La ajyukotik toj soka gobyerno bʼa Dyosi
«Ja yenlei, mi sbajuque ja mundo.» (JUAN 17:16)
TSʼEBʼOJ 63 SOK 129
1, 2. a) ¿Jas yuja Taʼumantiʼiki mi xchʼika jbʼajtik bʼa tiroʼanel? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.) b) ¿Jasa wa spensaran jitsan ixuk winik sbʼaja spaise, srasaʼe, skostumbreʼe soka bʼa kʼole tajnum jel skʼulane gusto? c) ¿Jasa wa x-ekʼ yajni ja ixuk winik wa spensarane mas leke ja yeʼnle yuja tuki?
JA BʼA jkʼakʼutiki, ja ixuk winiki naka pilpil aye yuja jel niwan xyaʼa sbʼaje soka spaise, srasaʼe soka kostumbre yiʼojeʼi. Pe ja yaʼtijumotik ja Jyoba mini jachukotik sok mi xchʼika jbʼajtik tiroʼanel bʼa wa spila ja ixuk winiki. ¿Jas yuj? Pes wa xyajtaytik ja Jyoba sok wa xkʼana oj jkʼuʼuktik ja yeʼn (1 Juan 5:3). Chikan bʼa kulanotik ma pojkelotik, wani xnochotik ja jas yaʼunejkan kulani. Ja jas mas tʼilan kujtiki jani ajyel toj soka Jyoba soka sGobyerno (Mateo 6:33). Ja yuj wa xbʼobʼ kaltik «mi sbaju[kotik] ja mundo» (kʼuman ja Juan 17:11, 15, 16; Isaías 2:4).
2 Jitsan wa spensarane ja país soka kostumbre yiʼojeʼi masni lek yuja bʼa tuki. Tuk wa spensaran masni lek ja kʼole tajnum jel skʼulan gusto. Soka it wa xyiʼajan bʼa oj yil-e bʼaya mas lek ja bʼa yeʼnleʼi, wa xyilkʼujolan sbʼaje sok ayni wa smilawe ja matik mi spensarane jastal yeʼnleʼi. Anima ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi xchʼika jbʼajtik ja bʼa tiroʼanelik jaw, pe ojni bʼobʼ syam-otik ja keʼntiki soka jpamilyatiki. Bʼobʼta ay ekʼele oj kitik wokol bʼa jastik jun bʼa mi sbʼejuk. Soka jaw yajni oj kabʼtik, pes ja Jyoba skʼulanotik bʼa oj jnatik ja bʼa jastik mi tojuki (Génesis 1:27; Deuteronomio 32:4). Ja yuj, yajni jun gobyerno skʼulan ja bʼa mi tojuki, bʼobʼta ojni kʼankʼunukujtik kʼumanel sbʼaj mi lekuk ja yeʼn. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ¿oj maʼ kuchkujtik bʼa mi oj jchʼik jbʼajtik?
3, 4. a) ¿Jas yuja snochumanotik ja Jesús mi xchʼika jbʼajtik bʼa politika sok mini bʼa kʼakʼanel? b) ¿Jasa oj jnebʼtik ja bʼa artikulo it?
3 Jitsan wa xchʼika sbʼaje tiroʼanel bʼa politika yujni wa x-alji yabʼye a-skʼuluke jachuk yuja sgobyernoʼeʼi. Pe ja snochumanotik ja Jesús mini xchʼika jbʼajtik bʼa politika sok mini bʼa kʼakʼanel. Pes yujni wa xnochotik ja sjejel bʼa Jesús (Mateo 26:52). Mi wa xpensarantik ja sluʼumkʼinal ja Satanás ay jun kʼole mas lek yuja tuki (2 Corintios 2:11). Ja yuj, mini ti chʼikanukotik ja bʼa tiroʼanelik ja bʼa luʼumkʼinal it (kʼuman ja Juan 15:18, 19).
4 Yuja mulanumotiki, bʼobʼta jujuntik aytoni jas kiʼojtik bʼa wa xkilatik kontra ja matik tuke yuja keʼntiki (Jeremías 17:9; Efesios 4:22-24). Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal ja Biblia oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj katik elkan modoʼalik bʼa wa spila ja ixuk winiki. Cha oj jnebʼtik bʼa yiljel ja tuki jastalni wa xyila ja Jyoba soka Jesús. Ja it oj skoltayotik ajyel toj soka gobyerno bʼa Dyosi.
JAS YUJ KECHANTA TEYOTIK BʼA SPARTE JA JYOBA
5, 6. a) ¿Jasa spensaran ja Jesús sbʼaja tikʼe kʼoleʼik ixuk winiki? b) ¿Jas yuj jach spensarani?
5 Yajni waxa wiʼaj wokol bʼa mi oja chʼika bʼaj ja bʼa luʼumkʼinali, jobʼo abʼaj: «¿Jas maʼ oj skʼuluk lek yeʼnukxta ja Jesús?». Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, ja swinkil ja Judea, Galilea sok Samaria mi xyila sbʼaje lek. Jujuntik sjejel, ja judíoʼiki soka swinkil Samaria mi skʼuman sbʼaje (Juan 4:9). Ja fariseoʼiki soka saduceoʼiki tolabida wa xkʼeye kʼumal (Hechos 23:6-9). Ja judíoʼik matik yiʼoj xchapjele soka Ley bʼa Moisés wa spensarane masni leke ja yeʼnle yuja matik mi yiʼaj xchapjeleʼi (Juan 7:49). Sok jitsan wa xyilkʼujolane ja kʼana impuestoʼiki soka swinkil Roma (Mateo 9:11). Pe ja Jesús mini xchʼika sbʼaja bʼa kʼumalik jaw. Anima ja yeʼn skoltay ja smeranil sbʼaja Jyoba sok wani snaʼa ja Dyosi ja stsaʼunej ja judíoʼik jastal xchonabʼ, pe mini tʼun sjeʼayi ja snebʼumaniki masni chaʼanyabʼalil ja yeʼnle yuja tuki (Juan 4:22). Pes ja yeʼn sjeʼayi a-syajtaye ja ixuk winiki (Lucas 10:27).
6 Bʼa Jesús, spetsanil kʼole ixuk winiki junxta yabʼale. Mini ay june bʼa mas chaʼanyabʼalil yuja tuki. ¿Jas yujil? Yujni ja Jyoba skʼulan ja ixuk winik bʼa oj sbʼutʼ-e ja Luʼumi jach bʼa tuktukil rasaʼe (Génesis 1:27, 28). Ja yuj, ja Jyoba soka Jesús mi wa spensarane ta jun tikʼe rasaʼe, país ma kʼumal mas lek yuja tuki (Hechos 10:34, 35; Apocalipsis 7:9, 13, 14). Tʼilani jach oj cha jpensaraʼuktik ja keʼntiki (Mateo 5:43-48).
7, 8. a) ¿Machun teyotik bʼa sparte, sok jas yuj? b) ¿Jasa tʼilan oj juljkʼujoltik sbʼaja wokolik ja bʼa luʼumkʼinal it?
7 Ja snochumanotik ja Jesús mini teyukotik bʼa sparte ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali. Kechantani teyotik bʼa sparte ja gobyerno bʼa Jyoba. Pes wa xnaʼatik kechantani mas lek ja gobyerno jaw. Ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, ja Satanás yala ja Jyoba mini jaʼuk ja lekil gobyerno sbʼaja ixuk winiki. Wa skʼuʼan masni lek ja jastik wa skʼulan ja yeʼn yuja Dyosi, sok wa xcha skʼana a-skʼuʼuke jachuk ja ixuk winiki. Ja Jyoba wa xyaʼakan bʼa jujune a-stsaʼ jas gobyernoʼil wa skʼana oj ajyuk bʼa sparte. Ja yuj jobʼo abʼaj: «¿Wan maʼ xkʼuʼanyi ja Jyoba yuja wa xnaʼa kechanta yeʼn ja mandaranum bʼa mas leki? ¿Jkʼuʼunej maʼ lek kechanta ja gobyerno bʼa Dyosi oj bʼobʼ stojbʼes yibʼanal ja wokoliki? ¿Ma wa xpensaraʼan mini xmakunikujtik ayaʼotik mandar ja Dyosi?» (Génesis 3:4, 5).
8 Jun sjejel, lekbʼi ja weʼn xjobʼji awi jas waxa pensaran sbʼa jun kʼole politika ma kʼole ixuk winik jastal jaw, ¿jasa oja wale? Meran, jujuntik ja bʼa kʼoleʼik it wani skʼana oj skoltaye ja ixuk winiki. Pe ajuluka kʼujol, kechanta jaʼa gobyerno bʼa Jyoba oj bʼobʼ stojbʼes ja wokoliki sok xchʼayjel snajel ja jastik mi tojuki. Ja yuj kechantani teyotik bʼa sparte ja Jyoba. Lek mi xkʼulantiki, ja bʼa yojol ja kongregasyoni mini oj ajyukotik tsoman.
9. a) ¿Jasa wokol ajyi ja bʼa kongregasyon bʼa Corinto? b) ¿Jasa yala yabʼ ja Pablo ja nebʼumanik jaw?
9 Ja bʼa bʼajtan siglo ajyi jun wokol ja bʼa kongregasyon bʼa chonabʼ Corinto. Jujuntik nebʼumanik kʼeye kʼumal yujni tuk jaʼ wa skoltaye ja Pablo, tuk jaʼa Apolos, tuk jaʼa Cefas soka tuki jaʼa Kristo. Yajni ja Pablo yabʼ ja jasa wan ekʼeli, jel chamskʼujol. Ja it jun wokol bʼa jel xiwela sbʼaj bʼa oj sjom ja jastal tsoman wa xtax ja kongregasyoni. Ja yuj ja Pablo yala: «Mi sbejuc cʼolan cʼolan oj ajyanic». Chomajkil yala yabʼye: «Jun xta lajan a ajyuc ja hua pensarexi, pero toj». Ja bʼa jtyempotiki, tʼilani oj jnochtik ja rasonik it. Tʼilani mok spil sbʼaja kongregasyoni (1 Corintios 1:10-13; kʼuman ja Romanos 16:17, 18).
10. ¿Jasa kʼan sjeʼ ja Pablo yajni ya slaj sbʼaj ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali jastal jekabʼanumik?
10 Ja Pablo ya julskʼujol ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali tini sbʼaje tiw sok mok waj «scʼujole ja jas ay ba mundo» (Filipenses 3:17-20). * (Kʼuman ja nota.) Chomajkil yala ja yeʼnleʼi kʼotele jastal sjekabʼanumik ja Jyoba sok bʼa Kristo. Yajni jun jekabʼanum tey bʼa pilan país, mini xchʼika sbʼaj ja bʼa wokolik sok bʼa politika ja bʼa lugar jaw. Jastalni ja it, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali mini xchʼika sbʼaje ja bʼa wokolik soka bʼa politika ja bʼa luʼumkʼinal it (2 Corintios 5:20). Ja matik wane smajlajel oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi mini wa xcha xchʼika sbʼaje tiroʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it. Kechantani ja toj aye soka gobyerno bʼa Dyosi.
LA JNEBʼTIK YILJEL JA TUKI JASTALNI WA XYILA JA JYOBA
11, 12. a) Ta wa xkʼanatik oj ajyukotik bʼa sparte ja gobyerno bʼa Dyosi, ¿jasa tʼilani mok ekʼ bʼa jpensartiki? b) ¿Jastal wa xyila ajyi jun jmoj-aljeltik jun kʼole ixuk winik? c) ¿Jasa koltaji yuja jmoj-aljeltik bʼa yajel elkan ja tikʼe modoʼal bʼa mi lekuk yiʼoji?
11 Tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki masni tsoman ay wa xyabʼye soka matik junxta ja jas ekʼeljan yujileʼi, skostumbreʼe ma skʼumale. Ayni jel niwan wa xyaʼa sbʼaje soka slugareʼi. Pe tʼilani oj jtalnay jbʼajtik sok mokni jpensaraʼuktik mas chaʼan kabʼaltik ja keʼntik yuja tuki. Ta jpensarantik jachuki, tʼilani oj jtukbʼes ja jmodotiki. Ja it oj skoltayotik bʼa mi oj jchʼik jbʼajtik bʼa chikan jasunuk. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jtukbʼes ja jmodotiki?
12 La kiltik jasa ekʼ sbʼaja jmoj-aljeltik Mirjeta. * (Kʼela ja nota.) Ja yeʼn ti pojki bʼa jun país sbʼiʼil Yugoslavia. Sok ja swinkil ja bʼa lugar kʼiʼi wa xyilkʼujolan ja matik sbʼaje bʼa Serbia. Pe ja yeʼn snebʼa ja Jyoba mini kechanukta mas lek wa xyila jun kʼole, soka yeʼnani ja Satanás wa skʼana ja ixuk winiki ayilkʼujoluk sbʼaje. Ja yuj ja yeʼn skʼujolan bʼa oj stukbʼes ja smodo. Pe yajni kʼe jun kʼakʼanel ja bʼa país jaw, ja Mirjeta cha kʼe yilkʼujoluk ja matik sbʼaje bʼa Serbia. Mini wa skʼana oj xchol yabʼye sbʼaja Dyosi. Ja yeʼn wa snaʼa ja jaw mini lekuk, ja yuj skʼanayi ja Jyoba akoltajuk bʼa yajel elkan ja tikʼe modoʼal yiʼoji. Chomajkil, skʼanayi bʼa oj koltajuk aʼoch jastal precursora. Ja yeʼn wa xyala ja snochjel ja syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba ja bʼa xcholjeli jani jel koltubʼalyuj bʼa yajel elkan ja tikʼe modoʼal bʼa mi lekuk yiʼoji.
13. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Zoila, sok jasa skʼulani? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa ekʼ sbʼaji?
13 Jun jmoj-aljeltik bʼa México sbʼiʼil Zoila stukbʼes ja slugari sok ti waj bʼa Europa. Ja bʼa kongregasyon kʼoti ay jmoj-aljeltik sbʼaje bʼa pilan lugarik bʼa América Latina. Ja yeʼn wa xyala jujuntik bʼa yeʼnle wa xkʼenaji yuja spaisi, ja skostumbre soka skʼin wa smaklayi. Ja it jel wa xyajbʼesji. Pe skʼanayi skoltajel ja Jyoba. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa ekʼ sbʼaja Zoila? Wa sjeʼakitik bʼobʼta jujuntik jmoj-aljeltik mini jel pasiluk oj yaʼ kulan yajni ay maʼ wa xkʼumani sbʼaj mi lekuk ja bʼa spaisi. Ja yuj, mokni kaltik mini jasunuk bʼa oj ya chiknajuk mas lek jun kʼole ixuk winik yuja tuki. Mini xkʼanatik oj katik spil sbʼaja yojol soka bʼa jwera ja bʼa kongregasyoni (Romanos 14:19; 2 Corintios 6:3).
14. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kiltik ja tuki jastalni wa xyila ja Jyoba?
14 Bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali, ja yaʼtijumik ja Jyoba jelni tsoman ayotik. Ja yuj, mokni tʼun jpensaraʼuktik bʼa jun lugar ma jun país masni jel chaʼanyabʼalil yuja tuki. Bʼobʼta ja jpamilyatik ma ja ixuk winik sjoybʼunejotiki sjeʼunejkitik jel oj jkʼantik ja país bʼayotiki. Sok bʼobʼta ayni mi jel lek xkilatik ja matik sbʼaje bʼa pilan país, bʼa pilan skostumbreʼe, kʼumal ma pilan rasaʼe. Ta wan ekʼela bʼaja jaw, ¿jasa oja kʼuluki? Pensaran jastal wa xyila ja Jyoba ja matik jel niwan xyaʼa sbʼaje yuja país bʼa kulaneʼi sok wa spensarane mas chaʼanyabʼalile ja yeʼnle yuja tuki. Leʼa mas akoltajel sbʼaja it yajni xa paklay ja Biblia atuchʼil ma lajan soka wa pamilya. Sok kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa oja wil ja tuki jastal wa xyila ja yeʼn (kʼuman ja Romanos 12:2).
Ta wa xkʼana oj ajyukotik toj soka Jyoba, tʼilani ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼn chikan jas xyalawe ja tuki (Kʼela ja parrapo 15 sok 16)
15, 16. a) ¿Jastal wa xyilawotik ja tuki yajni wa xyilawe tukotik ja keʼntiki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba?
15 Yuja wa xkʼuʼantik ja Jyoba, ayni ekʼele ja jbesinotik, jpamilyatik sok jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela ojni yil-e tukotik ja keʼntiki (1 Pedro 2:19). Ja Jesús yala ayni jujuntik oj yil-otik kontra. Pe ajuluka kʼujol, mastoni jel jitsan ja matik mini snaʼojuke sbʼaja gobyerno bʼa Dyosi. Ja yuj mini wa xyabʼye stojolil jas yuj mas tʼilan bʼa keʼntik ajyel bʼa sparte ja gobyerno jaw.
16 Ta wa xkʼana oj ajyukotik toj soka Jyoba, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼn chikan jas xyalawe ja tuki (Daniel 3:16-18). Bʼobʼta untiki mini jel pasiluk bʼa yeʼnle. Jujuntik bʼobʼta oj ajukyile xiwel bʼa mi oj skʼuluke saludar ja bandera ma bʼa mi oj skʼuluke ja kʼin wa skʼulane ja bʼa lugar kulaneʼi. Ja yuj ja nantataliki tʼilani oj skoltaye bʼa mi oj xiwuke ja bʼa eskwela. Ja bʼa wa tsomjelex bʼa pamilya oj bʼobʼa paklayex sbʼaja jastal wa xyila ja Jyoba ja jastik jun jaw. Chomajkil, oj bʼobʼa jeʼexyi ayal-e ja skʼuʼajel yiʼojeʼi jach jaman lek sok bʼa mok yajbʼesnuke (Romanos 1:16). Ta aykʼa stʼilanili, oj bʼobʼa taʼex loʼil ja maestroʼiki sok alawik yabʼ ja skʼuʼajel kiʼojtiki.
LA KABʼTIK STSAMALIL JA JAS TUKTUKIL SKʼULUNEJ JA DYOSI
17. ¿Jasunkiluk ja tʼilani mok jpensaraʼuktiki, sok jas yuj?
17 Meran, jelni wa xkʼulantik gusto ja waʼelal, ja kʼumal, ja jastik junuki soka kostumbreʼik ja bʼa lugar kʼitiki. Pe mokni jpensaraʼuktik ja jas wa xkʼulantik gusto ja keʼntiki masni lek yuja jas wa skʼulane gusto ja tuki. ¿Jas yujil? Yujni ja Jyoba skʼulan tuktukil tikʼe jasunuk bʼa oj kabʼtik stsamalil (Salmo 104:24; Apocalipsis 4:11). Ja yuj mini ay sbʼej tarega oj kaltik mas lek ja jas wa xkʼulantik ja keʼntiki.
18. ¿Jastal wa xkatik el slekilal yiljel ja tuki jastalni wa xyila ja Jyoba?
18 Ja Jyoba wa skʼana chikan jas tikʼe ixuk winik a-snaʼe sbʼaj, ayaʼeyi stoyjel sok aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida (Juan 3:16; 1 Timoteo 2:3, 4). Ja yuj tʼilani oj jmaklaytik ja jasa wa spensarane ja jmoj-aljeltiki. Sok ta mi wa skʼoko ja jastal wa xyala ja Jyoba, ojni bʼobʼ jkistik anima mi junukxta ja jastal wa xpensarantik ja keʼntiki. Ta jkʼulantik, masni jel lek oj wajkujtik, oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltiki sok oj ajyukotik laman soka jmoj-aljeltiki. Jastalni kilatikta, kechanta ayotik bʼa sparte ja Jyoba soka bʼa sGobyerno. Ja yuj, mi xchʼika jbʼajtik ja bʼa tiroʼanelik ja bʼa luʼumkʼinal it sok mini xjeʼatik bʼa niwan oj kaʼ jbʼajtik ma bʼa keʼn oj jkʼultik ganar. Wani xbʼobʼ katik tsʼakatal yuja Jyoba wa sjeʼakitik bʼa ajyel laman sok bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik. Jani junxta wa xkabʼtik jastal ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 133:1, bʼa wa xyala: «¡Jelni lek sok jelni xlikiki yajni ja jmoj-aljeltik tsoman aye junxta lajan!».
