1. ¿Jas yuj yala ja Pablo «ja kristo ja‘ni ja yip ja dyosi»?

YAJNI ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, skʼulan jitsan milagroʼik bʼa jel chamyabʼjel. Ta jkʼumantik bʼa Biblia ja milagroʼik jaw, ja skʼuʼajel kiʼojtiki oj tsatsbʼuk mas (Mateo 9:35; Lucas 9:11). Ja Jesús bʼobʼ skʼuluk ja milagroʼik jaw stsʼakatal ja yip ajiyi yuja Jyoba. Ja yuj, ja jekabʼanum Pablo yala: «Ja kristo ja‘ni ja yip ja dyosi» (1 Corintios 1:24, YD). Pe ¿jasa wa sjeʼakitik ja milagroʼik skʼulan ja Jesús?

2. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja milagroʼik skʼulan ja Jesús?

² Ja milagroʼik skʼulan ja Jesús wa sjeʼakitik jitsan jasunuk (Hechos 2:22). Jun sjejel, stsʼakatal yuja it wa xnaʼatik yajni xyaʼa mandar bʼa mil jabʼili, oj skʼul milagroʼik bʼa skoltajel spetsanil ja ixuk winik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi. Ja milagroʼik skʼulan ja Jesús wa xcha skoltayotik bʼa oj jnatik mas ja smodo soka bʼa Jyoba. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik oxe milagro skʼulan ja Jesús sok oj kiltik jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja bʼa jtyempotiki soka bʼa tyempo jakumto.

3. a) ¿Jasa ekʼ bʼa jun nupanel bʼa Caná? b) ¿Jas yuj ja Jesús skʼulan ja milagro it?

³ Ja Jesús skʼulan ja bʼajtan milagro bʼa jun nupanel, ma chʼak abʼal, bʼa chonabʼ Caná. Mi xnaxi jas yuj, pe mey jitsan vino ja bʼa nupaneli. Ja it jelni kʼixwela sbʼaja nupanumi, pes tʼilani mok jas skʼulyile palta  ja slokeʼi. Anto, ja María yalyabʼ ja Jesús a-skoltay ja nupanumi. ¿Jas yuj? Yujni ja yeʼn wa snaʼa lek ja jastik yalunejxakan ja Biblia sbʼaja Jesús sok wa snaʼa oj ajuk sbʼiʼiluk «yunin [...] Dios ja maʼ jel nihuani» (Lucas 1:30-32; 2:52). Bʼobʼta ja María spensaraʼan ja Jesús oj bʼobʼ skoltay ja nupanumi. Ja jas wa xnaxi leki jani ja María soka Jesús wa skʼana oj skoltaye. Ja yuj, ja Jesús ya paxuk ja jaʼi bʼa 380 litro bʼa lekil vino (kʼuman ja Juan 2:3, 6-11). Ja Jesús mini ayiʼoj stʼilanil oj skʼul ajyi ja milagro jaw, pe skʼulan yujni wa xchamskʼujol ja ixuk winiki. Ja yeʼn jani snocho ja smodo ja Jyoba, ja maʼ jel lek skʼujoli.

4, 5. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja milagro skʼulan ja Jesús bʼa ya paxuk vino ja jaʼi? b) ¿Jasa wa xya jipjkʼujoltik sbʼaja milagro jaw?

⁴ Soka yip ja Jyoba, ja Jesús ya paxuk ja jitsan jaʼi bʼa lekil vino. Sok malani lek yaʼa ja vino sbʼaja matik ti ajyiyeʼi. Ja milagro it wa sjeʼakitik ja Jyoba soka Jesús jelni lek skʼujole sok wani xchamskʼujole meran lek sbʼaja jastal wala taxtiki. Chomajkil, wa xya jipjkʼujoltik ja Jyoba oj yayi jitsan waʼelal ja matik oj ajyuk ja bʼa Kʼachinubʼi (kʼuman ja Isaías 25:6).

⁵ ¡Pensaraʼan! Yajni tixa ayotik bʼa Kʼachinubʼ, ja Jyoba ojni yakitik chikan jas xmakunikujtik. Jpetsaniltik oj ajyukujtik jun tsamal jnajtik sok lekil waʼelal. Yajni wa xpensaraʼantik spetsanil ja bʼa jastik jel lek oj yakitik ja Jyoba, jel xkaʼatik tsʼakatal.

6. a) ¿Jastal ya makunuk ja yip ja Jesús? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo ja Jesús?

⁶ Ja Jesús mi ya makunuk ja yip bʼa slekilal yeʼna. Jun sjejel, ¿jasa skʼulan yajni aji och probar yuja Dyablo bʼa oj ya paxuk pan ja toni? Ja yeʼn mini skʼana skʼulajel (Mateo 4:2-4). Ja Jesús ya makunuk ja yip bʼa skʼulajelyi jastik lek ja tuki. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo? Ja Jesús yala tʼilan oj jkʼuluktik ja it: «Ay cʼa jas ahuiojex, aahuic yi ja hua mojexi» (Lucas 6:38). ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yeʼnle? Ojni bʼobʼ jloktik waʼel bʼa jnajtik. Cha lekni oj jpiltik tyempo ajyel soka yeʼnleʼi yajni wa xchʼak ja tsomjelali, bʼobʼta smaklajel bʼa june maʼ wan xchapjel jun sloʼil. Ma bʼobʼta skoltajel ja matik wane snebʼjel ja bʼa xcholjeli. Ta wa xjeʼa lekil jkʼujoltik sok wa xkoltaytik ja tuki, jani wa xnochotik ja smodo ja Jesusi.

7. ¿Jas wokolil oj ayuk tolabida ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás?

⁷ Ja bʼa jtyempotiki ay jitsan ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinali bʼa jel pobreʼe. Pe ja wokol it ayxani man bʼa tyempo najate. Ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyo: «Ojni ayuk tolabida ixuk winik pobre  ja bʼa luʼumi» (Deuteronomio 15:11). Sok jitsan jabʼil tsaʼan, ja Jesús yala: «Ja matic pobre, tola vida oj ajyuc amoquex» (Mateo 26:11). ¿Wan maʼ stojolan ja it tolabida oj ajyuk pobreʼil ja bʼa Luʼumi? Miyuk. Ja Jesús kʼan yal tolabida oj ajyuk pobreʼil ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás. Pe ja bʼa Kʼachinubʼi tukni lek ja sakʼanil oj ajyuki. Ojni ajyuk jitsan waʼelal bʼa jpetsaniltik, sok mixa maʼ oj ajyuk pobre.

8, 9. a) ¿Jas yuja Jesús skʼulan ja milagro sbʼaja panik soka chayiki? b) ¿Jas waxa pensaraʼan ja weʼn sbʼaja milagro jaw?

⁸ Ja tsʼebʼanumi yala: «Waxa jama jawa kʼabʼi sok waxa wayi ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» (Salmo 145:16). Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, snocho ja lekil smodo ja sTati sok skoltay ja ixuk winik sbʼaja jas wa xmakuni yujileʼi. Pe mini skʼulan bʼa kechanta oj sjeʼ jel ja yipi. Skʼulan pes yujni meran wa xchamskʼujol ja ixuk winiki. Jun sjejel, la kiltik ja jas yala bʼa Mateo 14:14-21 (kʼuman). Jitsan ixuk winik snochowe ja Jesús jach bʼejyel bʼa tuktukil chonabʼ (Mateo 14:13). Yajni ojxa kʼikʼbʼuki, ja snebʼumaniki yilawe ja ixuk winiki yajtikxa aye sok waʼin xyabʼye. Ja yuj yalawe yabʼ ja Jesús bʼa axa sjek bʼa oj wajuke sok bʼa oj sman-e jas oj yabʼye. ¿Jasa skʼulan ja Jesús?

⁹ Ja Jesús yayi swaʼel ja jitsan mil ixuk winike jaw kechanta sok joʼe pan sok chabʼ chay. ¿Jas yuj skʼulan ja milagro jaw? Yujni ja yeʼn wa syajtay ja ixuk winiki sok wa xchamskʼujol bʼa yeʼnle. Sok yayi jitsan waʼelal, pes ja Biblia wa xyala spetsanil waʼye man bʼutʼye. Ja waʼelali aji yipe bʼa oj yaweyi ja najtil bʼejyel kumxel man snaje (Lucas 9:10-17). Jel jitsan ja waʼeli pes bʼutʼ 12 moʼoch ja janekʼto kani.

10. ¿Jasa ojxta ekʼ sbʼaja pobreʼili?

¹⁰ Yuja gobyernoʼik kechanta wa xchamskʼujol bʼa yeʼnle sok wa xchono sbʼaje skʼulajel ja bʼa mi lekuki, jitsan miyon ixuk winik jel pobreʼe. Cha ayni taʼumantiʼik bʼa Jyoba jel tʼusan ja swaʼeleʼi. Pe ja Dyos ojni bʼobʼ yuj sok wa skʼana yajelyi spetsanil ja ixuk winik ja jas wa xmakuni yujileʼi. Ja Yeʼn wa skʼapa oj xchʼaysnajel ja pobreʼili (kʼuman ja Salmo 72:16). Ojxta kʼotuk ja skʼakʼuʼil, ja matik wa skʼuʼan ja Dyos oj ajyuke sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa mixa oj ajyuk ja pobreʼili soka matik wa xchono sbʼaj skʼulajel ja bʼa mi lekuki.

11. a) ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja Kristo ojxta ya makunuk ja yip bʼa oj skoltay spetsanil ja ixuk winiki? b) ¿Jasa wa xkʼana oj jkʼuluktik yajni wa xpensarantik sbʼaja jas oj skʼuluk ja Kristo?

¹¹ Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, oxe jabʼil sok snalan skʼulan milagroʼik bʼa kechanta xetʼan lugarik ja bʼa Luʼumi (Mateo 15:24). Pe ja wego junxa mandaranum, sok ja mil jabʼil oj ya ja smandaraneli oj bʼobʼ skoltay spetsanil ja ixuk winiki (Salmo 72:8). Soka milagroʼiki, ja Jesús sjeʼa wani skʼana oj ya makunuk ja yip bʼa oj skoltayotik. Ja yuj wani xkʼuʼantik lek ojxta skʼuluk. Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja jaw, wa xkʼana oj katik makunuk ja jtyempotiki soka kiptik bʼa skoltajel ja tuki (Salmo 45:1; 49:3). Ja keʼntiki mi xbʼobʼ jkʼuluktik milagroʼik. Pe wani xbʼobʼ kaltik yabʼ ja ixuk winik ja jastik jel lek wa skʼapa ja Biblia. Ja smeranili, ja it juni cholal bʼa keʼn oj jkʼuluktik (Romanos 1:14, 15).

12. ¿Jas yuja wa xkʼuʼantik lek ja Jesús wa snaʼa lek jastal wa x-aʼtiji ja Luʼumi?

¹² Ja Biblia wa xyala yajni ja Dyos skʼulan ja Luʼumi, ja Jesús tini ajyi bʼa stsʼeʼel «jastal jun aʼtijum  jel chapan» bʼa skoltajel (Proverbios 8:22, 30, 31; Colosenses 1:15-17). Ja yuj, ja Jesús wani snaʼa lek jastal wa x-aʼtiji ja Luʼumi sok wa snaʼa yajel mandar ja skʼulbʼeneʼi, jastal ja ikʼi soka mari.

13, 14. Aʼa jun sjejel bʼa jastal ja Jesús wa xyayi mandar ja skʼulbʼen ja Dyosi.

¹³ Yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesús, sjeʼa wa xyayi mandar ja skʼulbʼeneʼi. Jun sjejel, jun ekʼele ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa bʼobʼ skom jun tsatsal ikʼ (kʼuman ja Marcos 4:37-39). Jastalni yala june maʼ jel snaʼa, ja tsatsal ikʼ jaw ayni yiʼojan kʼikʼil ason, chawuk sok tsatsal jaʼ. Jani ja tsatsal ikʼ bʼa wa xchʼak ekʼ yi spetsanil jastik junuk. Ja jekabʼanum Mateo cha yala sbʼaja tsatsal ikʼ jaw (Mateo 8:24).

¹⁴ Pensaraʼan ja jasa wan ekʼeli. Ja jaʼi wa spukʼtsin ja barko, sok wanxta ochel ja jaʼi. Xnililixta ja tsatsal ikʼi, sok xkayinaji ekʼ ja barko. Anima jachuk, ja Jesús chamel lek wayel yuja jel yajtik ayi. Pe ja nebʼumaniki jel wane xiwel. Ja yuj syujkese sok yalawe yabʼ ojbʼi chamuke (Mateo 8:25). ¿Jasa skʼulan ja Jesús? Kʼeʼi sok yalyabʼ ja ikʼ soka mari: «Laman la ajyi» (Marcos 4:39). ¡Soka tsatsal ikʼi chʼajbʼaji! Wani xchiknaji ja Jesús wa xyayi mandar ja skʼulbʼen ja Dyosi.

15. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba wa xyayi mandar ja skʼulbʼeni?

¹⁵ Yeʼn ja Jyoba ja maʼ yayi yip ja Kristo bʼa oj bʼobʼ yayi mandar ja skʼulbʼeneʼi. Ja yuj wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba wa xcha bʼobʼ yayi mandar. Jun sjejel, bʼajtanto yuja Bʼutʼ Jaʼi, ja Jyoba yala:  «Bʼa sjukil kʼot kʼakʼu, oj ka koʼuk jaʼ ja bʼa luʼumi 40 kʼakʼu sok 40 akwal» (Génesis 7:4). Chomajkil, ja Éxodo 14:21 wa xyala ja Dyos ya jak «jun tsatsal ikʼ ja bʼa sladoʼil wa x-eljan ja kʼaʼuji» bʼa ya spil sbʼaja mari. Soka Jonás 1:4 wa xyala bʼa pilan ekʼele «ya koʼ jun tsatsal ikʼ ja bʼa mari». Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik snajel ja Dyos oj yayi mandar ja skʼulbʼen ja bʼa Kʼachinubʼi.

16. ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba soka Jesús wa xyaweyi mandar ja skʼulbʼeneʼi?

¹⁶ ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba soka Jesús wa xyaweyi mandar ja skʼulbʼeneʼi? Yujni wa sjeʼa ja bʼa mil jabʼil bʼa smandaranel ja Kristo mixa oj ajyuk tsatsal ikʼ jaʼ, tsunami, volcán sok terremotoʼik. Mixa oj xiwkotik oj ekʼ niwak desgrasyaʼik, yujni ja Jyoba oj stalnay spetsanil ja ixuk winiki (Apocalipsis 21:3, 4). Wani xkʼuʼantik lek ja Kristo oj ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa oj yayi mandar ja skʼulbʼeneʼi.

17. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja lekil smodo ja Dyos soka Kristo?

¹⁷ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja lekil smodo ja Dyos soka bʼa Kristo? Ja keʼntiki mi xbʼobʼ jkʼuluktik milagroʼik, pe wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja jas wa xyala ja Proverbios 3:27 (kʼuman). Yajni wa x-ekʼ sbʼaje wokol ja jmoj-aljeltiki, oj bʼobʼ katikyile ja jas wa xmakuni yujileʼi sok yajel kulan skʼujole (Proverbios 17:17). Ja it jelni lek oj jkʼuluktik yajni wa x-ekʼ desgrasyaʼik. Jun sjejel, yajni ekʼ jun tsatsal ikʼ jaʼ, ja snaj jun jmoj-aljeltik biguda jel jomkani. Yajni koltaji yuja jmoj-aljeltiki, ja yeʼn yala jel xyaʼa tsʼakatal yuja kʼotel taʼumantiʼ bʼa Jyoba, mi jata yuja jastik ajiyiʼi, jani mas yaʼa tsʼakatal ja koltanel ajiyi sbʼaja Dyosi. Jachtikni ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik akʼix. Ja yeʼn jomjikanyi ja snaj yuj jun tsatsal chawukil jaʼ sok mixa snaʼa jas oj skʼuluk. Pe ja jmoj-aljeltiki waj skoltaye stojbʼesel. Ja yeʼn yala mi snaʼa jas oj yal yuja gustoʼili. Sok tsaʼan yala: «Tsʼakatal, Jyoba». Jpetsaniltik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ay jmoj-aljeltik wa xchamskʼujole bʼa keʼntiki. Pe mastoni wa xkaʼatik yile tsʼakatal ja Jyoba soka Jesukristo yuja wa stalnayotikeʼi.

18. ¿Jasa jel chamyabʼjel waxa wila sbʼaja milagroʼik skʼulan ja Jesusi?

¹⁸ Yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesús, sjeʼa yeʼnani «ja yip ja dyosi». Pe mi skʼulan milagroʼik bʼa kechanta oj yil ja ixuk winiki ma bʼa yeʼn ita slekilal. Ja yeʼn skʼulan yujni syajtay sok skʼanani oj skoltay ja ixuk winiki. Ja bʼa artikulo jakumi oj jnebʼtik mas sbʼaja it.