Tini kʼiyon bʼa chonabʼ España bʼa Alicante, bʼa stsʼeʼel ja mar Mediterráneo. Ja bʼaj jnaji jel ja wokolik, sok ja yuj ti wala ajyiyon tolabida bʼa calle. Mojan ja bʼa jnaji ay jun lugar bʼa wa stojbʼese yantaʼik bʼa karro sok och kamigoʼuk ja José María, june ja ma wa x-aʼtiji ja tiw. Ja yeʼn jel xyajtani sok wani smaklayon, jani jaw ja jasa wa xkʼana, pe ja jpamilya mini jach skʼulaneki. Anima bʼankilalkuj 20 jabʼil, ja bʼa jwokoliki kʼotni jastal jun jmoj-alijel, juni meran kamigo.

Ja José María wan spaklajel ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Sok chikan jelni gusto xyabʼ ja jasa wan snebʼjeli pes jitsan ekʼele wani xcholokabʼi. Anima wa xmaklay ja jas wa xcholo kabʼi, pe mini wa xkisa ja jas wa xyala. Ja keʼn keremonto ajyi sok pilan ja jasa wa xkʼulan gusto ajyi. Pe ja jsakʼanili ojxta tukbʼuk juntiro.

Mini jel wa xyaki gusto stajel tiʼal sbʼaja desgrasya; kechanta oj kal mini jpensaraʼan sok jelni sonso wajyon. Bʼa jun kʼakʼu, ja jsakʼanili tukbʼi. Juni keremon bʼa jel alegre sok jel ja yipi, pe tsaʼan kanyon bʼa jun chʼat bʼa ospital sok mixa xbʼobʼ nijkukon. Jelni wokol kabʼ stojolil ja jastal wala taxyoni. Tikʼanxta wa xjobʼo jbʼaj jasto yuj ajyel sakʼan.

Ja José María jak yulatayon, sok wego skʼanayile ja taʼumantiʼik bʼa jun kongregasyon mojan ja bʼay ja ospital bʼa oj yulatayone. Ja tikʼan wa xyulatayone ja Taʼumantiʼiki kʼot man jkʼujol. Yajni xchʼak yajnayone ja bʼa ospitali, wego kʼe jpaklay ja Biblia. Jnebʼa ja smeranil sbʼaja jas yuja ixuk winik wa xyiʼaje wokol sok wa xchamyeʼi, sok jas yuja Dyos wa xyaʼakan aʼekʼuk jastik bʼa mi lekuk. Chomajkil jkʼuman ja jasa wa skʼapa ja Dyos ja bʼa tyempo jakumto bʼa oj ajyuk jitsan ixuk winik bʼa toj ja bʼa Luʼumi «sok mini jun swinkil oj yale: ‹Maloʼayon›» (Isaías 33:24). Bʼa sbʼajtanil ekʼele ja bʼa jsakʼanili, kʼe kil jun jasunuk jel tsamal wanon smajlajel ja tyempo jakumto.

Yajni elyon ja ospitali, jelni jitsan ja jas kʼe jnebʼ ja bʼa spaklajel ja Biblia. Stsʼakatal ja ka makunuk jun silla bʼa rueda bʼobʼ wajkon jujuntik ja bʼa tsomjelik wa skʼulane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok cha elyon ja bʼa xcholjeli. Ja bʼa 5 bʼa noviembre bʼa 1988, yajni kechanto 20 ja jabʼili, kiʼaj jaʼ bʼa jun yal tanke chapubʼal. Ja Jyoba skoltayon bʼa gusto oj bʼobʼ kil ja jsakʼanil. ¿Jastal oj bʼobʼ jeyi wa xkayi tsʼakatal?

Mini jas oj kakan bʼa a-stim-on yaʼteltajel ja Jyoba; wani xkʼana oj jkʼuluk ja janekʼ wa xbʼobʼ kuji (1 Timoteo 4:15). Ja kʼeyonjani mini pasiluka, yujni ja jpamilya wa xyilawe kontra ja yajkʼachil jrelijyoni. Pe ja Taʼumantiʼiki, ja jmoj-aljelik bʼa skʼuʼajeli, skoltayone. Skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼ yujileʼi bʼa mi oj chʼay mini jun tsomjelal sok elel ja bʼa xcholjeli.

Pe tsaʼan ilxi wani xkʼana jkoltajel kʼakʼu akwal. Jel kiʼaj slejel jun lugar, man jtaʼa kʼot jun lugar ja bʼa chonabʼ Valencia bʼa wa xtalnaji ja matik maloʼayi, wa xkan junuk 160 kilometro ja bʼa norte bʼa Alicante. Man tyempo jaw, jani kʼot jastal jnaj ja lugar jaw.

Anima mi xbʼobʼ kʼekon ja bʼa chʼati, jpensaraʼunej mini oj kakan yaʼteltajel ja Jyoba. Soka yal takʼin (pensión) wa x-ajiki yuja malo ayoni sok tuk yal sat takʼin wa x-ajikiʼi bʼobʼ jman jun computadora sok ti yaʼawe bʼa stsʼeʼel ja jchʼati. Cha jmana jun jcelular. Ja bʼa saʼan sakbʼeliki, jun aʼtijum ja bʼa lugari wa tsanakanki ja jcomputadora soka jcelulari. Wa xbʼobʼ ka makunuk ja computadora sok jun yal aparato bʼa ja wa xka nijkuk soka jutiʼi, sok wa xbʼobʼ jnetʼ ja bʼotonik bʼa celulari yajel makunuk jun yal bara bʼa ja wa xkaʼ nijkuk soka jtiʼi.

¿Jastal skoltunejon ja aparato it? Wa skoltayon bʼa oj ochkon ja bʼa Internet bʼa jw.org sok ja bʼa BIBLIOTECA BʼA INTERNET Watchtower. Ja yamkʼabʼalik jawi jelni xmakunikuj. Tʼusan mi spetsanil ja kʼakʼuʼiki wala ochyon jitsan oraʼik bʼa spaklajel ja juʼunik elel bʼa Biblia, jachuk wa xbʼobʼ jnebʼ mas sbʼaja Dyos soka tsamalik smodo yiʼoji. Yajni jtuchʼil ayoni ma ja yajni triste ayoni, tolabida wa xtaʼa artikuloʼik ja bʼa sitio bʼa Internet bʼa wa skoltayon bʼa oj kaʼ kulan.

Soka jcomputadora wa xbʼobʼ jmaklay ja loʼilik wa x-ekʼ ja bʼa tsomjeliki. Pe mi kechan wa xbʼobʼ maklay ja loʼiliki, wa xcha bʼobʼ kayi ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik wa x-aji, yajelyi orasyon, yajel ekʼ loʼilik sok skʼumajel ja bʼa tsomjel Ja Juʼun Cholumani. Anima mixa xbʼobʼ wajkon ja bʼa tsomjeli, pe wani xkabʼ tini ayon bʼa yojol ja kongregasyoni.

Ja celulari soka computadora wa skoltayon bʼa oj waj jkʼujol ja xcholjeli. Anima mi xbʼobʼ wajkon bʼa naʼits naʼits, jastalni wa skʼulan jitsan jmoj-aljeltik, pe wani xcholoʼa. Soka aparatoʼik it wa skoltayon bʼa xcholjel yabʼ ixuk winik sbʼaja skʼuʼajel kiʼoji. Jelni jgusto wala loʼilaniyon soka ixuk winik ja bʼa telepono, sok ja yuj ja ansyanoʼiki yaweki ja cholal ja bʼa kongregasyoni bʼa keʼn oj jkʼel ja xcholjel wa xkʼulaxi bʼa telepono. Ja bʼa xcholjel bʼa telepono wa xkoltaniye jujuntik jmoj-aljeltik bʼa mi xcha bʼobʼ eluke ja bʼa snajeʼi.

 Pe mi tiʼukta wa x-ekuj ja jsakʼanil ja bʼa aparatoʼiki. Spetsanil ja kʼakʼuʼiki wa xyulatayone ja kamigoʼiki. Wa xyiʼaje och jujuntik spamilyaʼe sok matik wa snaʼawe sbʼaji bʼa wa skʼana oj snebʼ-e bʼa Biblia. Tʼusan mi spetsaniluk wa xyalawe kabʼ keʼn oj kayile estudio ja ekʼeleʼik jaw. Chomajkil, ayni pamilyaʼik wa xjakʼ yulatayone yibʼanale bʼa ti oj ajyukon ja bʼa spaklajel wa xyaweyi bʼa Biblia. Jel jgusto wa xkila yajni ja yal untiki wa xkulaniye ja bʼa jchʼati sok wa xcholowe kabʼ jas yuj waj syajtaye ja Jyoba.

Jel wa xkaʼa tsʼakatal yuja wa xjak yulatayone ja bʼa jkwarto sok yuja tolabida ay jmojiki. Kamigoʼik bʼa tuktukil lugar wa xjak yulatayone. Ja it jelni cham xyilawe ja maʼ wan aʼtel ja bʼa lugar jaw. Spetsanil ja kʼakʼu wa xkayi jitsan tsʼakatal ja Jyoba yuja xyaʼakan oj ajyukon ja bʼa tsome jmoj-aljeltiki.

Yajni ay maʼ wa sjobʼoki jastal ayon, wa xkala yabʼye: «¡Tini wan kuchelkuj!». Pe mi kechanta keʼn wanon yijel soka wokoliki. Chikan jastal wala taxtik ma chikan ja s-wokolik wa xtʼaspuntik, spetsanil ja Taʼumantiʼiki ay kiʼojtik jun jluchatik, bʼa ‹tsats lek aʼajyuk ja jastal wa xkʼuʼantiki› (1 Timoteo 6:12). ¿Jastal skoltunejon spetsanil ja jabʼilik it bʼa kuchelkuj? Tolabida wa xkayi orasyon ja Jyoba bʼa yajelyi tsʼakatal yuja ayto stojolil ja jsakʼanili. Wa xleʼa modo bʼa oj ajyukon latsʼan yaʼteltajel ja Dyosi, sok skʼeljel ja bʼa tyempo jakumto sbʼaja jas wa skʼapakitiki.

Tolabida wa xpensaran sbʼaja Kʼachinubʼ oj ajyuk bʼa Luʼumi soka stsamalil oj ajnukon sok ja oj jlujpukon yajkʼachil ekʼele. Ay ekʼele wala ochtikon tajnel loʼil soka lekil kamigo, ja José María, ja yeʼn wan wokolanel sok jun chamel bʼa wa xya tsatsbʼukan ja jbʼakʼteltiki. Wa xjobʼoyi machunkiluk oj skʼul ganar ta katikon jun preba bʼa ajnel. Ja yeʼn yala kabʼ: «Chikan maʼ skʼulan ganar, ja jasa mas tʼilani jani ojxa bʼobʼ ajnukotik ja bʼa Kʼachinubʼi».

Mini pasiluk bʼa keʼna ja kiʼoj ja chamel it. Wani xnaʼa ja yajni keremonto jkʼulan jun jasunuk bʼa jel sonso wajyon, sok jelni chaʼan jtupu. Wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja mi xyaʼawonkani. Jel jitsan ja jas yaʼunejki... jun niwan jpamilya, skʼanjel ajyel sakʼan, ja gustoʼil yuja skoltajel ja tuki sok jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumto. Ta tʼilan oj kal bʼa tʼusanta yaljelik ja jastal wa xkabʼ ayoni, ojni kal ja Jyoba yaʼunejki mas yuja janekʼ wa xbʼajini.