1. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ajyelkujtik skʼuʼajeli? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

¿AY MAʼ bʼa ajobʼunejabʼaj ta ja weʼn oj skoltaya ja Jyoba ja yajni xjak ja niwan wokoli? Ja Hebreos 11:6 wa xyala ta wa xkʼanatik oj kankotik sakʼan, tʼilani oj ajyukujtik skʼuʼajel, pes ta mey kiʼojtik skʼuʼajel mini oj yil-otik lek ja Dyosi. Bʼobʼta ay maʼ oj yale chikan maʼ oj ajyuk yuj jun skʼuʼajel. Pe ja bʼa 2 Tesalonicenses 3:2 wa xyala mini spetsaniluk ja ixuk winiki ayiʼoje skʼuʼajel. Ja chabʼ bersikulo it wa xya chiknajuk jel tʼilan oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats lek.

2, 3. a) ¿Jas yuj jel tʼilan ajyelkujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats? b) ¿Jastik sjobʼjel oj axuk sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

² Ja jekabʼanum Pedro yala jelni tʼilan oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa «meran» (kʼuman ja 1 Pedro 1:7). Yuja niwan wokol jelxa mojan, wani xkʼana oj ajyukujtik ja tikʼe skʼuʼajel jaw bʼa oj skoltayotik kanel sakʼan (Hebreos 10:39). Ja yuj, jelni tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj tsatsbʼuk mas kʼakʼu kʼakʼu ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Jachuk, ja Jesús oj yaʼotikan sakʼan yajni xjak bʼa oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it jel malo. Ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba junxta ja jasa kʼanjiyi ja Jesús yuj jun winik: «[Ja] janecʼ mix cʼuani, coltayon» (Marcos 9:24). Chomajkil oj bʼobʼ jkʼantikyi ja Dyosi ja jasa kʼanjiyi ja Jesús yuja jekabʼanumiki: «Aa quiticon mas ja [skʼuʼajeli]» (Lucas 17:5).

 ³ Ja bʼa artikulo it oj axuk sjakʼjel ja oxe sjobʼjel it: ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukutjik jun skʼuʼajel bʼa tsats? ¿Jastal wa xjeʼatik ay kiʼojtik jun skʼuʼajel bʼa tsats? Sok ¿jas yuj wa xkʼuʼantik lek ta wa xkʼanatikyi ja Jyoba ayakitik mas ja skʼuʼajeli, ojni yakitik?

4. ¿Jasa sjejelik oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa mas tsats?

⁴ Ja Jyoba wa skʼana oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats. Ja yuj yaʼakan tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Biblia sjejelik sbʼa ixuk winik bʼa ajyi yujile jitsan skʼuʼajel (Romanos 15:4). Jujuntik bʼa yeʼnle jaʼa Abrahán, Sara, Isaac, Jacob, Moisés, Rahab, Gedeón sok Barac (Hebreos 11:32-35). Pe wani xcha bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja tsatsal skʼuʼajel sjeʼuneje jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa jtyempotiki. *

5. a) ¿Jastal sjeʼa ja Elías ajyiyuj jun skʼuʼajel bʼa tsats lek? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtiki?

⁵ June ja bʼa sjejelik wa xtax ja bʼa Biblia jaʼ sbʼaja Elías. La jkiltik bʼa joʼe ekʼele bʼa sjeʼa ajyini yuj jun skʼuʼajel bʼa tsats. Bʼajtan, bʼa jun ekʼele ja Elías yala yabʼ ja mandaranum Acab mi oj ya jaʼ jitsan tyempo. Sok yala yabʼ ojni kʼot smeranil yujni yeʼn yalunej ja Jyoba (1 Reyes 17:1). Xchabʼil, ja Elías sjipa skʼujol ojni ajukyi yuja Jyoba spetsanil ja jastik wa xmakuni yuji soka bʼa tuk ixuk winik ja bʼa tyempo mi oj ya jaʼi (1 Reyes 17:4, 5, 13, 14). Yoxil, ja Elías wani skʼuʼan lek ja Jyoba oj bʼobʼ ya sakʼwuk ja yunin jun biguda (1 Reyes 17:21). Xchanil, yajni ja Elías wan yajelyi majtanal ja Dyos ja bʼa wits Carmelo, cha skʼuʼan lek ja Jyoba oj sjekon kʼakʼ bʼa oj stsik ja majtanali (1 Reyes 18:24, 37). Sok sjoʼil, bʼajtanto oj koʼuk ja jaʼi, ja Elías skʼuʼunej lek ojni jakuk ja jaʼi sok ja yuj yala yabʼ Acab: «Waʼan sok ukʼan jaʼ; yujni wa x-abʼxi ja snililel jun tsatsal awasero» (1 Reyes 18:41). Soka sjejelik kilatikta, lekni oj jobʼ jbʼajtik ja wego: «¿Ay maʼ kiʼoj jun skʼuʼajel bʼa tsats lek jastal ja bʼa Eliasi?»

6. Ta wa xkʼanatik oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats, ¿jasa tʼilan oj jkʼantikyi ja Dyosi?

⁶ Ta wa xkʼana oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats, tʼilani oj jkʼantikyi ja Dyosi ayakitik ja yipi. ¿Jas yuj? Yujni ja skʼuʼajeli tini chʼikan ja bʼa satinel ja «Espíritu Santo» (Gálatas 5:22). Ja Jesús yala kabʼtik oj jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik mas ja yipi sok yala ja Dyosi ojni yayi ja matik wa skʼanawe yiʼi (Lucas 11:13).

7. Cholo sok jun sjejel jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa tsats aʼajyuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki.

⁷ ¿Pe jaxa ta ayxa kiʼojtik jun skʼuʼajel bʼa tsatsi? Anto tʼilani oj kiltik lek bʼa mok waj yopijuk. ¿Jas yujil? Yujni ja skʼuʼajeli jach jastal ja kʼakʼi. Ja bʼajtani, bʼobʼta tsatsni wan ajlel. Pe ta mi xchʼikatikyi ja siʼi, ja kʼakʼi oj tupuk. Junxta wa x-ekʼ soka skʼuʼajel kiʼojtiki. Ta mi xkʼanatik achʼayuk, tʼilani oj jkʼumuktik sok spaklajel ja Biblia kʼakʼu kʼakʼu. Anto, masni oj och jyajtaytik ja Jyoba soka Biblia, soka skʼuʼajel kiʼojtiki tsatsni oj ajyuk.

8. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa aʼajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼojtiki?

⁸ Bʼa mi oj yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki, mokni waj kaltik malanta soka janekʼ jnebʼatik bʼajtanto yuj oj kitik jaʼi (Hebreos 6:1, 2). Jun sjejel, wa xbʼobʼ jpaklaytik jastal kʼotel smeranil jujuntik ja bʼa jasa alubʼalkan oj ekʼuk wa xtax bʼa Biblia. Sok yajni wa xpaklaytik ja Biblia, la jletik modo bʼa yiljel ta wa xjeʼatik ja bʼa jsakʼaniltik ay kiʼojtik jun  meran skʼuʼajel bʼa tsats (kʼuman ja Santiago 1:25 sok 2:24, 26).

9, 10. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik a) ja jmoj-aljeltiki? b) ja wajel ja bʼa tsomjeliki? c) ja elel xcholjeli?

⁹ Ja jekabʼanum Pablo yala ja snochumanik ja Jesús wa xbʼobʼ jtsatsankʼujoluk jbʼajtik yajni wa ‹xkilatik jastal wa skʼuʼan ja tuki soka jastal wa xkʼuʼan ja keʼntiki› (Romanos 1:12). ¿Jasa wa xkʼan yali? Pes ja skʼuʼajel kiʼojtiki wa stsatsbʼi mas ja yajni teyotik soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni. Mas ja yajni teyotik soka matik toj ajyiye ja yajni ekʼ sbʼaje wokoli (Santiago 1:3). Yamigoʼajele ja matik mi lekuki wa xya chʼayuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki, pe ja matik lek yamigoʼajeli wa xyawe tsatsbʼuk mas (1 Corintios 15:33). Ja yuj, ja Biblia wa xyakitik ja mandar bʼa mok jchʼaytik ja tsomjeliki, yujni ti tiw wa stsatsankʼujolan jbʼajtik (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Chomajkil, ja jasa wa xnebʼatik ja bʼa tsomjeli wa xcha skoltayotik bʼa aʼajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa mas tsats. Ja Romanos 10:17 wa xyala yajni mas wa xnebʼatik bʼa Biblia, masni oj ajyukujtik skʼuʼajel. Ja yuj tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ la wajyon tikʼan ja bʼa tsomjeliki?».

¹⁰ Pilan jasunuk oj skoltayotik bʼa aʼajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼojtiki jani sjejelyi ja tuki ja jasa wa xyala ja Biblia. ¿Jas yuj? Pes yajni wa xcholotiki, wa xnebʼatik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok bʼa mi oj xiwkotik, jastalni skʼulane ja bʼajtan nebʼumaniki (Hechos 4:17-20; 13:46).

11. a) ¿Jas yujil ja Josué soka Caleb ajyi yujile jun skʼuʼajel bʼa tsats? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Josué soka Caleb?

¹¹ Yajni wa xkilatik jastal ja Jyoba wa sjakʼa ja korasyontiki sok wa skoltayotik, ja skʼuʼajel kiʼojtiki wa stsatsbʼi mas. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaj ja Josué soka Caleb. Ja yeʼnle sjeʼawe ayiʼoje jitsan skʼuʼajel yajni waj stsʼelsatuke ja luʼum kʼapubʼal yile yuja Jyoba. Yajni ekʼ ja jabʼiliki, ja skʼuʼajel yiʼojeʼi och tsatsbʼuk mas yujni yilawe ja Dyosi tolabida wa xkoltajiye yuj. Ja yujil, ja Josué yala yabʼ ja israʼelenyoʼiki ja Jyoba tolabida wa ya kʼotuk spetsanil ja jastik kʼapubʼal yileʼi. Ja yuj yayile ja rason bʼa ‹axiwke yuja Jyoba sok ayaʼteltaye›. Sok cha yala: «Sbʼaja keʼn soka  jnaji, ja keʼntikoni jani oj kaʼteltaytikon ja Jyoba» (Josué 23:14; 24:14, 15). Wankʼa xcha jipa jkʼujoltik bʼa Jyoba ja keʼntiki, ojni kiltik jastal wa skoltayotik, soka skʼuʼajel kiʼojtiki oj tsatsbʼuk mas (Salmo 34:8).

12. ¿Jastal wa xjeʼatik ay kiʼojtik jun skʼuʼajel bʼa tsats?

¹² Ja nebʼuman Santiago yala: «Oj ni jcʼuuc ja smandar ja Diosa y soc ja jahui, ti oj iljuc que meran ni huax cʼuan ja Diosi» (Santiago 2:18). Soka yaljelik it, ja Santiago kʼan yale wani xbʼobʼ jetik ay kiʼojtik jun skʼuʼajel bʼa tsats soka jastik wa xkʼulantiki. La kiltik jujuntik modoʼik bʼa oj bʼobʼ jetik ja skʼuʼajel kiʼojtiki.

13. ¿Jas yuj wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel yajni wa xcholotiki?

¹³ Yajni wa xcholotiki, wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel. ¿Jas yujil? Pes yajni wa xcholotiki wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik ja chʼakelali jelxa mojan sok «¡mini oj albʼuk!» (Habacuc 2:3). Ta wa xkʼana oj jnatik ta tsats ay ja skʼuʼajel kiʼojtiki, tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «¿Tʼilan maʼ bʼa keʼna ja elel xcholjeli? ¿Wan maʼ xkʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼkuji bʼa yaljel yabʼ spetsanil ixuk winik sbʼaja Dyosi? ¿Wan maʼ xleʼa modoʼik bʼa oj jchol mas?» (2 Corintios 13:5). Yuja tsats ay ja skʼuʼajel kiʼojtiki, «jayuj huax cala[tik] claro» ja jasa wa xkʼuʼantiki (kʼuman ja 2 Corintios 4:13).

14, 15. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa jsakʼaniltiki? b) Cholo jastal sjeʼa jun pamilya bʼa ayiʼoje jun skʼuʼajel bʼa tsats.

¹⁴ Pilan modo bʼa sjejel ay kiʼojtik skʼuʼajel jani kuchelkujtik ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu. Ta tʼilani oj kitik wokol yuja chameliki, ja pobreʼili, ja yajni wa x-el jganatiki, ja tristeʼili ma tuk wokolik jastal jaw, la jipjkʼujoltik ja Jyoba soka Jesús ojni «skoltayotik ja bʼa skʼakʼu‘il» (Hebreos 4:16, YD). Ta jkʼanatikyi ja Jyoba a-skoltayotik, wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa yeʼna. Ja Jesús yala wani xbʼobʼ jkʼantikyi ja Dyos ‹ja yaan cʼacʼu ja jwaʼeltiki› (Lucas 11:3). Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan sjejelik bʼa wa sjeʼa ja Jyoba wani xbʼobʼ yakitik chikan jas wa xmakunikujtik. Jun sjejel, yajni jun tyempo mi koʼ jaʼ ja bʼa Israel, ja Jyoba yayi jaʼ sok swaʼel ja Elías. Ja Biblia wa xyala «ja jojiki wa xyiʼawejanyi  pan sok bʼakʼet ja bʼa saʼansakbʼeli, sok pan sok bʼakʼet ja bʼa ochkʼaʼuji», sok yuʼaj jaʼ bʼa jun yok jaʼ (1 Reyes 17:3-6). Ja keʼntik wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Jyoba ojni cha yakitik ja jastik mas tʼilan wa xmakunikujtik bʼa ajyel sakʼani.

¹⁵ Wani xkʼuʼantik lek ta jnochotik ja rasonik bʼa Biblia, ojni bʼobʼ katikyi ja jpamilyatik ja jastik mas tʼilanik wa xmakuni. Ilawil ja jasa ekʼ sbʼaj jun pamilya bʼa Asia. Jun kʼakʼu, ja tatali yila ja yaʼteli wan ijel och bʼa xiwela sbʼaj oj chʼayuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Ja yeʼn soka xcheʼumi wa skʼana oj yawe makunuk ja jasa wa xyala ja Mateo 6:33 soka Proverbios 10:4. Ja yuj, spensarane oj yakan ja yaʼteli sok oj och skʼuluk waʼelal bʼa oj xchone bʼa jachuk oj smakʼla sbʼaj soka spamilya, pes ayni yiʼoj chane yuntikil. Ja xcheʼumi wa xyala jelni tsats aʼtijiye, pe stsʼakatal yuja wa xtalnajiye yuja Jyoba, mini bʼa stekʼuneje waʼin. ¿Ay maʼ bʼa ekʼela bʼaj ja weʼn jastaltik ja jaw bʼa ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji?

16. ¿Jasa oj ekʼuk ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba?

¹⁶ Mokni tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba sok wa xkʼulantik ja jasa wa skʼanakitiki, ja yeʼn ojni skoltayotik. Jani jaw ja kʼan yal ja Pablo yajni ya juljkʼujoltik ja jasa yala ja aluman Habacuc: «Ja ma‘ toj ayi sakʼan ay yuj ja wa skʼu‘ani» (Gálatas 3:11, YD; Habacuc 2:4). Chomajkil, ja Pablo yala ja Dyosi ayni yiʼoj ja yip bʼa oj skoltayotik bʼa jun modo bʼa mi jpensaraʼunejuktik (Efesios 3:20). Ja keʼntiki wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, pe wa xnaʼatik mini oj chʼak bʼobʼ kujtik yibʼanal. Ja yuj, wa xkʼulantik ja janekʼ wa xlajxi kujtiki sok wa xjipa jkʼujoltik ja Jyoba oj yakitik slekilal yuja janekʼ wa xkʼujolantiki. Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja yeʼn yuja wa skoltayotiki.

17. a) ¿Jastal sjakʼa ja Jesús yajni ja jekabʼanumiki skʼanaweyi mas ja skʼuʼajeli? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba oj yakitik mas ja skʼuʼajel ta jkʼanatik yiʼi?

¹⁷ Soka jasa jkʼumantikta ja bʼa artikulo it, bʼobʼta jachni wa xkabʼ aytik jastal ja jekabʼanumik yajni yalawe yabʼ ja Jesús: «Aa quiticon mas ja [skʼuʼajeli]» (Lucas 17:5). Ja Jesús sjakʼa yile bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil ja bʼa kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. Ja ekʼele jaw jekji yile ja yip ja Dyosi soka jaw koltajiye bʼa oj yabʼye mas stojolil ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Ja it aji tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Soka it, kʼe stul-eyi jun aʼtel bʼa xcholjel bʼa mini kʼulaxeluk ajyi (Colosenses 1:23). Ja Jyoba wa skʼapakitik ojni yakitik chikan jas wa xkʼanatikyi «ta jach cʼa huas scʼana ja yen» (1 Juan 5:14). Ja yuj wa xnaʼatik ta wa xkʼanatikyi mas skʼuʼajel, ja yeʼn ojni yakitik.

18. ¿Jastal wa xyayi slekil ja Jyoba ja matik ayiʼoje jun skʼuʼajel bʼa tsatsi?

¹⁸ Ta wa xjipa lek jkʼujoltik bʼa Jyoba, ja yeʼn oj ya koʼ jlekilaltik sok oj yakitik mas skʼuʼajel yajni wa xkʼanatik yiʼi. Chomajkil, oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa mas tsats sok oj bʼobʼ ochkotik ja bʼa «huas scʼulan mandar ja yeni» (2 Tesalonicenses 1:3, 5).