1. ¿Jas tyempoʼil ayotik sakʼan?

TIXA ayotik ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼuʼik jel wokoli. Bʼa 1914 kʼejan ja tsaʼanikxta kʼakʼuʼik ja bʼa luʼumkʼinal it. Man tyempo jaw, ja jastik wan ekʼeli wanxta ipaxel (2 Timoteo 3:1-5). Sok wa xnaʼatik ojtoni ipaxuk mas, yujni ja Biblia yalakan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼiki ja ixuk winiki masni oj ipaxuk el ja smaloʼileʼi (2 Timoteo 3:13).

2. ¿Jastik junuk wa xyawe ekʼ gusto soka sakʼanile ja ixuk winik ja bʼa jkʼakʼutiki? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

² Ja bʼa jkʼakʼutiki, wa xyawe ekʼ gusto ja bʼa sakʼanile sok jastik jun wa xyijnay ja Jyoba, jastal spekʼjel chikʼ, koʼel mulal sok ixuk winik, ja magia ma aʼtel sok pukujiki. Ja jastik junuk it wa x-ilxi bʼa Internet, telebisyon, cine, libroʼik sok rebistaʼik bʼa lajansok mini ay smaloʼil. Bʼa tuk paisik, ja leyiki stukbʼesneje sok wanxa xyaʼawekan akʼulaxuk jastik junuk bʼa mini lekuk wa xyilawe ja ajyi. Pe ja sleyik ja Jyoba mini tukbʼeluk sok wani xyijnay ja jastik mi lekuki (kʼuman ja Romanos 1:28-32).

3. ¿Jasa wa spensarane jitsan ixuk winik sbʼaja matik wa xkʼuʼantik ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyosi?

 ³ Ja bʼa styempo ja bʼajtan snochumanik ja Jesús, ja ixuk winiki wani xyawe ekʼ gusto ja sakʼanile sok jastik jun bʼa spekʼjel chikʼ sok koʼel mulal sok ixuk winik. Pe ja snebʼumanik ja Jesús mini skʼulane ja jaw, yujni ja snochowe ja jastik jun yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja yuj jel tuk iljiye yuja ixuk winiki, kʼenajiye sok iljiye kontra (1 Pedro 4:4). Ja bʼa jkʼakʼutiki, jani wa xcha jnochotik ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja yuj, ja ixuk winiki wa spensarane jel tukotik. Soka Biblia wa xyala ja matik wa snochowe ja Kristo ojni cha iljuke kontra ja yeʼnleʼi (2 Timoteo 3:12).

4. Ta wa xkʼana oj jkʼuʼuktik ja Dyosi, ¿jasa tʼilan mok jkʼuluktiki?

⁴ Ta wa xkʼana oj jkʼuʼuktik ja Dyosi, tʼilani mok jyajtaytik «ja jas ay ja ba mundo» (kʼuman ja 1 Juan 2:15, 16). Ja Biblia wa xyala ja Satanás yeʼnani yamanyuj ja luʼumkʼinali, ja yeʼn wa xya makunuk ja relijyoniki, ja politika ja negosyoʼiki soka notisyaʼiki bʼa sloʼlajel ja ixuk winiki (2 Corintios 4:4; 1 Juan 5:19). Ta mi xkʼanatik a-sloʼlayotik ja luʼumkʼinal it, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik yajni wa xleʼatik ja maʼ oj jmojtaytiki. Ja yuj, ja Biblia wa xyala: «Mi xa mojanex ja maʼ jel piero ja smodo. Mi cʼa, huaj to ahuabyex, ti xa chʼicanex soc ja yenlei» (1 Corintios 15:33).

5, 6. a)¿Machtik junuk ja tʼilan mok kamigoʼuktiki? b) ¿Jas yuj tʼilan mok kamigoʼuktik ja matik wa skʼulane jastik mi lekuki?

⁵ Ta wa xkʼanatik ajyel jastal lekil yamigo ja Dyosi, tʼilani mok kamigoʼuktik ja matik wa skʼulane bʼa mi lekuki. Cha mokni kamigoʼuktik ja matik wa xyalawe wa xyaʼteltaye ja Jyoba pe wa skʼokowe ja yabʼali. Ja yuj, ta june bʼa yeʼnle xkoʼ bʼa jun chaʼan mulal, wa xkaʼatikan skʼumajele sok mixa xmojtaytike (Romanos 16:17, 18).

⁶ Ta kamigoʼantik june maʼ wa skʼulan ja bʼa mi lekuki, bʼobʼta ojni cha kʼot jkʼuluktik ja jasa wa skʼulani. ¿Jas yuj? Yujni ja ixuk winiki jani wa skʼana oj cha skʼuluk jasa wa skʼulan ja yamigoʼe sok bʼa kanel lek soka yeʼnleʼi. Jun sjejel, ta kamigoʼantik june maʼ wa xkoʼ mulal sok ixuk ma winik, ojni cha bʼobʼ yiʼotik och skʼulajel ja keʼntiki. Ja it ekʼelxa sbʼaje jujuntik taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Jujuntik sutxi skʼujole, pe ja tuki mi sutxi skʼujole sok aji eluke ja bʼa kongregasyoni (1 Corintios 5:11-13). Ta mi sutxi skʼujole, ojni ekʼ sbʼaje ja jasa wa xyala ja 2 Pedro 2:20-22 (kʼuman).

7. ¿Machunkiluk ja lek oj kamigoʼuktiki?

⁷ Meran, tʼilani oj jetikyi lekil jmodotik bʼa spetsanil ixuk winik. Pe mokni kamigoʼuktik ja matik mi kʼuʼabʼal ayuke soka Dyosi. Jujuntik sjejel, mini lekuk jun Taʼumantiʼ a-sleʼ jun smakbʼen bʼa mi yiʼunejuk jaʼ. Masni jel tʼilan yamigoʼajel ja Dyosi yuj yamigoʼajel june maʼ mi wa syajtay ja Jyoba. Kechantani oj kamigoʼuktik ja matik wa xyiʼaj jun sakʼanile jastal wa skʼana ja Dyosi. Ja Jesús yala: «Porque spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja smandar Ja Diosi, ja jau jumasa, jaʼ ni ja quermano soc ja quermana soc ja jnani» (Marcos 3:35).

8. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja israʼelenyoʼik yuja smojtaye ja matik mi lekuk smojtajeleʼi?

⁸ Ja matik wa smojtaye ja matik mi lekuk smojtajeleʼi wa xchʼika sbʼaje bʼa wokol, jastalni ekʼ sbʼaje ja israʼelenyoʼiki. Ja yeʼnleʼi oj ochuke ajyi ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ja Jyoba yala yabʼye mok smojtaye ja ixuk winik matik ti kulane ja tiwi. Ja yeʼn yala: «Mokni koʼan sbʼaj mekʼan bʼa stiʼ sat ja sdyosiki ma oj ijan och bʼa oja waʼteltay, sok mokni anoch ja jastik wa skʼulaneʼi. Jipa koʼ sok bʼuyu el ja posteʼik bʼa yajelyi stoyjeli. Ja weʼnlexi tʼilan  oja waʼteltayex ja Jyoba wa Dyosexi» (Éxodo 23:24, 25). Pe tʼusan mi yibʼanaluk ja israʼelenyoʼiki mini skisawe sok koʼye bʼa chaʼanik mulal (Salmo 106:35-39). ¿Jasa ekʼ tsaʼani? Pes ja Jyoba yaʼakan ja chonabʼ Israel sok jaxa stsaʼa jastal xchonabʼ ja kongregasyonik bʼa snochumanik ja Jesús (Mateo 23:38; Hechos 2:1-4).

9. ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj jitsan pelikula, juʼunik, programa bʼa telebisyon, kʼinik sok paginaʼik bʼa Internet?

⁹ Jitsan pelikula, juʼunik, programa bʼa telebisyon, kʼinik sok paginaʼik bʼa Internet jelni xiwela sbʼaj, yujni oj bʼobʼ yixtalaʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi. Jach jastal ixuk winik bʼa mi lekuk smojtajele bʼa oj bʼobʼ ya jipjkʼujoltik ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok mi jaʼuk ja Jyoba soka jastik wa skʼapakitiki. Ja yuj jelni tʼilan oj jtalnay jbʼajtik. Mokni jkʼeltik, jkʼumuktik sok mini smaklajel mini jasa bʼa oj ya kʼankʼunuk jkʼujoltik ja jastik mi lekuk ja bʼa luʼumkʼinali (Tito 2:12).

10. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaja pelikulaʼik, libroʼik, juʼunik soka paginaʼik bʼa Internet bʼa ayiʼojan jastik mi lekuki?

¹⁰ Xmojojixtajan oj chʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás, sok mixa oj ajyuk pelikulaʼik, libroʼik, juʼunik mini paginaʼik bʼa Internet bʼa ayiʼojan jastik mi lekuk. Ja Biblia wa xyala ja luʼumkʼinal it oj chʼaysnajel, pe ja matik wa skʼulane ja jasa wa skʼana ja Jyoba oj kanuke sakʼan bʼa tolabida (1 Juan 2:17). Ja juʼun bʼa Salmos wa xcha skʼapa ja matik mi lekuki oj chʼayuke snajel, pe ja matik lekeʼi oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida bʼa jun Luʼum bʼa ojxa ajyuk slamanil (Salmo 37:9, 11, 29).

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba bʼa oj ajyukotik toj?

¹¹ Bʼa jun orasyon, ja Jesús yala ta wa xkʼanatik ajyel sakʼan bʼa tolabida, tʼilani oj jnatik sbʼaj lek ja Jyoba soka Yunini (Juan 17:3). Ja Dyosi wa skoltayotik bʼa oj jnatik sbʼaj sok bʼa oj ajyukotik toj. ¿Jastal wa skʼulan? Jani wa xya makunuk ja xchonabʼi. Mini tʼun oj slaj ja jasa wa skʼulan ja luʼumkʼinali, pes ja xchonabʼ ja Dyosi wa xya el juʼunik, bideoʼik sok paginaʼik bʼa Internet bʼa wa sjeʼakitik jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Chomajkil, ja xchonabʼ ja Dyosi tini wa xyawe eluk bʼa Biblia ja jasa wa sjeʼakitik ja bʼa tsomjelik wa xkʼulaxi bʼa mas ja 110,000 kongregasyonik bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja jasa wa xnebʼatik ja bʼa tsomjelik soka bʼa niwak tsomjeliki wa skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja Jyoba soka bʼa jastik wa skʼapa (Hebreos 10:24, 25).

12. ¿Jas wa stojolan ja mandar bʼa kechanta oj nupanukotik soka matik wa skʼuʼane «ja kajwaltiki»?

¹² Ta wa xkʼana oj nupanukotik, tʼilani oj ka jkwidadotik. Ja Biblia wa xyala mini tʼun lekuk oj kʼe jkʼantik june bʼa mi xyaʼteltay ja Jyoba. Pes ja keʼntiki tukotik lek, jastalni ja bʼa sakal kʼinali soka bʼa kʼikʼinali (2 Corintios 6:14). Ja Biblia wa xcha yala tʼilan kechanta oj nupanukotik soka matik wa skʼuʼane «ja kajwaltiki» (1 Corintios 7:39, YD). Ja it wa stojolan kechanta oj nupanukotik sok jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa yiʼunejxa jaʼ sok wa skisa ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ta nupanitik sok june bʼa wa syajtay ja Jyoba, ja yeʼn oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj soka Dyosi.

13. ¿Jasa mandar ajiyile ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba?

¹³ Ja Jyoba wa snaʼa ja jasa mas lek bʼa keʼntiki. Sok tolabida yalunej yabʼ ja yaʼtijumiki bʼa kechanta oj nupanuke soka matik wa xyaʼteltaye ja yeʼn. Jun sjejel, ja Jyoba yayi mandar ja israʼelenyoʼik bʼa mok nupanuke soka matik wa xyaweyi stoyjel tuk dyosiki. ¿Jas  yuj? Pes ja ixuk winike jaw ojni bʼobʼ yiʼe och ja israʼelenyoʼiki bʼa oj yaʼteltaye tuk dyosik. Chomajkil, ja Jyoba yala ta mi skisawe ja jas wa xyala, jel oj tajkuk sok oj chʼayjuke el snajel (Deuteronomio 7:3, 4).

14, 15. ¿Jasa ekʼ sbʼaja Salomón yuja skʼoko ja yabʼal ja Jyoba?

¹⁴ Yajni ja Salomón och mandaranum ja bʼa Israel, skʼanayi ja Jyoba aʼajukyi sbiboʼil. Ja Jyoba sjakʼa ja yorasyoni, soka Salomón jel kʼot najuk sbʼaj yuja kʼot jun mandaranum bʼa jel bibo sok ajyiyuj jun chonabʼ bʼa jel staʼa rikesaʼil. Ja Biblia wa xyala yajni jun mandaranum ixuk bʼa pilan chonabʼ waj yulatay ja Salomón, jel kan kʼelan sok yala yabʼ mastoni jel bibo sok riko yuja jastal cholubʼal yabʼi (1 Reyes 10:7). Pe tsaʼan, ja Salomón skʼulan jun jasunuk bʼa wa sjeʼa jasa oj ekʼ jbʼajtik ta mi ajyitik kʼuʼabʼal sok nupanitik sok juni mi xyaʼteltay ja Jyoba (Eclesiastés 4:13).

¹⁵ Anima ja Jyoba yayi jitsan jastik bʼa lek ja Salomón, pe ja yeʼn skʼoko ja yabʼal ja Jyoba sok yiʼaj ‹jitsan xcheʼum bʼa tuk chonabʼik›. ¡Kʼot ajyuk yuj 1,000 ixuk! ¿Sok jasa ekʼ sbʼaja Salomón yuja skʼoko ja yabʼal ja Jyoba? Pes yajni awelaxi, yaʼakan yaʼteltajel toj lek ja Jyoba yuja ixuke jaw (1 Reyes 11:1-6). Ta ja it ekʼ sbʼaj jun winik bʼa jel bibo jastal ja Salomón, ojni cha bʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki. Ja yuj, jelni tʼilan sok mokni ekʼ bʼa kolomtik oj nupanukotik sok june bʼa mi wa syajtay ja Jyoba.

16. Ta jun Taʼumantiʼ nupanel sok june bʼa mi xyaʼteltay ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj skʼuluki?

¹⁶ Jaxa ta ay maʼ x-och Taʼumantiʼ pe nupanel sok june bʼa mi xyaʼteltay ja Jyoba, ¿jasa oj skʼuluki? Ja Biblia wa xyala: «Quermana jumasa ja janecʼ ay atatamexi, cʼuanic ja yabalei. Ay ni atatamex mi ni tʼusan huas scʼuane ja yabal ja Diosi pero ta toj cʼa ayex  ja huenlexi, mi tʼilanuc tanto cʼumal oj ochanic soc. Ay modo oj scʼuuque» (1 Pedro 3:1). ¿Jas wa stojolan ja it? Pes ta ja ixuki skʼujolan bʼa oj kʼotuk jun lekil cheʼumal sok snocho ja rasonik bʼa Biblia, bʼobʼta ja tatamali oj yil ja xcheʼumi kʼakʼu kʼakʼu wan tojbʼel ja smodo sok oj och taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Ja it ekʼtani sbʼaj jitsan nupanumik. Chomajkil, ja tatamalik matik nupanele sok jun ixuk bʼa mi Taʼumantiʼuki tʼilani oj cha snoch ja rason wa xtax bʼa 1 Pedro 3:1.

17, 18. a) ¿Jasa koltaji yuja Noé bʼa oj kanuk sakʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼi? b) ¿Jasa koltajiye yuja bʼajtan nebʼumaniki bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja Jerusalén?

¹⁷ Smojtajele ja matik mi lekuki ojni bʼobʼ ya kokotik luʼum bʼa skʼokjel ja smandar ja Jyoba. Pe ja matik lek smojtajeleʼi ojni skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj. La jpensaraʼuktik sbʼaja Noé. Ja bʼa tyempo ajyi sakʼani, ja Luʼumi bʼutʼel yuj ixuk winik bʼa kechanta wajel spensare skʼulajel tolabida ja bʼa mi lekuki (Génesis 6:5). Ja ixuk winiki jelxa maloʼe, sok ja yuj ja Jyoba spensaran oj xchʼay el snajele. Pe ja Biblia wa xyala ja Noé waj jun winik toj sok tolabida skʼuʼan ja Jyoba (Génesis 6:7-9). ¿Jastal bʼobʼyuj bʼa oj ajyuk toj?

¹⁸ Ja Noé mini tʼun smojtay ja matik mi syajtaye ja Jyoba. Pes ja yeʼn kʼubʼan ajyi soka xcheʼumi, ja yuntikili soka xcheʼum ja yuntikili, sok spetsanile jani waj skʼujole bʼa yajel kʼeʼuk ja arka soka bʼa xcholjeli (2 Pedro 2:5). Ja it koltaji bʼa oj kan sakʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼi. Ja bʼa jkʼakʼutiki, spetsanil ja ixuk winiki jani yintilotik ja Noé soka spamilya. Ja yuj, jel wa xkaʼatik tsʼakatal yuja kʼuʼabʼal wajyeʼi soka mi smojtaye ja matik mi lekuki. Junxtani soka it, ja bʼajtan nebʼumaniki cha kʼuʼabʼalni wajye sok mi smojtaye ja matik mi syajtaye ja Jyoba. Ja it koltajiye bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja Jerusalén bʼa jabʼil 70 (Lucas 21:20-22).

19. Ta wa xkʼana oj ajyukotik toj soka Jyoba, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

¹⁹ Ta wa xkʼana oj ajyukotik toj soka Jyoba ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼuʼik it, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki? (1 Corintios 16:13; Proverbios 13:20.) Tʼilani oj jnochtik ja lekil sjejel bʼa Noé, ja bʼa spamilya soka bʼa bʼajtan nebʼumaniki. Mokni waj kamigoʼuktik ja matik mi syajtaye ja Jyoba. Pes ayni jitsan jmoj-aljeltik bʼa toje bʼa wa xbʼobʼ kamigoʼuktike. Ja yeʼnleʼi wa xbʼobʼ skoltayotike bʼa oj ajyukotik toj, kanel sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it sok bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi. Ja yuj, ¡la jtsatik lek ja matik oj kamigoʼuktik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it!