1, 2. a) ¿Jas yuj akʼuʼunej lek ja Jyoba wa syajtay ja yaʼtijumiki? b) ¿Jasa wa xmakunikujtik ja keʼntik ixuk winik?

¿AKʼUʼUNEJ maʼ lek ja Jyoba wa syajtayotik? Pensaran ja sjejelik it. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Taylene tolabida yeʼnta jel wa stʼena sbʼaj, soka jaw wa x-aji och stristeʼil. Bʼa jitsan jabʼil, ja jmoj-aljeltiki tsamalxta wa xyalawe yabʼ mok yeʼnta jel stʼen sbʼaj. Ja Taylene wa xyala lek mi xyajtaji yuja Jyoba, mini oj tsatsankʼujolajuk sok ajelyi rasonik. Pilan jmoj-aljeltik sbʼiʼil Brigitte cham ja statami sok kechan kan sok chabʼ yuntikil. Wa xyala ja yajel kʼiʼuk ja untikal ja bʼa luʼumkʼinal it jani june ja mas jel wokol ja bʼa jsakʼaniltiki, mas sbʼaja nanal ma tatal stuchʼil aye jastal ja yeʼn. Pe skʼuʼunej lek wani xyajtaji yuja Jyoba yujni koltajel bʼa oj kuchyuj ja syajal soka tristeʼili, sok mini akʼubʼalukan sok wokolik bʼa mixani oj kuchyuj (1 Corintios 10:13). Pilan jmoj-aljeltik sbʼiʼil Sandra ayiʼoj jun chamel bʼa mixa ay yajnal. Bʼa jun niwan tsomjel, jun jmoj-aljeltik bʼa mi snaʼa sbʼaj jak ijuk loʼil. Ja statam ja Sandra wa xyala ja jaw jel nikji skʼujole. Man ja bʼa chʼin yajtanel yiʼoje ja jmoj-aljeltiki, yabʼni jastal wa xyajtani ja Jyoba.

 ² Ja ixuk winiki skʼulanotik ja Jyoba bʼa oj yajtanukotik sok ayajtajukotik. Pe ta malo aytik, ay kiʼojtik wokol sbʼaja takʼini ma mi la maklajitik ja bʼa xcholjeli, bʼobʼta ojni chebʼukotik. Ojni bʼobʼ ya jkʼultik dudar ta wanto syajtayotik ja Jyoba. Ta ekʼ jbʼajtik ja jaw, tʼilani oj juljkʼujoltik ja yeʼn wa xchamskʼujol bʼa keʼntik sok wa skʼana oj skoltayotik. Ja yeʼn mini oj yaʼotikan ta toj ajyitik soki (Isaías 41:13; 49:15).

3. ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik lek wani syajtayotik ja Jyoba?

³ Ja jmoj-aljeltik matik jtaʼatikta tiʼali skʼuʼuneje lek koltajiye yuja Dyosi ja yajni teye bʼa tsatsal wokoli. Ja keʼntiki wani xcha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba wa skʼana oj skoltayotik (Salmo 118:6, 7). Ta jpensarantik ja jastik lek yaʼunejkitiki, jachuk oj jkʼuʼuktik ja yeʼn wani syajtayotik (kʼuman ja Salmo 77:11, 12). Ja bʼa artikulo it oj jnebʼtik chane sbʼaja jaw: ja skʼulbʼeni, ja Biblia, ja orasyoni soka koltaneli.

4. Yajni wa xkilatik ja skʼulbʼen ja Dyosi, ¿jasa wa sjeʼakitiki?

⁴ Yajni wa xkilatik ja skʼulbʼeni, ti wa xkilatik janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba (Romanos 1:20). Jun sjejel, ja yeʼn yaʼunejkitik ja Luʼumi sok spetsanil ja jastik wa xmakuni bʼa oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltiki. Cha skʼulan tuktukil tikʼe waʼelal bʼa yabʼjel stsamalil (Eclesiastés 9:7). Jun jmoj-aljeltik bʼa Canadá sbʼiʼil Catherine jelbʼi wa xyabʼ stsamalil yajni wa xchʼak xolinukjan ja jastik junuk ja bʼa yixawil och abril. Jelbʼi wa skʼulan gusto yajni wa xyila jastal wa xchʼak eljan ja yal nichimi sok jastal wa xkumxiye ja yal chan bʼa chʼak eluke yuja cheʼeji. Sok jel tsamal xyila yajni jun yal tsʼunul wa xjak stul ja jas wa xyaʼakan ja bʼa sbentanaʼil ja skosina. Ja yeʼn wa xyala ta ja Jyoba wa xyakitik jastik jel tsamalik, yujni jel wa skʼanawotik. Ja jTatik Dyosi jel wa xyabʼ stsamalil yajni wa xyila ja skʼulbʼeni sok wa skʼana oj cha kabʼtik stsamalil ja keʼntiki (Hechos 14:16, 17).

5. ¿Jas pilan jasunuk wa sjeʼa ja Jyoba wani syajtayotik?

⁵ Pilan jasunuk wa sjeʼa janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba jani ja jastal skʼulanotiki. Ja yeʼn skʼulanotik bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik aʼtelik bʼa wa xya ajyukotik gusto sok bʼa wa xmakuni (Eclesiastés 2:24). Yakitik ja Luʼumi bʼa oj bʼutʼ ixuk winik, bʼa yaʼteltajel, bʼa stalnajel ja chanteʼiki soka tuk jastik sakʼan ayi (Génesis 1:26-28). Cha skʼulanotik bʼa oj bʼobʼ jnochtik ja tsamalik modoʼal yiʼoji (Efesios 5:1).

6. ¿Jas yuj tʼilani oj katik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik ja Biblia?

⁶ Ja Jyoba yaʼakitik ja Biblia yujni wa syajtayotik. Tʼilani oj katik tsʼakatal yuja majtanal it, pes wani xya jnatik jastal ja Dyosi sok jastal wa xyila ja ixuk winiki. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni ja israʼelenyo tikʼanxta skʼokoweyi ja yabʼali. Salmo 78:38 wa xyala: «Pe ja yeʼn snaʼani yajulal; wani xbʼobʼ ya perdon ja jas mi lek skʼulaneʼi sok mi xchʼaya snajel. Sok tikʼanxta ya kʼot tekʼan ja stajkelali sok mini ya kʼeʼuk yibʼanal ja skoraja». Spensarajel ja bersikulo it wa skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik jelni wa syajtayotik ja Jyoba sok wa xchamskʼujol bʼa keʼntik (kʼuman ja 1 Pedro 5:6, 7).

7. ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik ja Biblia jastal jun oro?

⁷ Tʼilani oj kiltik ja Biblia jastal jun oro. ¿Jas yujil? Pes ja Jyoba jani wa xya makunuk bʼa oj skʼumukotik. Yajni jun tatal sok jun uninal tikʼan wa x-ochye loʼil, mas wa x-och syajtay sbʼaje sok wa sjipa skʼujol sbʼaje.  Ja Jyoba yeʼn ja jTatik jel wa xyajtani. Anima mi xbʼobʼ kiltik sok mi xbʼobʼ kabʼtik ja skʼumali, pe wa xya makunuk ja Biblia bʼa oj «skʼumukotik». Ja yuj, yajni wa xkʼumantiki tʼilani oj jmaklaytik lek jasa wa xyala kabʼtiki (Isaías 30:20, 21). Jachuk oj kiltik ja Jyoba wani skʼana oj stojotik sok oj stalnayotik. Oj jnatik sbʼaj mas sok oj jipjkʼujoltik mas bʼa yeʼna (kʼuman ja Salmo 19:7-11 sok Proverbios 1:33).

8, 9. a) ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj jnatik? b) Aʼa jun sjejel bʼa wa sjeʼa ja Jyoba mi jaʼ wa xwaj skʼujol ja jastik mi lek wa xkʼulantiki.

⁸ Ja Jyoba wa skʼana oj jnatik mi jaʼ wa xwaj skʼujol ja jas mi lek wa xkʼulantiki, pes jani wa xyila ja jastik lek wa xkʼulantiki (2 Crónicas 16:9). La kiltik ja sjejel sbʼa jun mandaranum bʼa Judá sbʼiʼil Jehosafat. Ja yeʼn mini stojoliluk ja jasa skʼulan bʼa smojtay ja mandaranum Acab bʼa Israel bʼa oj tiroʼanuk soka swinkil Siria. Jun kʼole bʼa 400 alumanik mi meranuk yalawe yabʼ ja Acab oj skʼul ganar ja tiroʼaneli. Pe jun meran aluman sbʼiʼil Micaya yalawe yabʼ ja Acab soka Jehosafat ta tiroʼaniyeʼi, oj kʼulajuke ganar. Sok jani jaw ja jasa ekʼi. Ja Acab cham ja bʼa tiroʼaneli, soka Jehosafat tʼusan mi chami. Anto, ja Jyoba sjeka ja Jehú bʼa oj stoj ja Jehosafat yuja jasa mi lek skʼulani, sok bʼa oj cha yalyabʼ: «Ayni jastik junuk lek taxel bʼa weʼna» (2 Crónicas 18:4, 5, 18-22, 33, 34; 19:1-3).

⁹ ¿Jastik jun lek skʼulunej ja Jehosafat? Jabʼilik bʼajtanto, ja yeʼn sjeka ja olomalik, ja  levitaʼik soka sacerdoteʼik bʼa oj wajuke bʼa spetsanil ja Judá sok a-sjeʼeyi ja ixuk winik ja sleyik ja Dyosi. Ja it jelni ilxi slekilal, pes ixuk winik bʼa tuk chonabʼik cha snebʼawe bʼa Jyoba (2 Crónicas 17:3-10). Tsaʼan, ja Jehosafat cha skʼulan bʼa mi stojoliluk, pe ja Jyoba mini chʼay skʼujol ja jastik lek skʼuluneji. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Pes anima jpetsaniltik wa xkʼulantik ja bʼa mi lekuki, pe ta jkʼujolantik snochjel yaʼteltajel ja Jyoba, ja yeʼn ojni syajtayotik sok mini oj xchʼay skʼujol ja jastik lek jkʼulunejtiki.

10, 11. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ja orasyoni jun majtanal bʼa Jyoba? b) ¿Jastal oj bʼobʼ sjakʼ ja Jyoba ja korasyontiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

¹⁰ ¿Jasa wa skʼulan jun lekil tatal yajni ja skeremi wa skʼana oj loʼilanuke? Yuja wa xchamskʼujoli, wa spila tyempo bʼa oj smaklay sok yabʼjel jastal wa xtax ja yunini. Ja Jyoba yeʼn ja jTatiki, sok jelni wa xchamskʼujol bʼa keʼntik. Ja yuj, yajni wa xkatikyi orasyon, ja yeʼn wa smaklayotik lek. Sok juni cholal jel chaʼanyabʼalil ja yajel orasyoni.

¹¹ Ja orasyoni jun majtanal bʼa Jyoba. ¿Jas yuj? Pes yujni wa xyaʼakan bʼa oj jkʼumuktik ja janekʼ wa xkʼanatiki. Ja yeʼn juni kamigotik sok tolabida tixta ay bʼa oj smaklayotik. Ja Taylene, jtaʼatikta tiʼali, wa xyala ojni bʼobʼ jcholtik yabʼ ja Jyoba chikan jasunuk. Yajni wa xcholotik yabʼ ja jastal wala taxtiki, bʼobʼta oj sjakʼ kitik bʼa jun bersikulo bʼa Biblia, junuk ja bʼa juʼunik kiʼojtiki ma bʼa stsatsankʼujolajel oj yakitik jun jmoj-aljeltik. Ja Jyoba wa smaklay ja korasyontiki sok wa xyabʼyotik stojolil anima mi maʼ skisawotik. Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja korasyontiki juni preba bʼa jel wa syajtayotik.

12. ¿Jas yuj lekni oj jpaklaytik sbʼaja orasyonik wa xtaʼatik ja bʼa ja Biblia? Aʼa jujuntik sjejel.

¹² Ja orasyonik wa xtax bʼa Biblia wa sjeʼa jitsan jastik junuk. Ja yuj, tʼilani oj jpaklaytik jujuntik ekʼele ja bʼa jtsomjeltik bʼa pamilya. Jujuntik sjejel, oj bʼobʼ jpaklaytik ja orasyon yaʼa ja Jonás yajni ti ajyi bʼa slukum ja chayi (Jonás 1:17–2:10). Wa xcha bʼobʼ jpaklaytik ja orasyon yayi ja Salomón yajni axiyi skʼijnal ja templo (1 Reyes 8:22-53). Sok wa xcha bʼobʼ jpensaraʼuktik sbʼaja orasyon sjeʼakan ja Jesús (Mateo 6:9-13). Ta jpilatik tyempo bʼa spensarajel sbʼaja orasyonik jastal ja it, ojni tojbʼuk ja jastal wa xkatikyi orasyoni. Pe mokni chʼay jkʼujoltik bʼa tikʼan oj katikyi orasyon. Anto, «jaxa Diosi oj ya laman» sok oj stalnay ja jpensartiki soka jkʼujoltiki. Ta tikʼan wa xkatikyi orasyon, kʼakʼu kʼakʼu oj katikyi mas tsʼakatal ja Jyoba yuja yajtanel yiʼoj jmoktiki (Filipenses 4:6, 7).

13. ¿Jasa wa xbʼobʼ kujtik stsʼakatal yuja koltaneli?

¹³ Pilan modo bʼa sjeʼunejkitik ja syajal skʼujol ja Dyosi jani yuja koltaneli. Ja yeʼn yaʼa ja majtanal it bʼa jachuk «oj yaa quitic jun vida» (1 Juan 4:9). Ja jekabʼanum Pablo yala mini «ma‘ oj chamuk bʼa jun ixuk winik bʼa toj ay. bʼobʼta wa xchami yuj jun ixuk winik bʼa lek ay. ja‘xa dyosi sje‘a jastal wa syajtayotik. yuj ja kristo chami yuj ja ke‘ntiki ja yora mulanumotikto» (Romanos 5:6-8, YD). Yuja koltaneli wani xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Dyosi sok jani ja mas chaʼanyabʼalil sjeʼunej sbʼaja syajal skʼujoli.

14, 15. a) Sbʼaja koltaneli, ¿jasa slekil wa xyawe eluk ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? b) ¿Sok jasa slekilal wa xyawe eluk ja matik mi oj wajuke bʼa satkʼinali?

¹⁴ ¿Jasa slekilal wa xyawe eluk ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal sbʼaja koltaneli? Ja chʼin kʼole ixuk winik wa xyabʼye bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil ja syajal skʼujol ja Jyoba (Juan 1:12, 13; 3:5-7). Soka yip yiʼoji,  ja Jyoba stsaʼunej ja ixuk winike it, sok kʼotelexa yuntikil (Romanos 8:15, 16). Ja Pablo yala bʼa spetsanil ja yeʼnleʼi ti kulane lajan ja bʼa «satqʼuinali ja bay ja Cajualtiqui [Kristo]» (Efesios 2:6). Pe ta jujuntikto ja yeʼnle tito aye bʼa Luʼum, ¿jasa kʼan yal ja Pablo? Wa stojolan ja Jyoba yaʼunej yile ja smajlajel bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa satkʼinal (Efesios 1:13, 14; Colosenses 1:5).

¹⁵ ¿Sok jasa slekilal wa xya eluk sbʼaja koltanel ja matik mi oj wajuk bʼa satkʼinali? Ta ayiʼoje skʼuʼajel sbʼaja koltaneli, ja yeʼnle wa xbʼobʼ yamigoʼuke ja Dyosi. Soka bʼa tyempo jakumto oj cha bʼobʼ kʼotuke yuntikil Dyos sok ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Jastalni wa xkilatik, ja koltaneli wa sjeʼa ja Jyoba wa syajtay spetsanil ixuk winik (Juan 3:16). Jelni wa xyaʼa gustoʼil ta toj ajyitiki, ja yeʼn oj yakitik ja lekil sakʼanil ja bʼa Kʼachinubʼi. Meran lek, ja koltaneli jani ja sjejel mas chaʼanyabʼalil bʼa wa syajtayotik ja Jyoba. Ja yuj, la jetik wa xkatik tsʼakatal sok spetsanil jkʼujoltik.

16. Ta jpensarantik jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba, ¿jasa oj jkʼuluktiki?

¹⁶ Ja Jyoba wa sjeʼakitik ja syajal skʼujoli bʼa tuktukil jitsan modoʼik. Ja mandaranum David yala: «Bʼa keʼna, ¡janekʼto stsamalil jawa pensariki! Ah kala Dyos, ¡janekʼto sjitsanil kʼotel! Ta ja keʼn jleʼa modo yajtabʼajel, mastoni jel jitsan yuja sat jijkabʼi» (Salmo 139:17, 18). Ta jpensarantik bʼa spetsanil ja modoʼik wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba, ojni och jyajtaytik mas sok oj kaʼteltaytik mas lek ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki.

17, 18. ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyi ja Jyoba wa xyajtaytik?

¹⁷ ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyi ja Jyoba wa xyajtaytik? Jun modo jani xcholjel gusto lek ja lekil rasoni (Mateo 24:14; 28:19, 20). Pilan modo jani ajyel toj yajni wa xkiʼajtik wokol bʼa wa xya och probar ja skʼuʼajel kiʼojtiki (kʼuman ja Salmo 84:11 sok Santiago 1:2-5). Anima ja wokoliki jel tsats juntiro, ja Jyoba wa snaʼa jasa wan ekʼel kujtiki sok oj skoltayotik pes yujni jel skʼanawotik (Salmo 56:8).

¹⁸ Ja bʼa artikulo it kilatik tuk modoʼik bʼa jastal oj bʼobʼ jetikyi wa xyajtaytik ja Jyoba. Sbʼajtanil, spensarajel ja jastik tsamal skʼuluneji. Xchabʼil, kʼotel lekil paklanumik bʼa Biblia. Yoxil, yajel orasyon bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Sok xchanil, spensarajel sbʼaja chaʼanyabʼalil yiʼoj ja koltaneli (1 Juan 2:1, 2). Ta jkʼulantik ja it, ojni kʼot jkʼuʼuktik lek ja Jyoba wa syajtayotik sok oj och jyajtaytik mas kʼakʼu kʼakʼu.