotik bʼa oj ajyukotik kʼuʼabʼalsok. Wa xyaʼakan bʼa oj jtsatik ta oj ajyukotik toj ma miyuk. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta mi xkʼana oj kokotik yuj luʼum ja prebaʼiki? Jani yamigoʼajel lek ja Jyoba sok yajelyi orasyon bʼa oj skoltayotik. ¿Jastal maʼ oj skoltayotik? La kiltik.

15, 16. a) ¿Jas jujuntik preba bʼa tʼilan mok kokotik yuj luʼum? b) Ta kotik luʼum bʼa jun preba, ¿machun smul?

¹⁵ Ja Jyoba wa xya makunuk ja yipi bʼa oj skoltayotik kuchelkujtik ja prebaʼiki. Cha wani xya makunuk ja Biblia soka kongregasyon bʼa wa xyalakabʼtik ja bʼa jastik xiwela sbʼaj skʼulajel. Jun sjejel, wa xyaʼakitik rason bʼa mok jchʼaktik lom ja kiptiki, ja jtyempotiki soka jtakʼintiki bʼa jastik mi xmakunikujtik. La kiltik jas skʼulane jun nupanum Taʼumantiʼ sbʼiʼile Espen sok Janne. Ja yeʼnleʼi teye bʼa jun país jel stakʼine bʼa Europa. Bʼa jitsan jabʼil ajyiye precursor bʼa jun lugar bʼa wa xkʼanxi choluman. Pe ja wego ayxa chabʼ yuntikile sok mixa precursoruke. Ja Espen yala: «Tikʼanxta wa xkʼanatikonyi ja Jyoba bʼa a-skoltayotikon bʼa mi oj kokotikon yuj luʼum soka prebaʼiki yuja mixani xbʼobʼ jkʼuluktikon jastalni ajyi. Wa xkʼanatikon bʼa a-skoltayotikon ajyel tsats soka jastal wa xkila jbʼajtikon soka yeʼn sok mini yajelkan ja bʼa xcholjeli».

¹⁶ Pilan preba bʼa tʼilan mok kokotik luʼum jani mok jkʼeltik ixuk winik bʼasane. Jujuntik wa skʼelawe ixuk winik bʼasane pes yujni mi xyawe eluk ja bʼa spensare ja jastik mi lekuki. Ta kotik yuj luʼum ja jaw, mini oj bʼobʼ katik smuluk ja Satanás soka sluʼumkʼinali. ¿Jas yuj? Yujni ja yeʼnleʼi mi xbʼobʼ stʼenotik bʼa oj jkʼuluktik jun jasunuk bʼa mi lekuk. Pe jitsan jmoj-aljeltik winik sok ixuk kuchelyujile ja preba it. Ja yuj ja keʼntik ojni cha bʼobʼ kuchkujtik (1 Corintios 10:12, 13).

17. a) ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkʼanatik ja Jyoba a-stalnayotik yuja Satanás? b) ¿Jasa mojanxa oj skʼuluk ja Jyoba?

¹⁷ Yajni wa xkalatik «pilahuoticon ja ba yoj maloili», wantik skʼanjelyi ja Jyoba bʼa a-stalnayotik yuja Satanás. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkʼanatik ja jaw? Jani mi oj ‹ajyukotik bʼa sparte ja mundo› sok mini syajtajel «ja jas ay ja ba mundo» (Juan 15:19; 1 Juan 2:15-17). Xmojojixta ja Jyoba oj slut ja Satanás sok oj xchʼak ja luʼumkʼinal it mi lekuki. Malan oj ekʼuk ja it, tʼilan oj juljkʼujoltik ja Satanás jelxa kʼeʼel ja skoraja yuja wa snaʼa mojanxa oj kʼot tikʼan ja styempo. Ojni skʼuluk chikan jasa bʼa oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj, tʼilani mok katikan skʼanjelyi ja Dyosi bʼa oj stalnayotik yuja Satanás (Apocalipsis 12:12, 17).

18. Ta wa xkʼanatik ajyel sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa mixa ti oj ajyuk ja Satanás, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

¹⁸ Ta wa xkʼanatik ajyel sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa mixa ti oj ajyuk ja Satanás, tʼilani oj kitik jun jsakʼaniltik jastal wa xyala ja orasyon bʼa jtatik Dyosi. ¿Jastal? Jani skʼanjelyi ajakuk ja sGobyerno ja Dyosi, bʼa oj ya sakbʼuk sok oj ya chaʼanbʼuk ja sbʼiʼili sok akʼulaxuk ja jas wa skʼana sbʼaja Luʼumi. La jipjkʼujoltik ja yeʼn ojni yakitik kʼakʼu kʼakʼu ja jastik tʼilan wa xmakunikujtik bʼa ajyel sakʼan sok ajyel toj.