1. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaja Pedro yajni ajyi jun tsatsal ikʼ jaʼ ja bʼa mar bʼa Galilea? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.) b) ¿Jas yuj och mukxuk koʼ ja Pedro?

BʼA JUN akwal, ja Pedro soka tuk nebʼumaniki wane skʼutsjel ja mar bʼa Galilea bʼa jun barko, sok junta chʼaykʼujol kʼe jun tsatsal ikʼ jaʼ. Wajto yil-e ti wan bʼejyel ja Jesús bʼa sat jaʼ. Ja Pedro sjobʼoyi ja Jesús ta wa xcha bʼobʼ bʼejyuk ja yeʼn bʼa sat jaʼ. Ja Jesús yalyabʼ ojni bʼobʼyuj. Soka Pedro eljan ja bʼa barko sok och bʼejyuk bʼa oj waj staʼ ja Jesús. Pe yajni bʼejyita xetʼan, och mukxuk koʼ. ¿Jas yuj? Yujni skʼela ja tsatsal ikʼ jaʼi sok ochyuj ja xiweli. Anto, ja Pedro skʼanayi skoltajel ja Jesús. Ja Jesús syamayi ja skʼabʼi sok yala yabʼ: «¿Yuj ama mi ni tʼusan huaxa cʼuan ba? ¿Jas lom huan xta cʼumal ja hua cʼujoli?» (Mateo 14:24-32).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe jasunuk bʼa oj jnebʼtik ja jasa ekʼ sbʼaja Pedro. Sbʼajtanil, jastal sjeʼa ja yeʼn wani skʼuʼan ojni koltajuk yuja Jyoba. Xchabʼil, jas yuj och chʼayuk ja skʼuʼajel yiʼoji. Sok bʼa yoxil, jastal  cha ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji. Snajel ja oxe jastik junuk it oj skoltayotik bʼa ajyel kujtik jun tsatsal skʼuʼajel (1 Corintios 16:13).

3. a) ¿Jas yuja Pedro el ja bʼa barko sok bʼejyi bʼa sat jaʼ? b) ¿Jasun junxtatik jkʼulunejtik ja nebʼumanotiki?

³ Yajni ja Jesús spaya ja Pedro, ja yeʼn eljan ja bʼa barko sok och bʼejyuk ja bʼa sat jaʼi. ¿Jas yuj skʼulani? Yujni wa skʼuʼan ojni koltajuk yuja Jyoba jastalni skoltay ja Jesús. Ja nebʼumanotiki jkʼulunejtik jun jasunuk jastaltik ja jaw. Yajni jnebʼatik ja bʼa Biblia wa slokowotik ja Jesús oj ochkotik snebʼumanik, katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok kiʼajtik jaʼ. ¿Jas yuj? Yujni wa xkʼuʼantik lek ja Jyoba soka Jesús oj skoltayotike (Juan 14:1; kʼuman ja 1 Pedro 2:21).

4, 5. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼalil ja ajyel skʼuʼajeli?

⁴ Ja skʼuʼajeli jelni chaʼanyabʼalil yujni wa skoltayotik bʼa skʼulajel jastik junuk bʼa lajansok mini oj bʼobʼ kujtik (Mateo 21:21, 22). Jun sjejel, ja Pedro bʼobʼni bʼejyuk ja bʼa sat jaʼi, pe jani yuj ja skʼuʼajel yiʼoji. Chomajkil, ja keʼntiki jkʼulunejtik jastik junuk bʼa jel wokol stsʼakatal yuja skʼuʼajel kiʼojtiki. Jitsan ja bʼa keʼntiki jtukbʼesnejtik ja tikʼe sakʼanil kiʼojtiki. Soka ixuk winik matik wa snaʼa jbʼajtiki wani xyilawe tukotikxa ja wego. Jkʼulantik ja it yujni wa xyajtaytik ja Jyoba sok yujni cha skoltayotik ja yeʼn bʼa oj jkʼuluktik (kʼuman ja Colosenses 3:5-10). Chomajkil, stsʼakatal yuja skʼuʼajel kiʼojtiki katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok kamigoʼantik ja yeʼn. Mini jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik lek mi skoltayotik ja Dyosi (Efesios 2:8).

⁵ Ja skʼuʼajeli cha jelni chaʼanyabʼalil yujni wa xya kiptik bʼa mi oj kokotik luʼum soka jastik wa xya ochjankitik ja Satanás, pes jelni ja yipi (Efesios 6:16). Ja skʼuʼajel kiʼojtiki wa xcha skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa xjak jbʼajtiki. Ja Jyoba wa skʼapakitik ta ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa yeʼn sok wa xwaj jkʼujoltik bʼa yaʼteltajel, ja yeʼn ojni yakitik yibʼanal ja jas wa xmakunikujtiki (Mateo 6:30-34). Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel, ojni skoltayotik bʼa oj ajyukotik sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi (Juan 3:16).

6, 7. a) ¿Jasa oj bʼobʼ katik slaj sbʼaj ja tsatsal ikʼ jaʼ xiwyuj ja Pedro? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik wani xbʼobʼ chʼayuj chikan machʼa ja skʼuʼajel yiʼoji?

⁶ La kumxukotik yaljel sbʼaja Pedro. ¿Jas yuj och yuj ja xiwel yajni wan bʼejyel bʼa sat jaʼi? Ja Biblia wa xyala yaʼakan skʼeljel ja Jesús sok jaʼ skʼela ja tsatsal ikʼ jaʼi (Mateo 14:30). Anto och chʼayuk ja skʼuʼajel yiʼoji sok och mukxuk koʼ. Ja tsatsal ikʼ jaʼi wa xbʼobʼ katik slaj sbʼaj soka wokolik wa x-ekʼ jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu soka jastik mi lekuk wa x-aji bʼa stiʼ jsatik bʼa oj jkʼuluktiki. Anima ja wokolik jel tsatsik, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya kiptik bʼa oj kuchkujtik. Pe ta waj jkʼujoltik ja wokoliki, ojni bʼobʼ kʼe yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa oj skoltayotik ja Jyoba.

⁷ Chikan machʼa ojni bʼobʼ chʼayuk ja skʼuʼajel yiʼoji. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yujni ja Biblia wa xyala ja yajni mey kiʼojtik skʼuʼajeli jani ja mulal bʼa «huas smochohuotic teʼ» (Hebreos 12:1). Ta kechan wa xwaj jkʼujoltik ja jwokoltik jastal ja Pedro, ojni bʼobʼ kʼe yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnatik ta xiwela sbʼaj oj chʼayuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki? Bʼa oj jnatik, la kiltik jujuntik sjobʼjel.

8. ¿Jasunkiluk oj ya jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja jastik skʼapunej ja Jyoba?

⁸ ¿Wan maʼ xkʼuʼantik lek ja jasa skʼapunej ja Jyoba? Jun sjejel, ja Jyoba skʼapunej ojxta xchʼay snajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Pe ta jaʼ wa xwaj jkʼujoltik ja yajel ekʼuk gustoʼil ja bʼa luʼum it, ojni jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa ojxta jakuk ja chʼakelali (Habacuc 2:3). La jkiltik pilan sjejel. Ja Jyoba skʼapunej oj ya perdon ja jmultiki stsʼakatal yuja yaʼa ja sakʼanil ja Jesús. Pe ta mi xkaʼatikan spensarajel ja jasa mi lek jkʼulantiki, ojni kʼe jkʼultik dudar ta yaʼunejotik xa perdon ja Jyoba (Hechos 3:19). Anto ojni bʼobʼ jchʼaytik ja  gustoʼil wa xkaʼteltaytik ja Jyoba sok yajelkan ja xcholjeli.

9. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta mixa xkatikyi mas stʼilanil ja Jyoba ja bʼa jsakʼaniltiki?

⁹ ¿Mi maʼ wa xkatikan yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil ja jkʼujoltiki? Yaʼteltajel tsats lek ja Jyoba wa skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik ja sakʼanil bʼa tolabida. Pe ¿jasa oj ekʼuk ta katikyi mas stʼilanil pilan jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki? Jastal syamjel jun aʼtel bʼa jel lek xtupwani pe oj skom-otik yaʼteltajel ja Jyoba jastalni wa xkʼulantik ajyi. Ja it oj bʼobʼ ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok yajelkan yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik (Hebreos 6:10-12).

10. ¿Jas yuj wa xkalatik ja yajni wa xkatik perdon ja tuki wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jyoba?

¹⁰ ¿Wokol maʼ xkabʼtik yajel perdon? Yajni ay maʼ wa syajbʼesotik, ¿wan maʼ la tajkitik sok wa xkatikan skʼumajel? Ta jachuki, bʼobʼta jaʼ jel wa xwaj jkʼujoltik ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Pe ta katik perdon, wa xjeʼatik ayni kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jyoba. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Pes wa xnaʼatik ta wa xkʼanatik ayaʼotik perdon ja Jyoba yuja jmultiki, tʼilani oj katik perdon ja tuki (Lucas 11:4). Yajni wa xkatik perdon, wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik ja Jyoba gustoni ay jmoktik sok oj skʼulkotik perdonar. Ja jaw masni ay stʼilanil yuja oj katik stup ja maʼ ay jas wa skʼulankitiki. Ja snebʼumanik ja Jesús wani snaʼawe jelni tʼilan oj ajyuk yujile skʼuʼajel bʼa oj bʼobʼ yawe perdon ja tuki. Ja yuj, yajni ja Jesús yala yabʼye oj yawe perdon ja matik wa xyajbʼesjiye yuj jitsan ekʼele, ja yeʼnleʼi yalawe yabʼ: «Aa quiticon mas [skʼuʼajel]» (Lucas 17:1-5).

11. ¿Jasa tʼilan mok jkʼuluktik yajni ay maʼ wa stojowotiki?

¹¹ ¿Wan maʼ xkʼe kolomtik yajni ay maʼ wa stojowotiki? Yajni ay maʼ wa stojowotik, tʼilani jaʼ oj waj jkʼujoltik jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja rasonik wa xyakitiki. Pe ta kechan wa xwaj jkʼujoltik ja jas mi lek wa skʼulan ja yeʼn ma slejel yaljelik bʼa jastik mi lek wa xyalakabʼtik, mini oj bʼobʼ skoltayotik (Proverbios 19:20). Masni lek ajyelkujtik skʼuʼajel sok yiljel ja ekʼeleʼik jaw juni modo bʼa snebʼjel spensarajel jastal ja Jyoba.

12. ¿Jasa wa xjeʼatik ta tolabida wala kʼumanitik sbʼaja matik wa stojowe ja kongregasyoni?

¹² ¿Wan maʼ la kʼumanitik sbʼaj mi lekuk ja matik wa stojowe ja kongregasyoni? Yajni ja israʼelenyo yabʼye ja jasa mi lek xcholowe ja lajune tsʼelsatinumi, kʼe kʼumanuke sbʼaja Moisés soka Aarón. Ja yuj ja Jyoba sjobʼoyi ja Moisés: «¿Janekʼto maʼ tyempo oj ekʼuk ja mi oj skis-one ja chonabʼ it, sok janekʼto tyempo oj ekʼuk ja mi oj sjip skʼujole bʼa keʼna?» (Números 14:2-4, 11). Yajni ja israʼelenyo kʼumaniye sbʼaja winike stsaʼunej ja Jyoba bʼa oj tojuke yuji, jachuk sjeʼawe mey yiʼoje skʼuʼajel bʼa Jyoba. Jastalni ja it, ta tolabida wala kʼumanitik sbʼaja winike stsaʼunej ja Jyoba bʼa oj stoj-e ja kongregasyoni, wanotik sjejel wan yopijel ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba.

13. ¿Jas yuj tʼilan mok kokotik luʼum ta kilatik wan yopijel jas skʼuʼajel kiʼojtiki?

¹³ Ja sjobʼjelik jpaklaytikta bʼobʼta oj ya kiltik ja skʼuʼajel kiʼojtiki wan yopijel. Pe tʼilani mok ya kokotik luʼum. Ajuljkʼujoltik ja jekabʼanum Pedro och yuja xiweli sok yopiji ja skʼuʼajel yiʼoji. Sok bʼa jujuntik ekʼele, ja Jesús tʼilani stojo spetsanil ja sjekabʼanumiki yujni jel tʼusan ja skʼuʼajel yiʼojeʼi (Mateo 16:8, YD). Anima jachukuk, wani xbʼobʼ jnebʼtik jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja jas skʼulan ja Pedro tsaʼan yajni kʼe yopijuk ja skʼuʼajel yiʼoji sok och mukxuk koʼ ja bʼa mari.

14, 15. a) ¿Jasa skʼulan ja Pedro yajni och mukxuk koʼi? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼeltik ja Jesusi?

¹⁴ ¿Jasa skʼulan ja Pedro yajni wan mukxel koʼi? Ja yeʼn jelni snaʼa slokbʼajel jaʼ, sok ojni cha bʼobʼ kumxuk ajyi ja bʼa barko (Juan 21:7). Pe mini skʼulan ja jaw. ¿Jas yuj? Yujni mi sleʼa modo bʼa yeʼnta oj skolta sbʼaj, jani skʼela ja Jesús sok skʼanayi skoltajel. Ta ja keʼntiki wa xkilatik wan yopijel ja skʼuʼajel kiʼojtiki, tʼilani oj jkʼuluktik jastal ja Pedro. ¿Jastal?

¹⁵ Ja Pedro jaʼ skʼela ja Jesús. Chomajkil ja keʼntiki  tʼilani «la‘ jkʼeltik ja jesusi ja ma‘ stulu yi‘ ja skʼu‘ajeli. cha jachʼni ja ma‘ skʼulan tzʼikan leki» (Hebreos 12:2, 3, YD). Pe ja keʼntiki mini xbʼobʼ kiltik ja Jesús soka jsatiki, jastalni yila ja Pedro. Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jkʼeltik ja Jesús? Jani spaklajel ja jastik skʼulan sok sjeʼaʼi, sok snochjel ja jasa skʼulani. Ja it ojni skoltayotik bʼa tsats aʼajyuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. La kiltik jujuntik modoʼik bʼa jastal snochjel ja Jesús.

16. ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki yajel makunuk ja Biblia?

¹⁶ La katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki yajel makunuk ja Biblia. Ja Jesús skʼuʼunej lek ja Biblia tini jakel bʼa Dyos sok ayiʼoj ja rasonik bʼa mas leki (Juan 17:17). Ta wa xkʼanatik snochjel ja Jesús sok aʼajyuk tsats ja skʼuʼajeli, tʼilan oj jkʼumuktik kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia, spaklajel sok spensarajel ja jasa wa xnebʼatiki. Chomajkil, ta aykʼa jdudatik tʼilani oj jleʼtik ja sjakʼjeliki. Jujuntik sjejel, ¿wan maʼ xa xkʼuʼan ja weʼn tixa ayotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu? Paklay ja jasa alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu wa xtax ja bʼa Biblia sok ojni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji. ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ja Jyoba ojni ya kʼotuk ja jasa skʼapunej oj skʼuluk ja bʼa tyempo jakumto? Paklay ja jastik kʼota smeranil bʼa alubʼalkan oj ekʼuki sok ojni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji. ¿Akʼuʼunej maʼ lek ja rasonik wa xtax bʼa Biblia wani xmakuni ja bʼa jsakʼaniltiki? Kʼuman sbʼaja jmoj-aljeltik bʼa tojbʼelxa ja sakʼanil yiʼoje yuja snochjel ja rasonik wa xtax bʼa Biblia sok oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji (1 Tesalonicenses 2:13). *

17. a) ¿Jasa koltaji yuja Jesús bʼa kuchyuj ja prebaʼik jel wokoliki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yakan ja Jesusi?

¹⁷ La jpensaraʼuktik ja jasa skʼapunejkitik ja Jyoba. Ja Jesús spensaraʼan ja jasa kʼapubʼalyi yuja Jyoba. Ja jaw koltajiyuj bʼa oj bʼobʼ kuchyuj ja tsatsal wokoliki (Hebreos 12:2). Ja yeʼn mini yakan ajomjuk yolom yuja jastik ay ja  bʼa luʼumkʼinali (Mateo 4:8-10). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yakan ja Jesusi? Jani spensarajel ja jastik skʼapunejkitik ja Jyoba. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltaya bʼa oja kʼuluk? Pensaran jastal maʼ ja Kʼachinubʼi. Tsʼijbʼan ma kʼulan dibujar ja jas waxa kʼana oja kʼuluk ja tiwi. Ma oj bʼobʼa kʼuluk juna lista sbʼaja ixuk winik oj sakʼwukeʼi sok waxa kʼana oja taʼe loʼili soka jasa oja wal yabʼyeʼi. Pensaraʼan ja jastik skʼapunej ja Dyosi cha skʼapunejni awi ja weʼn.

18. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukujtik mas skʼuʼajel?

¹⁸ La jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik mas skʼuʼajel. Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumaniki a-skʼan-e aʼajuk yile ja yip ja Jyoba (Lucas 11:9, 13). Ja yip ja Dyosi ojni skoltayotik bʼa aʼajyukujtik mas skʼuʼajel, yujni ja skʼuʼajeli tini chʼikan ja satinel ja yip ja Dyosi. Chomajkil, oj bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja jasa wa xya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Jun sjejel, ta wa xkilatik jel wokol xkabʼtik yajel perdon ja tuki, oj bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik jun skʼuʼajel bʼa tsats lek sok a-skoltayotik bʼa yajel perdon.

19. ¿Jas tikʼe kamigotik oj tsatik?

¹⁹ La jletik kamigotik bʼa ayiʼoje jun tsatsal skʼuʼajel. Ja Jesús stsaʼa lek ja yamigoʼiki. Ja matik meran yamigoʼani jani ja sjekabʼanumiki yujni kʼuʼabʼal sok toj ajyiye soka yeʼn (kʼuman ja Juan 15:14, 15). Ja keʼntiki tʼilani oj cha jtsatik kamigotik bʼa ayiʼoje jun skʼuʼajel bʼa tsats lek sok kʼuʼabʼal aye soka Jesús. Chawane bʼa jel lek yamigo sbʼaje wa xyala sbʼaje jaman lek. Ta tʼilan oj yakitik jun rason, wani xyawe kitik. Sok ta ja keʼntiki tʼilan oj katikyi rason, wani skisawe (Proverbios 27:9).

20. ¿Jas yuj tʼilan oj jkoltaytik ja tuk ixuk winik bʼa oj ajyuk yujile jun tsatsal skʼuʼajel?

²⁰ La jkoltaytik ja tuki bʼa aʼajyuk yuj jun tsatsal skʼuʼajel. Ja Jesús skʼulan sok yala jitsan jastik junuk bʼa oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja snebʼumaniki (Marcos 11:20-24). Ja keʼntiki tʼilani oj cha jkoltaytik ja tuki bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Sok jachuk wa xkatik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki (Proverbios 11:25). ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel ja tuki? Yajni wa xcholotiki, oj bʼobʼ jcholtik yabʼ ja ixuk winiki jas yuj wa xkʼuʼantik ay jun meran Dyos, wa xcham skʼujol bʼa keʼntik sok yeʼn yajwalil ja Biblia. Chomajkil, wa xbʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltiki bʼa oj ajyuk yujile jun tsatsal skʼuʼajel. Jun sjejel, ta kabʼtik jun jmoj-aljeltik wan kʼumanel sbʼaja matik wa stojowe ja kongregasyoni, mokni jpensaraʼantik jastik mi lekuk bʼa yeʼna sok mok jiptikan skʼumajel. Tʼilani oj ajyuk jpasensyatik bʼa skoltajel aʼajyuk yuj mas skʼuʼajel bʼa Jyoba sok bʼa a-sjip skʼujol ja jmoj-aljeltik jumasaʼ (Judas 22, 23). Kerem sok akʼixuk, ta wanto la waj eskwela sok jawa maestro xkʼe staʼ tiʼal sbʼaja evolucioni, mok xiwan sok alayabʼ ja skʼuʼajel awiʼoj sbʼaja jastal kujlaji ja jastik junuki. Bʼobʼta jawa maestro soka wa mojik eskwela lekni oj yabʼye.

21. ¿Jasunkiluk ja oj skoltayotik soka Jyoba bʼa jujuneʼotik?

²¹ Jastalni kilatikta, ja Jyoba soka Jesús skoltaye ja Pedro bʼa oj el yuja xiweli sok bʼa aʼajyuk yuj jun tsatsal skʼuʼajel. Soka tyempo, ja Pedro kʼot jun lekil sjejel sbʼaja skʼuʼajeli bʼa spetsanil ja keʼntiki. Ja Jyoba ojni cha skoltayotik bʼa jujuneʼotik bʼa oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel (kʼuman ja 1 Pedro 5:9, 10). Anima xchʼaka jbʼajtik bʼa stajel, pe mini oj jnatik malayaʼa.