1, 2. ¿Jasa tolabida skʼuluneje ja yaʼtijumik ja Jyoba?

SNAJTIL ja janekʼxa ekʼeljani, ja Jyoba yalunej tuktukil jastik junuk oj ekʼuk. Soka yaʼtijumiki tolabida smajlaye man oj chʼak kʼotuk. Jujuntik sjejel, ja Jeremías yalaxakan sbʼaja swinkil Babilonia oj xchʼay-e snajel ja Judá. Sok jani jaw ja jasa ekʼ ja bʼa jabʼil 607 bʼajtanto bʼa styempo ja Jesusi (Jeremías 25:8-11). Ja Isaías yalaxakan ja Jyoba oj skoltay ja judíoʼiki bʼa oj eluke ja bʼa Babilonia sok bʼa akumxuke ja bʼa xchonabʼeʼi. Sok yala: «Jelni gusto aye bʼa spetsanil ja matik wane smajlajel ja yeʼn» (Isaías 30:18). Ja Miqueas cha skʼuʼani lek ja jasa alxi oj ekʼuki ojni kʼot smeranil, ja yuj yala: «Ojni ajyukon kʼelan jakan» (Miqueas 7:7). Sok bʼa jitsan jabʼilik, ja yaʼtijumik ja Dyosi smajlaye ja sjulelal ja Mesías kʼapubʼali (Lucas 3:15; 1 Pedro 1:10-12). * (Kʼela ja nota.)

² Junxtatik soka it, ja keʼntiki wantik smajlajel akʼot smeranil ja jasa aljikan sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja Jesús yeʼn ja mandaranum ja bʼa Gobyerno it sok ojxta ya elkotik libre ja bʼa luʼumkʼinal it jel xiwela sbʼaji. Yajni xkʼot tikʼan ja tyempo it, oj xchʼaysnajel ja  ixuk winik matik mi lekuki sok spetsanil ja jastik wa xya kitik wokoli (1 Juan 5:19). Ja xchʼakelal ja tyempo it, chikan jas ora oj kʼotuk. Ja yuj, tʼilani oj kiltik ta chapan ayotik.

3. Ta jitsanxa tyempo wantik smajlajel ja xchʼakelal ja tyempo it, ¿jasa oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtiki?

³ Jelni wa xkʼanatik akʼotuk ja skʼakʼuʼil akʼulaxuk ja jasa wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi (Mateo 6:10). Pe ta jitsanxa tyempo wantik smajlajel ja chʼakelali, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik ta tʼilanto oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan.

4. ¿Jas yuj tʼilan oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan?

⁴ ¿Jas yuj tʼilan oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan? Yuj tuktukil rasonik bʼa jel tʼilan. Pes yujni ja Jesús yaʼakan kitik ja mandar bʼa oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan (Mateo 24:42; Lucas 21:34-36). Chomajkil, ja xchonabʼil ja Jyoba tikʼanxta wa xyala kabʼtik oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan sbʼaja xchʼakelal ja tyempo it sok yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja Kʼachinubʼ kʼapubʼali (kʼuman ja 2 Pedro 3:11-13).

5. ¿Jasun pilan rason yuja tʼilani oj ajyukotik chapan ja bʼa xchʼakelal ja tyempo it?

⁵ Ja bʼajtan snochumanik ja Jesús tʼilani aʼajyuke chapan sok kʼelan jakan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba. Pe ja wego masxani ay stʼilanil oj ajyukotik chapan ja bʼa xchʼakelal ja tyempo it. ¿Jas yujil? Yujni ja jasa yalakan ja Jesús wa sjeʼa ja yeʼn kʼeta ya mandar sok tixa ayotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it. Jun sjejel, ja luʼumkʼinali wanxta ipaxel sok ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi wan cholxel bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Spetsanil chʼak kʼe ilxuk smeranil bʼa 1914 (Mateo 24:3, 7-14). Ja Jesús mi yala janekʼ mero oj albʼuk ja tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it. Ja yuj, tʼilani chapan oj ajyukotik yujni ja xchʼakelal ja tyempo it chikan jas ora oj kʼotuk.

6. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja luʼumkʼinali ojtoni ipaxuk el mas?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, kʼakʼu kʼakʼu wan ipaxel el. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni ja Biblia wa xyala wanxta jelxel ja smaloʼile ja ixuk winik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu (2 Timoteo 3:1, 13; Mateo 24:21; Apocalipsis 12:12). Ja yuj, anima ja jastik jun wan ekʼeli jelxa jomel, pe wani xnaʼatik ojto ipaxuk el mas. Pe ¿wan maʼ stojolan ja jaw tʼilani oj jomuk mas bʼa tito oj jakuk ja chʼakelali?

7. Spensarajel ja jasa wa xyala ja Mateo 24:37-39, ¿jasa wa sjeʼakitiki?

⁷ Bʼobʼta jujuntik oj spensaraʼuke bʼajtanto oj kʼeʼuk ja niwan wokoli tʼilani oj ajyuk waʼin, chamelik sok kʼakʼanel bʼa yibʼanal ja paisiki (Apocalipsis 7:14). Pe ja jaw mini oj ekʼuk. ¿Jas yuj? Pes ta ekʼ ja jaw, spetsanil ja ixuk winiki ojni yil-e wan kʼotel ja jas kanel tsʼijbʼunubʼal oj ekʼuki. Soka matik mi skʼuʼane ja jasa wa xyala ja Biblia ojni cha yil-e ja lek jachuk x-ekʼi. Pe ja Jesús yala masni jel jitsan ja ixuk winik bʼa mini oj snaʼe ta tixa aye sakʼan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja yeʼn yala juntani chʼaykʼujol oj yamjuke ja ixuk winiki, pes yujni yiʼoj jun sakʼanile bʼa lajansok mi jas oj ekʼuk (kʼuman ja Mateo 24:37-39). Spensarajel ja jasa yala ja Jesusi, wa sjeʼakitik bʼajtanto oj kʼeʼuk ja niwan wokoli, ja luʼumkʼinali mini oj ipaxuk el mas bʼa oj snaʼe ja ixuk winiki ojxta jakuk ja chʼakelali (Lucas 17:20; 2 Pedro 3:3, 4).

8. ¿Jasa jkʼuʼunejtik lek ja yaʼtijumotik Dyosi?

⁸ Ja Jesús yala ja jastik oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jani bʼa oj snaʼe ja matik kʼelan jakan ayi kʼotani stikʼanil ja kʼakʼuʼik it. Ja yaʼtijumotik Dyosi kʼelan jakan ayotik (Mateo 24:27, 42). Ja yuj, man 1914 kilunejtik tuktukil ja jastik kanel tsʼijbʼunubʼal oj ekʼuki. Wani xkʼuʼantik lek tixa ayotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu wa xkanyuj ja luʼumkʼinal it mi lekuki. Soka Jyoba spensaranta jas tyempo oj xchʼaysnajel.

9. ¿Jas rasonik kiʼojtik yuja tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan ja bʼa xchʼakelal ja tyempo it?

 ⁹ Jastalni kilatikta, tʼilani oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan. ¿Jas yujil? Sbʼajtanil, yujni wa xkʼanatik kʼuʼabʼal oj ajyukotik soka Kristo. Sok xchabʼil, yujni wa xkʼuʼantik ja jasa yalakan sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu wani kʼotel smeranil. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja jaw? Mi yuj wa xchʼak jkʼuʼuktik chikan jasunuk. Pes ayni kiʼojtik prebaʼik sbʼaja jas yalakan ja Biblia oj ekʼuki wani kʼotel smeranil.

10, 11. a) ¿Jas yuj ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki aʼajyuke kʼelan jakan? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta masto tsaʼan xjak ja chʼakelali yuja ora wanotik smajlajeli? (Kʼela ja dibujoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

¹⁰ Jitsan taʼumantiʼik bʼa Jyoba jitsanxa jabʼil wane smajlajel ja xchʼakelal ja tyempo it. Pe chikan janekʼ xa tyempo wantik yaʼteltajel ja Dyosi, tʼilani oj ajyukotik chapan sok kʼelan jakan. Tʼilani chapan oj ajyukotik yajni ja Jesús xjak xchʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ajuluka kʼujol, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki aʼajyuke kʼelan jakan yujni mi snaʼawe jas ora oj kʼot tikʼan ja tyempo. Chomajkil yala yabʼye: «Lajan soc ja huinic jau yaa can ja snaji ba oj huajuc najat lec. Yaa ba scʼab ja smozo jumasa. Cada mozo yaa yi ja yateli. Ti yal yab ja maʼ huas stalna ja puerta: [...]. Qʼuelan jacan ajyanic porque mi xa naahuex jas ora oj cumxuc ja suinquil ja naitzi. Bob ta oj jacuc cuando huan xax och ja acuali, ma nalan acual, ma xchabil gallo, ma sacbi qʼuinal [...]. Qʼuixhuel ja sbaj ta, huanex cʼa huayel oj staexi. Jayujil huax cala huabyex ja huenlexi soc spetzanil ja cristiano, qʼuelan jacan ajyanic apetzanilex» (Marcos 13:33-37).

¹¹ Yajni ja nochumaniki yabʼye stojolil ja Jesús kʼe ya mandar bʼa 1914, ti snaʼawe ja chʼakelali oj jakuk chikan jas ora. Ja yuj kʼe xchap sbʼaje. ¿Pe jastal? Jani waj skʼujole ja xcholjeli. Ja bʼa Marcos skapituloʼil 13, ja Jesús yala ja ajwalali mini oj juluk ja ora wane smajlajel ja mosoʼiki, pes mastoni tsaʼan. Pe ja yajni xjuli, tʼilani oj ajyuke kʼelan jakan. Ja it wa sjeʼakitik ta jitsanxa tyempo wantik smajlajel, mi wa stojolan ta jelto skʼana bʼa oj jakuk ja chʼakelali ma mixa sakʼan oj ajyukotik bʼa oj kiltik. Tʼilani oj ajyukotik kʼelan jakan.

12. ¿Jasa jobʼjiyi ja Jyoba yuja Habacuc? b) ¿Jasa jakʼjiyi ja Habacuc yuja Jyoba?

¹² La jpensaraʼuktik ja sjejel sbʼaja aluman Habacuc. Ja yajni wan yaljel yabʼ ja ixuk winik oj chʼaysnajel ja Jerusalén, ja yeʼn cha ajyini spasensya bʼa smajlajel oj kʼotuk ja kʼakʼu jaw. Bʼajtanto yuja yeʼn, tuk alumanik cha xcholowe jitsan jabʼilik sbʼaja xchʼakelal ja Jerusaleni. Soka Habacuc wani xyila ja ixuk winiki maxani jelxita smaloʼil yuja ajyiʼi. Ja yuj skʼanayi skoltajel ja Jyoba, sok sjobʼoyi: «¿Janekʼto tyempo, ah Jyoba, oj awanukon skʼanjel jkoltajel, pe ja weʼn mixa maklay?». Anima ja Jyoba mi yala yabʼ jas tyempo oj xchʼaysnajel ja Jerusalén, pe yala yabʼ aʼajyuk  kʼelan jakan sok skʼapayi: «¡Mini oj albʼuk!» (kʼuman ja Habacuc 1:1-4 sok 2:3).

13. ¿Jasa oj bʼobʼ spensaraʼuk ajyi ja Habacuc? b) Spensaraʼukxta ja jaw, ¿jasa oj ekʼ sbʼaj ajyi?

¹³ Pensaran lekbʼi ja Habacuc axwi smajlajel sok lek spensaraʼukxta jachuk: «Jitsanxa jabʼil wanon smajlajel ja xchʼakelal ja Jerusalén. Bʼobʼta jelto ni skʼanaʼa, ja yuj mey stʼilanil ja wanonto xcholjeli. A-skʼuluke ja tuki». Lekbʼi ja Habacuc spensaraʼukxta jachuk, ¿jas maʼ oj ekʼ sbʼaj ajyi? Ojni xchʼay ajyi ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyosi. Sok lek jakukxta ja chʼakelali sok mi chapanuk ay ja yeʼn, oj xchʼay ajyi ja sakʼanili.

14. ¿Jas yuj jel oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali?

¹⁴ Ja wego pensaraʼan ja weʼn tixa aya ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali. Awila chʼak kʼot smeranil spetsanil ja jasa yala ja Jyoba oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja yuj, masxa ni jel waxa jipa akʼujol bʼa Jyoba sok waxa kʼuʼan lek ja yeʼn oj ya kʼot smeranil spetsanil ja jastik skʼapuneji (kʼuman ja Josué 23:14). Ja weʼn jel waxa wayi tsʼakatal ja Jyoba yujni yiʼajan ja chʼakelal ja mero styempoʼili sok yuja yala yabʼ ja yaʼtijumiki aʼajyuke chapan sok kʼelan jakan (Hechos 1:7; 1 Pedro 4:7).

15, 16. ¿Jas yuj tʼilani oj waj jkʼujoltik xcholjel ja lekil rasoni?

¹⁵ Ja xchonabʼ ja Jyoba mini oj yakan bʼa oj ya juljkʼujoltik ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki jani yaʼteltajel ja Jyoba. Ja jaw oj skoltayotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel, pe ja mas tʼilani jani oj skoltayotik bʼa mi oj chʼay jkʼujoltik ja lekil rason wa xcholotiki tʼilani mokxa katik ekʼ tyempo skʼulajel. Jkʼuʼunejtik lek ja jasa yalakan ja Jesús sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu wani kʼotel smeranil sok ojxta kʼot tikʼan ja tyempo it. Ja yuj, ja mas tʼilan bʼa keʼntiki jani yaʼteltajel ja Jyoba sok xcholjel sbʼaja sGobyerno (Mateo 6:33; Marcos 13:10).

¹⁶ Ja sluʼumkʼinal ja Satanás ojxta chʼaysnajel. Yajni wa xcholotiki, wa xkoltaytik ja ixuk winik bʼa akanuke sakʼan. La kiltik jun sjejel bʼa wa sjeʼa ja stʼilanil oj waj jkʼujoltik skoltajel ja sakʼanile ja ixuk winiki. Bʼa 1945, jun barko bʼa Alemania mukxikoʼ bʼa yoj jaʼ sok chamye jitsan ixuk winik. Jun nupanum kanye sakʼan sok tsaʼan ochye Taʼumantiʼ. Ja yeʼnleʼi wa xjul skʼujole ja yajni wan mukxel koʼ ja barko, jun ixuk wan awanel yuja wa  xyila wan mukxel koʼ ja smochila soka jastik chaʼanik stsʼakol yiʼoji. Ja tuk matik wajume bʼa barko wani snaʼawe ja jasa mas tʼilan mok yawe ekʼ tyempo jani skoltajel akanuke sakʼan ja ixuk winiki. Ja bʼa jtyempotiki, xiwelani ay sbʼaja sakʼanil ja ixuk winiki. Ja yuj, tʼilani oj waj jkʼujoltik xcholjel ja lekil rasoni, pes wa xnaʼatik ja jaw jani oj koltajuke ja ixuk winik bʼa oj bʼobʼ kanuke sakʼan. Wani xkʼana oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa skoltajel ja ixuk winik akanuke sakʼan.

17. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja chʼakelali oj juluk chikan jas ora?

¹⁷ Chikani lek ja jasa kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia oj ekʼuki wani kʼotel smeranil soka chʼakelali oj jakuk chikan jas ora. Tʼusanxta skʼana, ja Organización bʼa Naciones Unidas soka gobyernoʼik matik aye bʼa sparte ojni skʼan-e xchʼayjel snajel ja relijyonik mi meranuki (Apocalipsis 17:16). ¿Wan maʼ skʼana jitsan tyempo bʼa oj ekʼuk ja jaw? Miyuk. Ajuluka kʼujol, ja Dyosi oj ya och bʼa skʼujol ja gobyernoʼiki bʼa oj skʼan-e yixtalajel ja relijyoniki. Ja yeʼn wego oj bʼobʼ skʼuluk sok bʼa chikan jas ora (Apocalipsis 17:17). Ja xchʼakelal ja sluʼumkʼinal ja Satanás ojxta kʼotuk. Ja yuj, la jnochtik ja rason yaʼa ja Jesús: «Aa cuidadoex mi xa huaahuex yi lugar oj cʼancʼonuc acʼujol soc ja jas ay ja ba mundo iti. Aa cuidado soc ja yuujel trago. Mi lom jaʼ oj huaj acʼujolex ja hua vidaex ba mundo. [...] Porque cuando mi jauc huaxa cʼulanex pensari, huan tox huaj ahuilex, ti xa ay jul ja Diosi» (Lucas 21:34, 35; Apocalipsis 16:15). La ajyukotik kʼelan jakan sok awaj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Jyoba. Wani xjipa jkʼujoltik ja yeʼn oj yakan sakʼan ja matik chapan sok kʼelan jakan ayeʼi (Isaías 64:4).

18. ¿Jasa sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁸ Malan wantik smajlajel oj juluk ja chʼakelali, la jnochtik ja rason yaʼa ja nebʼuman Judas. Ja yeʼn yala tʼilan oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki, yajelyi orasyon tikʼan sok stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi malan xkʼot ja skʼakʼuʼil oj yakitik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida (Judas 20, 21). ¿Jastal oj bʼobʼ jetik merani wa xkʼanatik ojxta ajyukotik sakʼan ja bʼa yajkʼachil Luʼumi? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.