1, 2. ¿Jasa wa spensarane jujuntik ixuk winik sbʼaja Dyosi?

JITSAN ixuk winik ja bʼa jtyempotiki wa spensarane ja Dyosi mini wa xyayi stʼilanil ja jasa wa xkʼulantiki soka jasa wa x-ekʼ jbʼajtiki. Jun sjejel, bʼa noviembre bʼa 2013, jun tsatsal ikʼ jaʼ yixtalaʼankan jitsan lugarik ja bʼa slujmalil ja islas Filipinas. Tsaʼan ja ekʼ ja desgrasya, jun olomal bʼa jun chonabʼ yala mini koltajiye yuja Dyosi, bʼobʼta yuj jel latsan ay.

² Tuk ixuk winik wa spensarane ja Dyosi mini xyila ja jasa wa skʼulaneʼi (Isaías 26:10, 11; 3 Juan 11). Ja jekabʼanum Pablo yala ajyini ixuk winik ja bʼa styempo bʼa mini skisawe ja Dyos ja bʼa sakʼanileʼi. Pes ixuk winik bʼa jel maloʼe, wa xchono sbʼaje skʼulajel bʼa mi lekuk, sok xkʼankʼuniyujile stajel jastik junuk (Romanos 1:28, 29).

3. a) ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik? b) Bʼa jitsan ekʼele, ¿jasa wa stojolan yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal ja «skʼabʼ» ja Dyosi?

³ Ja keʼntiki wa xnaʼatik ja Jyoba wa xyila spetsanil ja jas wa xkʼulantiki. Pe tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼuʼan ja Dyosi wa xcham skʼujol bʼa keʼna? ¿Wan maʼ xkila jastal wa skoltayon ja bʼa jsakʼanili?». Ja Biblia tikʼanxta wa staʼa tiʼal ja «skʼabʼ» ja Dyosi. ¿Jas wa stojolan? Bʼa jitsan ekʼele, jaʼ wa staʼa tiʼal bʼa jastal ja Jyoba wa skoltay ja yaʼtijumiki (kʼuman ja Deuteronomio 26:8). Soka Jesús yala jujuntik ixuk winik ojni «yil‘e‘» ja Dyosi, wa xkʼan  kaltik, ojni snaʼe wane koltajel yuja Dyosi (Mateo 5:8, YD). ¿Wan maʼ xa wila ja weʼn ja «skʼabʼ» ja Dyosi? Wa xkʼan kaltik, ¿wan maʼ xbʼobʼa wil jastal wa skoltaya ja Dyosi? Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa ixuk winik bʼa mini yilawe ja «skʼabʼ» ja Dyosi sok bʼa tuk ixuk winik bʼa yilaweni. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jujuntik sjejelik. Sok jaxa bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal ja skʼuʼajel kiʼojtiki wa skoltayotik bʼa snajel wan yajelkitik ja skoltanel ja Dyosi.

4. ¿Jas yuj ja skontraʼik ja Israel mini skisawe ja skʼabʼ ja Dyosi?

⁴ Ja bʼa najate, jitsan ixuk winik bʼobʼni yil-e jastal ja Dyos skoltay ja xchonabʼ Israel. Jastal ja Jyoba skʼulan milagroʼik bʼa skoltajel ja xchonabʼ bʼa oj eluke ja bʼa Egipto sok bʼa skʼulajel ganar jitsan kʼakʼanelik ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Josué 9:3, 9, 10). Jitsan mandaranumik snaʼuneje ja jasa skʼulunej ja Jyoba. Pe anima jachukuk, stsomo sbʼaje bʼa oj tiroʼanuke soka ‹Josué soka Israel› (Josué 9:1, 2). Yajni tiroʼaniye soka Israel, ja mandaranumik it bʼobʼni yil-e ja skʼabʼ ja Dyosi. Pes yilawe jastal ja Jyoba ya kan tekʼan ja Kʼakʼuji soka Luna ‹manto ja chonabʼi yawe stup ja skontraʼiki› (Josué 10:13). Pe jelni chʼuʼuy wajye sok mini skʼana oj yil-e ja Jyoba wan skoltajel ja xchonabʼi. Ja yuj chʼayeni ja bʼa tiroʼaneli (Josué 11:20).

5. ¿Jasunkiluk ja mini skʼana oj snaʼ ja Acab?

⁵ Jabʼilik mas tsaʼan, jun mandaranum bʼobʼni yil ja skʼabʼ ja Dyosi. Sbʼiʼil Acab sok kʼot jun mandaranum jel malo. Ja aluman Elías yala mini oj ya jaʼ manto ja yeʼn xyala, jachni yala yabʼ ja Acab (1 Reyes 17:1). Meran, kechanta ja Dyos bʼobʼ yalyabʼ ja Elías bʼa oj yal jas tyempo oj yaʼ ja jaʼi. Pe ja Acab mini skʼana oj snaʼ ja it. Tsaʼan, ja Elías skʼanayi ja Jyoba aya koʼ kʼakʼ ja bʼa satkʼinal, soka Jyoba sjakʼayi ja yorasyoni. Ja Elías cha yala yabʼ ja Acab ja Jyoba ojni ya jak tsatsal jaʼ. Sok jachni ekʼa (1 Reyes 18:22-45). Pe ja Acab mini skʼana oj skise yeʼn ja Jyoba wan skʼulajel ja milagroʼik jaw. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja bʼa sjejelik it? Pes ta wa xkʼana oj kiltik ja skʼabʼ ja Dyosi, tʼilani oj ajyukotik kʼelan jakan.

6, 7. ¿Jasunkiluk ja skisawe ja swinkil Gabaón soka Rahab?

⁶ Ja bʼa styempo ja Israel, ajyi jun chonabʼ sbʼiʼil Gabaón. Ja chonabʼ it tuke lek yuja tuk chonabʼiki. Ja yeʼnle yilawe ja skʼabʼ ja Dyosi. Ja yeʼnle mini skʼana oj tiroʼanuke sok sleʼawe modo bʼa oj yaʼe slamanil soka israʼelenyo. ¿Jas yujil? Pes yalawe ja yeʼnle yabʼuneje sbʼaja Jyoba sok spetsanil ja jasa skʼuluneji (Josué 9:3, 9, 10). Juni jasunuk bʼa lek yuja yilawe ja skʼabʼ ja Dyos sok yuja skisaweʼi.

⁷ Ja Rahab cha skisani ja skʼabʼ ja Jyoba. Ja yeʼn mi israʼelenyaʼuk, pe yabʼunej ja Jyoba ya eluk ja israʼelenyo ja bʼa Egipto. Yajni chabʼ tsʼelsatinum kʼotye ja bʼa snaji, ja yeʼn yala yabʼye skʼuʼunej lek ja Jyoba oj koltajuke yuj bʼa oj sbʼajuke ja luʼum bʼa kulan ja Rahab. Anima wa snaʼa soka skʼuʼajel yiʼoji wa xbʼobʼ xchʼay ja sakʼanili soka bʼa spamilya, pe ja yeʼn sjipa lek skʼujol oj koltajuk yuja Dyosi (Josué 2:9-13; 4:23, 24).

8. ¿Jasunkiluk ja skisawe jujuntik israʼelenyo?

⁸ La cha kumxukotik yaljel sbʼaja Acab. Yajni yila wan koʼelkon ja kʼakʼ bʼa satkʼinali, ja yeʼn mini skisa ja Dyosi sjakʼayi ja yorasyon ja Elías. Pe jujuntik israʼelenyo skisaweni ja Dyosi yeʼnani skʼulan ja milagro jaw. Ja yuj awaniye: «¡Ja Jyoba yeʼn ja Dyos smeranili!» (1 Reyes 18:39).

9. ¿Jastal oj kiltik ja «skʼabʼ» ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

⁹ Kilatikta jujuntik sjejelik bʼa ixuk winik bʼa skisawe sok bʼa mi skisawe ja skʼabʼ ja  Dyosi. Ja bʼa jtyempotiki ayni jitsan yaʼtijumik Dyos bʼa wa xyilawe sok wa skisawe ja skʼabʼ ja Dyosi. Ja keʼntiki wa xkʼana oj kʼotkotik jastal yeʼnle. ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ja bʼa jtyempotik ja «skʼabʼ» ja Jyoba? Wani xbʼobʼ kiltik soka jsatik bʼa jkʼujoltiki (Efesios 1:18). Skʼulajel ja jaw tʼilani oj jnatik sbʼaj mas kʼakʼu kʼakʼu ja Jyoba soka lekil smodoʼiki. Pe ¿jas prebaʼik kiʼojtik ja Jyoba wani skoltajel ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki?

10. ¿Jas prebaʼik kiʼojtik bʼa wa sjeʼa ja Jyoba wan skoltajel ja matik wa skʼana oj yawe gustoʼaxuki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

¹⁰ Ayni kiʼojtik jitsan prebaʼik bʼa wa sjeʼa ja Jyoba wan skoltajel ja matik wa skʼanawe oj yawe gustoʼaxuk ja yeʼn. Tikʼanxta wa xkabʼtik jastal ja Jyoba wa sjakʼayi ja yorasyon ja ixuk winik yajni wa skʼanaweyi skoltajeli (Salmo 53:2). Jun sjejel, jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Allan wan xcholjel ajyi bʼa jun yal isla bʼa Filipinas. Yajni wan loʼil sok jun ixuk, ja ixuki och okʼuk. ¿Jas yujil? Ja Allan wa xyala ja saʼan sakbʼel jaw ja ixuki skʼanayi ja Dyosi awaj ulatajuk yuja Taʼumantiʼiki. Ja yeʼn wa spaklay ajyi ja Biblia soka Taʼumantiʼik ja yajni akʼixtoʼi. Pe tsaʼan nupani, waj pilan lugar sok yaʼakan spaklajel ja Biblia. Ja yuj, jel wa xyaʼa tsʼakatal yuja Dyosi wego sjakʼayi ja yorasyoni. Mi ekʼ jun jabʼil, ja yeʼn yiʼaj jaʼ.

11, 12. a) ¿Jastal skoltunej ja yaʼtijumik ja Jyoba? b) Cholo jastal ja Jyoba skoltay jun jmoj-aljeltik.

¹¹ Jitsan yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki yiluneje jastal koltubʼale bʼa yajelkan ja snukʼjel mayi, yajelkan yabʼjel droga sok yajelkan skʼeljel ixuk winik bʼasane bʼa ay jas wane skʼulajel. Jitsan wa xyalawe sleʼawe modo yajelkan ja jastik mi lekuk it, pe mini bʼobʼ yujile. Pe yajni skʼanaweyi skoltajel ja Jyoba, ja yeʼn yaʼa yile ja ‹yipi›, sok jachuk  yawekan ja jastik junuk jaw bʼa mi leki (2 Corintios 4:7; Salmo 37:23, 24).

¹² Ja Jyoba cha skoltunej ja yaʼtijumiki bʼa jujune ja wokol wa x-ekʼ sbʼajeʼi. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltik sbʼiʼil Amy. Ja yeʼn alji yabʼ oj wajuk bʼa jun yal isla bʼa Pacífico bʼa oj waj koltanuk yajel kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjel sok jun naʼits bʼa misioneroʼik. Pe ja sakʼanil ja tiw tukni lek. Jitsan ekʼele meyuk luz sok mini jaʼ, sok ayni jel xbʼutʼ jaʼ ja calleʼiki. Chomajkil, tini ajyi bʼa jun yal chʼin kwarto bʼa jun hotel sok jel wa snaʼa ja spamilya. Jun kʼakʼu, ja yeʼn jel tsats skʼuman jun jmoj-aljeltik yajni wane aʼtel lajani. Yajni kumxi ja bʼa yal skwarto, jelni tuk ay xyabʼi. Ja ekʼele jaw mey luz. Anto, yayi jun orasyon ja Jyoba. Yajni jul ja luzi, ja yeʼn skʼuman jun artikulo ja bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa ayiʼoj rasonik sbʼaja misioneroʼiki. Ja artikulo wa staʼa tiʼal sbʼaja junxta wokolik wan ekʼel sbʼaji. Ja Amy yabʼ lajansok jaʼ wan kʼumajel yuja Jyoba ja akwal jaw. Ja jaw koltaji bʼa mi oj yakan ja xcholi (Salmo 44:25, 26; Isaías 41:10, 13).

13. ¿Jas prebaʼik kiʼojtik bʼa wan skoltajel ja yaʼtijumik ja Jyoba soka sderecho yiʼoje bʼa xcholjeli?

¹³ Ja Jyoba cha skoltunej ja yaʼtijumiki soka derecho yiʼoje bʼa xcholjeli (Filipenses 1:7). Jun sjejel, yajni jujuntik gobyernoʼik sleʼuneje modo bʼa yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli, kʼotelotik bʼa stiʼ sat ja jwesiki bʼa oj koltay jbʼajtik. Bʼa stiʼ sat ja jwesik mas tʼilanik bʼa yibʼanal ja luʼumi, jkʼulunejtikxa ganar junukxa 268 ekʼele. Jun sjejel, man jabʼil 2000 jkʼulunejtikxa ganar 24 ekʼele ja bʼa Niwan Opisina bʼa Europa bʼa wa skʼela ja sDerecho ja ixuk winiki. Ti wa xchiknaji lek mini maʼ oj ya kʼot tekʼan ja skʼabʼ ja Jyoba (Isaías 54:17; kʼuman ja Isaías 59:1).

14. ¿Jas tuk prebaʼik kiʼojtik bʼa wan yajelkitik ja skoltajel ja Dyosi?

¹⁴ Yuja wa xcholotik bʼa yibʼanal ja luʼumi, juni pilan preba bʼa wa sjeʼa wan yajelkitik ja skoltajel ja Dyosi (Mateo 24:14; Hechos 1:8). Sok stsʼakatal ja skoltanel ja Dyosi, ja yaʼtijumotiki jelni tsoman ayotik, chikan bʼa jbʼajtik. Mini ay jun pilan kʼole ja bʼa luʼumkʼinal bʼa jel tsomane. Sok jujuntik ja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba wa xyalawe: «Meran tey amoquex ja Dios ja huenlexi» (1 Corintios 14:25). Jastalni wa xkilatik, ay kiʼojtik jitsan prebaʼik bʼa wan yajelkitik ja skoltanel ja Dyosi (kʼuman ja Isaías 66:14). ¿Jaxa weʼni? ¿Wan maʼ xbʼobʼa wil ja «skʼabʼ» ja Jyoba ja bʼa wa sakʼanili?

15. ¿Jas yuj bʼobʼta ayni ekʼele mi wa xkilatik wa skoltayotik ja Jyoba?

¹⁵ Ay ekʼele bʼobʼta mini wa xkilatik jastal wa skoltayotik ja Jyoba. ¿Jas yuj? Bʼobʼta yuja jel chamkʼujol ayotik soka jwokoltiki oj chʼay jkʼujoltik ja jitsan ekʼele skoltujenotik ja Jyoba. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaja Eliasi. Ja yeʼn jun winik mini xiw ajyi. Pe yajni ja mandaranum Jezabel skʼana oj smile, ja Elías  xchʼaya skʼujol ja jastal koltubʼal yuja Jyoba. Jel ajiyi xiwel sok ja yuj ja Biblia wa xyala skʼanani oj chamuk (1 Reyes 19:1-4). ¿Jastal oj bʼobʼ yiʼ skoltajel sok stsatsankʼujolajel? Jani slejel ja skoltanel ja Jyoba (1 Reyes 19:14-18).

16. Yajni wan ekʼel jbʼajtik wokolik, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj kiltik ja Jyoba wani skoltayotik?

¹⁶ Ja Job cha jelni chamkʼujol ajyi soka swokoliki sok mini yila ja jasa wan ekʼeli jastalni yila ja Jyoba (Job 42:3-6). ¿Jaxa keʼntiki? Yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoli, bʼobʼta soka jaw mi oj kiltik wan yajelkitik ja skoltajel ja Jyoba. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj bʼobʼ kiltik? Spensarajel ja jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja jwokoltiki. Anto, ja Jyoba ojni kʼot kiltik juni meran Dyos bʼa keʼntik sok oj bʼobʼ kaltik jastal ja Job bʼa yala ‹ja jsati yila ja Dyosi›.

17, 18. a) ¿Jas modoʼik bʼobʼta skoltunejotik ja Jyoba ja bʼa jsakʼaniltiki? b) ¿Jastal skoltunej jujuntik ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

¹⁷ ¿Wan maʼ xbʼobʼa wil ja weʼn jastal wa skoltaya ja Jyoba ja bʼa wa sakʼanili? Jujuntik jmoj-aljeltik yabʼuneje jastal koltubʼale yuja Jyoba bʼa oj staʼe ja relijyon smeranili. Sok jujuntik bʼobʼta oj yal-e koltubʼale yuja Jyoba yajni jun jmoj-aljeltik yala jun jasunuk ja bʼa tsomjeli. Ma bʼobʼta oj yal-e koltubʼale yuja Jyoba yajni jakʼjiyi ja yorasyon yawe yiʼi. Tuk bʼobʼta oj yal-e koltubʼale yuja yeʼn bʼa oj kʼot staʼe ja skʼel sate bʼa yaʼteltajel. Sok tuk bʼobʼta oj yal-e ajiyile yuja Jyoba ja jastik tʼilan wa xmakuni yujile yajni yawekan ja yaʼtele yuja wa xjapji yile tyempo bʼa mi oj wajuke ja bʼa tsomjeli soka bʼa xcholjeli (Hebreos 13:5). Ta kʼotelotik jun lekil yamigo ja Jyoba, ojni kiltik ja yeʼn wa skoltayotik bʼa tuktukil modoʼik.

¹⁸ Ja Sarah, jun jmoj-aljeltik bʼa Kenia, ja ajyi wan sjejelyi bʼa Biblia jun ixuk bʼa lajansok mi xyila chaʼanyabʼalil ja jasa wan snebʼjeli. Ja Sarah yayi orasyon ja Jyoba sok sjobʼoyi ta ojxa yakan sjejelyi ja ixuk jaw. Pe kechanta chʼak ja yorasyoni, kʼumaji bʼa telepono yuja maʼ wa sjeʼayi bʼa Biblia bʼa jobʼjiyi ta oj bʼobʼ wajuk soka yeʼn ja bʼa tsomjeli. ¡Chamto yabʼ ja Sarah! Ta ja keʼntiki wa xkilatik jastal wa skoltayotik ja Jyoba, ojni kiltik ja skoltaneli. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Rhonna, sbʼa Asia, yala tʼilani oj jnebʼtik yiljel jastal wa skoltayotik ja Jyoba. Sok yala ja yajni wa xkilatiki, jelni tsamal yabʼjel janekʼto wa xchamskʼujol bʼa keʼntik.

19. Ta wa xkʼanatik yiljel jastal ja Jyoba wa skoltayotik, ¿jasto mas tʼilan oj jkʼuluktik?

¹⁹ Ta wa xkʼanatik yiljel jastal wa skoltayotik ja Jyoba, tʼilani cha toj ‹aʼajyuk ja jkʼujoltiki› (Mateo 5:8). Ja it wa stojolan tʼilan oj jpensaraʼuktik ja bʼa leki sok yajelkan ja bʼa mi lekuki (kʼuman ja 2 Corintios 4:2). Ja bʼa artikulo it kilatik ta wa xkʼanatik yiljel jastal wa skoltayotik ja Jyoba, tʼilani oj kʼotkotik lekil yamigo ja yeʼn. Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik jastal ja skʼuʼajel kiʼojtiki wa xkoltani bʼa oj kiltik jastal ja Jyoba wa skoltayotik ja bʼa jsakʼaniltiki.