1, 2. ¿Jasa wa xkʼanatik jpetsaniltik ja maʼ wa xkaʼteltaytik ja Jyoba? Aʼa jun sjejel.

YAJNI wala wajtik smanjel tekʼul, ¿jasunkiluk ja bʼajtan wa xkʼelatiki? Pes jani wa xkʼelatik ta mi jel chaʼanuk stsʼakol. Pe ja mas wa xkʼelatiki jani ta tsamal skʼeljel, mi kʼaʼeluk sok lekxa bʼa slojel. Pes wa xnaʼatik ja tekʼul bʼa takʼanxa masxa ni lek.

² Yajni wa xkʼe jnebʼtik sbʼa Jyoba sok wa xkiʼajtik jaʼ, wani xkʼanatik oj kʼotkotik yaʼtijumik Dyos bʼa takʼanxa. Pe yajni wa xkalatik oj takʼanbʼukotik mi jaʼ wanukotik yaljel sbʼaja jabʼiltiki. Jani sbʼaja lekil jmodotiki sok kʼotel lekil yamigo ja Jyoba. Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja nochumanik bʼa Éfeso ojni bʼobʼ takʼanbʼuke jastal ja Kristo. Ta wa skʼanawe ja jaw, tʼilani oj ajyuke tsoman sok mok yaʼekan snebʼjel bʼa Jesús (Efesios 4:13).

3. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja kongregasyon bʼa Éfeso sok bʼa jitsan kongregasyonik ja bʼa jtyempotiki?

 ³ Yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Éfeso, ja tiw ayxa jitsan nebʼumanik bʼa takʼanexa sok bʼa jitsanxa jabʼil yiʼoje snajel. Pe cha aytoni nebʼumanik bʼa wanto skʼana oj yawe tsatsbʼuk mas ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Junxtani ja bʼa kongregasyonik  ja bʼa jtyempotiki. Jitsan jmoj-aljeltik ayni jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba. Pe ayni tuk wanto skʼana oj takʼanbʼuke mas. Pes tini ay ja matik jitsan wa xyiʼaje jaʼ jabʼil jabʼili, soka yeʼnleʼi wantoni skʼana oj skʼujoluke bʼa oj takʼanbʼuke mas. ¿Jaxa weʼni? ¿Takʼanaxa maʼ? (Colosenses 2:6, 7.)

4, 5. a) ¿Junxta maʼ yijele ja nebʼumanik matik takʼanexa? b) ¿Jastik junuk bʼa junxta ja jasa wa skʼulane ja nebʼumanik bʼa takʼanexa? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

⁴ Mi spetsaniluk ja tekʼulik bʼa takʼanxa junxta yabʼalil. Bʼobʼta mi junukxta sniwanil ma sbolaʼil, pe waxa wila junxta stakʼanil. Junxta wa xcha ekʼ soka nebʼumaniki. Mi spetsaniluke junxta yijele. Bʼobʼta tuktukil ja sjabʼileʼi, ja skostumbre ma ja jasa wa skʼulane gusto, pe ja weʼn waxa wila naka nebʼumanik bʼa takʼanexa yujni ay jitsan jastik junuk bʼa junxta ja jasa wa skʼulaneʼi. La kiltik jujuntik ja bʼa it.

⁵ Ja matik takʼanexa wani skʼujolane bʼa snochjel ja smodo ja Jesusi (1 Pedro 2:21). Ja yeʼn yala tʼilan oj jyajtaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, kenteroʼiltik sok jpensartik. Cha yala tʼilan oj jyajtaytik ja tuki jastalni wa xyajtay jbʼajtik ja keʼntiki (Mateo 22:37-39). Ja nebʼumanik bʼa takʼanexa wa skʼujolane bʼa skʼuʼajel ja mandarik it. Wa sjeʼawe soka tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi jani mas tʼilan bʼa yeʼnle ja yamigoʼajel ja Jyoba sok syajtajel ja tuki.

6, 7. a) ¿Jas pilan jasunuk wa slaja sbʼaj ja jasa wa skʼulane ja matik takʼanexa? b) ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtiki?

⁶ Aytoni tuk bʼa wa slaja sbʼaj ja jasa wa skʼulane ja nebʼumanik bʼa takʼanexa (Gálatas 5:22, 23). Pes lek smodoʼe, laman aye sok ay spasensyaʼe. Sok wa snaʼawe jastal oj yaʼe kulan yajni ti aye bʼa wokoli sok bʼa mok chʼayuk ja smajlajel yiʼojeʼi anima x-ekʼ sbʼaje jastik junuk bʼa mi jach wa smajlaye. Yajni wa spaklaye ja Biblia, wa sleʼawe rasonik bʼa oj koltajuke snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, sok tsaʼan wa xyawe makunuk ja jasa wa snebʼaweʼi bʼa oj snaʼe stsajel skʼulajel ja bʼa leki. Chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok wa snaʼawe masni lek snochjel tolabida ja smandarik soka jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba. * (Kʼuman ja nota.) Cha wa scholowe gusto lek sok wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa yajel ajyuk tsoman ja kongregasyoni.

⁷ Chikan janekʼxa tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba, jpetsaniltik tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jasunkiluk ayto skʼana kuj ja keʼn bʼa oj kʼotkon jastal ja Jesusi?». La kiltik oxe jasunuk bʼa oj skoltayotik oj ajyukotik takʼan jastal ja Kristo.

8. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jesús wa snaʼa sok wa xyabʼ lek stojolil ja Yabʼal ja Dyosi?

⁸ Ja Jesús wa snaʼa sok wa xyabʼ lek stojolil ja Yabʼal ja Dyosi. Jun sjejel, yajni kechanto 12 jabʼil yiʼoji kan loʼil soka maestroʼik bʼa templo sbʼaja jasa wa sjeʼa ja Yabʼal ja Dyosi. Spetsanil ja matik smaklayeʼi jel cham yabʼye (Lucas 2:46, 47). Sok jabʼilik mas tsaʼan jel snaʼa jastal ya makunuk ja Biblia, soka skontraʼiki mixa snaʼawe jastal oj sjakʼ-e (Mateo 22:41-46).

9. a) Ta wa xkʼana oj kʼotkotik jun nebʼuman bʼa takʼanxa, ¿jas tikʼe programa bʼa spaklajel oj jnochtik? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja yajni wa xpaklaytik ja Biblia?

⁹ Ta wa xkʼanatik kʼotel jun nebʼuman bʼa  takʼanxa, tʼilani oj jkʼuluktik jastal ja Jesús. Mini kechanta oj jnatik ja jasa mas tʼilanik wa sjeʼa ja Biblia, pes tʼilani oj jpaklaytik lek. Wa xnaʼatik «ja meran waʼelali jani sbʼaj ja matik kʼiʼelxa ja bʼa skʼuʼajeli» (Hebreos 5:14, TNM). Tʼilan oj ajyukujtik jun «jpensartic» ma jun meran snajel bʼa Biblia (Efesios 4:13). Bʼa skʼulajel ja jaw tʼilani oja noch jun programa bʼa spaklajel. Ja it ti chʼikan ja skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia sok spaklajel atuchʼil sok lajan soka wa pamilya bʼa spetsanil ja semanaʼiki. Yajni wa xpaklaytik ja Biblia, jelni tʼilan oj jpensaraʼuktik jastal wa spensaran sok jastal wa xyabʼ ja Jyoba, sok yajel makunuk bʼa oj jnatik stsajel skʼulajel ja bʼa leki. Ta jachkʼa wa xkʼulantik, ojni kamigoʼuktik mas ja Jyoba.

10. ¿Jastal wa sjeʼawe ja nebʼumanik bʼa takʼanexa wa syajtaye ja srasonik soka smandarik ja Dyosi?

¹⁰ Mi kechanuk snajel ja jas wa xyala ja Biblia, ja matik takʼanexa wani xcha syajtaye ja srasonik soka smandarik ja Dyosi. ¿Jastal wa sjeʼawe? Jani skʼujolajel bʼa yajel ja sakʼanile bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi, ama tʼilan oj stukbʼes ja tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi, ja jas wa spensaraneʼi soka jasa wa skʼulaneʼi. Wani snochowe ja smodo ja Jesús sok wa stukbʼes ja sakʼanileʼi bʼa yijel jun modoʼal bʼa «toj» sok snochjel «ja smodo ja Diosi» (kʼuman ja Efesios 4:22-24). Ajuluka kʼujol, ja Dyos ya makunuk ja yipi bʼa stojel ja winike matik stsʼijbʼane ja Biblia. Ja yuj, yajni jun nebʼuman wa spaklay ja Biblia, ja yip ja Dyosi wa xkoltaji yuj bʼa oj ajyuk  yuj mas snajel sok yajtanel. Wa xcha koltaji bʼa oj kʼot jun lekil yamigo ja Jyoba.

11. Yajni ja Jesús ajyi ja bʼa Luʼumi, ¿jastale ja ixuk winiki?

¹¹ Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, waj jun winik toj. Pe ja snantati, ja smoj-aljeliki soka tuk ixuk winik joybʼanubʼal yuji naka mulanume. Soka snebʼumaniki ayni ekʼele niwan yaʼa sbʼaje sok kechanta waj skʼujol bʼa yeʼnle. Jun sjejel, ja akwal ojxa chamuk ja Jesús, jas snebʼumaniki kʼeye «jun niwan abʼal» bʼa oj yil-e «machunkʼa junuk ja ye‘nle‘i ja mas niwani» (Lucas 22:24, YD). Anima jachukuk, ja Jesús sjipa skʼujol bʼa yeʼnle ojni takʼanbʼuke sok oj kʼotuke jun kongregasyon bʼa tsoman. Ja yuj, ja bʼa akwal jaw skʼanayi ja Jyoba a-skoltay ja snebʼumaniki bʼa oj ajyuke lek tsoman jastalni aye ja yeʼnleʼi. Yala yabʼ: «Jun‘ita oj ajyuke‘ ja‘ jastal jun‘ita aytik ja ke‘ntik» (Juan 17:21, 22, YD).

12, 13. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik jpetsaniltik? b) ¿Jastal snebʼa jun jmoj-aljeltik bʼa oj koltanuk aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni?

¹² Ja nebʼumanik bʼa takʼanexa wa skʼujolane bʼa a-ajyuk tsoman ja kongregasyoni (kʼuman ja Efesios 4:1-6, 15, 16). Jpetsaniltik wani xkʼana oj ajyukotik tsoman sok aʼtel lajan soka jmoj-aljeltiki. Bʼa oj bʼobʼ kʼulaxuk ja jaw, jelni tʼilan oj kaʼ jbʼajtik chʼin. Jun sjejel, ta jun jmoj-aljeltik syajbʼesotik ma skʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk, ¿jastal oj jetik ja jmodotiki? ¿Oj maʼ katikan skʼumajel? ¿Maʼ oj jleʼtik modo bʼa laman oj ajyukotik? Ta takʼanotik xa, ojni jleʼtik modo bʼa stojbʼesel ja kʼumali sok bʼa mi oj niwanbʼuk el.

¹³ Pensaran jasa ekʼ sbʼaja jmoj-aljeltik Uwe. Ja yeʼn jel wa xkʼe yolom yajni ja jmoj-aljeltiki wa skʼulane jastik bʼa mi lekuk. Pe jun kʼakʼu spensaran oj spaklay ja sakʼanil ja David yajel makunuk ja Biblia soka libro Perspicacia. ¿Jas yuj jaʼ stsaʼa ja David? Yujni ja yeʼn cha ajyi yuj wokol sok tuk yaʼtijumik Dyos. Jujuntik sjejel, ja mandaranum Saúl sleʼa modo oj smil ja David. Bʼa pilan ekʼele, jujuntik israʼelenyo sleʼawe modo oj xchʼoj-e ton bʼa oj smil-e. Sok jun kʼakʼu, jel tseʼlaji yuja xcheʼumi (1 Samuel 19:9-11; 30:1-6; 2 Samuel 6:14-22). Pe anima jachukuk, ja David mini yakan syajtajel sok sjipjel skʼujol bʼa Jyoba. Chomajkil, jelni snaʼa syajulal ja tuki. Stsʼakatal ja jasa spaklay ja Uwe, yila tʼilani oj snoch ja smodo ja David sok stukbʼesel ja smodo sbʼaja jastik mi lek wa skʼulan ja jmoj-aljeltiki. Chomajkil, snebʼa tʼilani oj ya perdon sok koltanel bʼa a-ajyuk tsoman ja kongregasyoni. ¿Anke ayni stʼilanil snochjel ja jasa skʼulani?

14. ¿Matik stsaʼa jastal yamigo ja Jesusi?

¹⁴ Ja Jesús syajtay spetsanil ja ixuk winiki. Ja yuj, ja winiki, ja ixuki, ja keremtiki soka matik ayxa skʼujoleʼi jelni lek xyabʼye ja teye soka Jesús. Anima jachuk, ja yeʼn mini yamigoʼan chikan machʼa. Bʼa jun ekʼele ja yeʼn yala yabʼ ja sjekabʼanumiki: «Camigoex nia ta huaxa cʼuanex ja jmandari» (Juan 15:14). Ja Jesús kechanta stsaʼa jastal yamigo ja matik toj ajyiye soka yeʼn sok syajtaye sok yaʼteltaye ja Jyoba. Ja keʼntiki jelni tʼilan kechanta oj cha jtsatik oj kamigoʼuktik ja matik wa syajtaye meran lek ja Jyoba. ¿Jas yuj?

15. ¿Jas yuj ja kerem akʼixuki lekni oj yamigoʼuke ja jmoj-aljeltik bʼa takʼanexa?

¹⁵ Ja tekʼuli masni tsamal wa xtakʼanbʼi yajni wa swoxo ja yijlabʼ ja Kʼaʼuji. Ja  yajtanel yiʼoje ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni jach jastal ja yijlabʼ ja Kʼaʼuji. ¿Jas yuj? Yujni wa xkoltani bʼa oj kʼot takʼanbʼukotik. Keremtik akʼixuk, ¿wanxa maʼ xa naʼa jasa oja kʼuluk soka wa sakʼanili? Ta waxa kʼana oja tsaʼ skʼulajel ja bʼa leki, amigoʼan ja jmoj-aljeltik matik jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba sok wa xkoltaniye bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni. Ja yeʼnleʼi ekʼel sbʼaje tuktukil wokolik ja bʼa sakʼanileʼi sok ojni bʼobʼ skoltaya bʼa oja tsaʼ yijel juna sakʼanil bʼa mas lek. Ta waxa mojtaye ja yeʼnleʼi, ojni bʼobʼ skoltaya bʼa oja tsaʼ skʼulajel ja bʼa leki sok kʼotel jun nebʼuman bʼa takʼanxa (kʼuman ja Hebreos 5:14, TNM).

16. ¿Jastal koltaji ja Helga ja yajni akʼixto yuja jmoj-aljeltik matik ayxa skʼujoleʼi?

¹⁶ Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Helga wa xjulskʼujol yajni ojxta elkan ja bʼa eskwela, tʼusan mi spetsaniluk ja smojik eskwela yalawe ja jasa oj skʼuluke ja bʼa sakʼanileʼi. Jitsan yala oj wajuke bʼa universidad ma pilan chapjelal bʼa oj staʼ jun lekil yaʼtele. Pe ja Helga skʼanayi skoltajel ja jmoj-aljeltik matik takʼanexa ja bʼa skongregasyoni. Jitsan bʼa yeʼnle maxa ay sjabʼile yuja yeʼni. Ja Helga wa xyala jelni koltaji sok nikji skʼujol bʼa oj yaʼteltay ja Dyos bʼa tyempo tsʼikan. Sok stsʼakatal ja rasonik ajiyiʼi, ja yeʼn och precursora joʼe jabʼil. Ekʼelxa jitsan jabʼil, pe ja Helga mini snaʼa malaya yuja yayi ja sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

17, 18. Ta wa xkʼanatik aya makunukotik mas ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

¹⁷ Ta jnochotik ja jasa skʼulan ja Jesús, ojni takʼanbʼukotik. Chomajkil, oj kamigoʼuktik mas ja Jyoba sok masni oj jkʼantik yaʼteltajel ja yeʼn. Jachuk masni oj ya makunukotik ja Jyoba. Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «A yil qʼuinal ja hua mojexi. Jea yi ja jas jel lec huaxa cʼulanexi. Jachuc, oj ni yaa yi stzʼacatal ja hua Tatex tey ba satqʼuinali» (Mateo 5:16).

¹⁸ Jastalni wa xkilatik, ja nebʼumanik matik takʼanexa jelni oj bʼobʼ skoltaye ja kongregasyoni. Chomajkil, wani x-aji chiknajuke tuke ja yeʼnleʼi yuja lek wa xyawe makunuk ja conciencia yiʼojeʼi. ¿Jastal wa skoltayotik ja jconcienciatiki bʼa skʼulajel ja bʼa leki? ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkisatik ja conciencia yiʼoje ja tuki? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.