1, 2. a) ¿Jas yuj ja Jesús skʼana ja Marta? b) ¿Jasunkiluk ja mi lek skʼulan ja Marta?

¿JAS tikʼe ixuk waj ja Marta, ja smoj-alijel ja Lázaro? Ja Biblia wa xyala ja Jesús yila jastal jun lekil yamiga sok jel skʼana. Pe mi kechanuk yeʼna, ja Jesús cha syajtay sok skisa ja tuk ixuki. Pes jelni cha skʼana ja María, ja pilan smoj-alijel ja Lázaro. Soka Jesús cha jelni syajtay ja snani, ja María (Juan 11:5; 19:25-27). Pe ¿jas yuj ja Jesús jel skʼana ja Marta?

² Ja Jesús skʼana ja Marta yujni waj jun ixuk jel lek skʼujol sok jel x-aʼtiji. Pe yuja mas jel skʼana jani yuja ayiʼoj skʼuʼajel. Ja yeʼn skʼuʼan lek ja Jesús yeʼn ja Mesías kʼapubʼali sok skʼuʼani spetsanil ja jasa sjeʼa (Juan 11:21-27). Anima, ja yeʼn kʼotel mulanum sok ay ekʼele skʼojchin yok. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele ja Jesús waj yulatay bʼa snaj ja Marta soka María, pe ja Marta tajki soka María. Yala yabʼ ja Jesús: «Cajual, ¿sbej ama huaxa huab ja jtuchʼil huanon atel ba? ¡Jaxa quijtzʼini lom culan ecʼ ba hua tzʼeel tac! Aa hua pavori al yabi que a scoltayon» (kʼuman ja Lucas 10:38-42). ¿Jas  yuj tajki ja Marta? ¿Sok jasa wa xnebʼatik ja bʼa jasa yala yabʼ ja Jesusi?

3, 4. a) ¿Jas yuj ja Jesús yala yabʼ jel lek skʼulan ja María? b) ¿Jasa snebʼa ja Marta? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

³ Ja Jesús yayi tsʼakatal ja Marta soka María yujni slokowe bʼa snaje, ja yuj kʼe sjeyi jitsan jastik junuk bʼa tʼilan. Ja María wani skʼana oj snebʼ ja jasa wan sjejel ja Jesús, ja yuj wego waj kulan bʼa waj smakla. Pe ¿jasa skʼulan ja Marta? Ja yeʼn ojni bʼobʼ yakan ja jas wan skʼulajel ajyi bʼa oj waj smaklay ja Jesús. Sok ja yeʼn ojni yalyabʼ jel lek skʼulan ja lek jachukxta skʼulani.

⁴ Pe ja Marta mini smaklay, pilan ja jasa skʼulani. Pes och xchap waʼelal sok tuk jastik junuk bʼa oj yayi ja Jesús bʼa gusto aʼajyuk. Yajni yila ja smoj-alijel mini xkoltaji yuj, ja yeʼn tajki sok yala yabʼ ja Jesús. Ja Jesús wani snaʼa ja Marta jel jitsan ja jastik junuk wan skʼulajeli. Ja yuj kʼunxta yala yabʼ: «Marta, jaʼ huajel acʼujol soc ja hua huateli. Quechan huana snutzjel abaj soc ja jahui». Chomajkil, yala yabʼ bʼobʼta malan ja kechanta a-skʼuluk tʼun waʼelal bʼa mi jel chapanuk. Sok yala yabʼ ja María jelni lek skʼulan yuja smaklayi, sok yala jani tsaʼa ja jasa mas lek bʼa mini maʼ oj japjukyi yuj. Yajni ekʼ ja tyempo, bʼobʼta ja María chʼayni skʼujol jas tikʼe waʼelal yabʼ ja kʼakʼu jaw, pe mini chʼay skʼujol ja jastik yala ja Jesús. Ekʼ mas ja 60 jabʼili, ja jekabʼanum Juan yala: «Ja Jesusi, eso sí, jel yaj huax yab ja Marta soc ja [smoj-alijeli]» (Juan 11:5). Ja yuj wa xnaʼatik ja Marta snebʼani ja rason ajiyi yuja Jesusi sok yaʼteltay toj ja Jyoba ja bʼa sakʼanili.

5. a) ¿Jas yuj jel wokol ja bʼa jtyempotiki bʼa jaʼ awaj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Jyoba? b) ¿Jasa sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

⁵ Jastalni kilatikta, ja bʼa tyempo najate ajyini jastik junuk bʼa oj bʼobʼ ijuke och skʼulajel ja yaʼtijumik ja Jyoba. Pe ja bʼa jkʼakʼutiki masni ay jitsan jastik junuk bʼa oj bʼobʼ yiʼotik och skʼulajel sok bʼa yajelkan yaʼteltajel ja Dyosi. Ja La Atalaya bʼa 1 abril bʼa 1959 yala ja nochumaniki tʼilan oj stalna sbʼaje ja bʼa jastik yajkʼachil wan eleli bʼa mok chʼayjuk sate ja bʼa mas tʼilani. Ja bʼa jabʼilik och jaw lajansok tikʼanxta wa x-el yajkʼachil jastik junuk. Jastal rebistaʼik, radio, cine, sok ja telebisyon jani jel kʼe axuk makunuk. Ja La Atalaya yala yajni wanxa mojxeljan ja chʼakelali, bʼobʼta oj cha el mas jastik junuk bʼa oj ya jom kolomtik. Sok jachni wan ekʼela, pes ja bʼa jtyempotiki ayni jitsan jastik junuk bʼa oj sjom kolomtik skʼulajel ja bʼa jasa mas tʼilani. ¿Jas maʼ oj jkʼuluktik bʼa oj jnochtik ja jasa skʼulan ja María sok bʼa mok jas ya chʼay jsatik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

6. ¿Jastal wa xya makunuk ja yaʼtijumik ja Jyoba ja jastik yajkʼachil wa x-eli?

⁶ Ja yaʼtijumik ja Jyoba kaʼunejtik makunuk ja jastik yajkʼachil wa x-eli bʼa xcholjel ja lekil rasoni. Jun sjejel, bʼajtanto oj kʼeʼuk soka yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi axi makunuk ja bʼa xcholjeli jun programa bʼa ayiʼoj dibujoʼik sok yelaw, snujkʼalil sok bideo. Sbʼiʼilan «Foto-Drama de la Creación». Stsʼakatal ja programa it, jitsan ixuk winik bʼa jitsan paisik snebʼawe ja Jesús ojxta yijan slamanil bʼa spetsanil ja Luʼumi. Tsaʼan, cha axi makunuk ja radio bʼa yijel och ja lekil rason bʼa jitsan ixuk winik bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali. Sok ja bʼa jtyempotiki wa xkatik makunuk ja Internet bʼa xcholjel yabʼ spetsanil ja ixuk winiki, soka matik teye bʼa lugarik jel najat ayi.

7. a) ¿Jas yuj tʼilan mok katik makunuk «tsʼikan lek» ja luʼumkʼinali? b) ¿Jasunkiluk ja tʼilan oj talna jbʼajtisoki? (Kʼela ja nota.)

⁷ Ja jekabʼanum Pablo yala mok katik makunuk  «tsʼikan lek» ja luʼumkʼinali (kʼuman ja 1 Corintios 7:29-31 *). Ja yuj, tʼilan oj talnay jbʼajtik bʼa mok jaʼ jel jpiltik styempoʼil ja jastik wa skʼapa ja luʼumkʼinali. Meran, mini spetsaniluk naka ay smaloʼil. Pe ta mi jnochotik ja rason yala ja Pablo, ja jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinali ojni bʼobʼ xchʼay kitik jitsan tyempo. Soka jaw ojni bʼobʼ katikan skʼulajel ja jasa mas tʼilani, ja yaʼteltajel ja Jyoba (kʼuman ja Efesios 5:15-17). ¿Jastal oj bʼobʼ katik ekʼ lom ja oraʼiki? Jani jastal skʼumajel libroʼik, skʼeljel telebisyon, wajel paxyal pilan lugarik, wajel smanjel jastik junuk, sjekjel mensajeʼik ma correoʼik, skʼeljel notisyaʼik ma bʼa tajnel, smanjel ja aparatoʼik mas ajkʼachto wan elel sok pilan jastik junuk jastal jaw. Bʼa jujuntik, ja jastik junuk it jani wajel skʼujole skʼulajel (Eclesiastés 3:1, 6). *

8. ¿Jas yuj jel tʼilan jaʼ oj jyajtaytik ja Jyoba sok mi jaʼuk ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali?

⁸ Ja Satanás wa sleʼa modo bʼa oj ya jom kolomtik soka jastik junuk ay ja bʼa luʼumkʼinali sok bʼa oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Jachni sleʼa modo skʼulajelyi soka bʼajtan nochumaniki, sok cha jachni wan slejel modo soka keʼntiki (2 Timoteo 4:10). Pe ja Biblia wa xyala mokni jyajtaytik ja jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinal it, jani ja Jyoba. ¿Jas yuj? Pes kechanta jachuk oj jkʼuʼuktikyi ja yeʼn sok oj kamigoʼuktik (1 Juan 2:15-17). Ja yuj, tʼilan tolabida oj ajyukotik kʼela jakan bʼa oj kiltik ta mi wa spayawotik skʼulajel ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali. Ta jachuk, jel tʼilani oj jtukbʼes jbʼajtik.

9. a) ¿Jasunkiluk ja tʼilan awajuk skʼujole ja snebʼumanik ja Jesusi? b) ¿Jasa lekil sjejel yayile ja Jesusi?

⁹ Jastal kilatikta, ja Jesús sjeʼayi ja Marta mok chʼayjuk sat yuja jastik mey stʼilanili. Sok cha sjeʼayi ja snebʼumanik jun jasunuk junxtatik soka jaw. Stsatsankʼujolan bʼa awaj skʼujole sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (kʼuman ja Mateo 6:22, 33). Sok cha yayile jun lekil sjejel, yujni ja yeʼn mi ajyiyuj jitsan jastik junuk. Mini cha ajyiyuj jun snaj ma xen sluʼum (Lucas 9:58; 19:33-35).

10. ¿Jasa lekil sjejel yaʼakan kitik ja Jesusi?

¹⁰ Ja Jesús mini yakan bʼa ay jas aʼajuk chʼay sat bʼa oj yakan ja xcholjeli. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele wan xcholjel ja bʼa chonabʼ Capernaum. Yajni chʼaki, jitsan sleʼawe modo bʼa oj yawe kʼokxuk akanuk mas tyempo soka yeʼnleʼi. ¿Pe jasa skʼulan ja Jesusi? Ja yeʼn mini chʼayji sat, yala yabʼ ja ixuk winiki tʼilani oj wajuk bʼa tuk chonabʼik bʼa oj xchol sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Lucas 4:42-44). Sok jachni skʼulan. Ja Jesús  bʼejyi najtik lugarik bʼa sjejel yile ja ixuk winik ja janekʼ bʼobʼ yuji. Anima ja yeʼn mini jun mulal yiʼoj, ayni ekʼele yajtikaxi sok skʼanani oj jijluk yuja tsatsal aʼtel skʼulani (Lucas 8:23; Juan 4:6).

11. a) ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni jak kʼanjukyi oj skoltay jun winik? b) ¿Jasa sjeʼayi ja snebʼumanik ja Jesusi?

¹¹ Jun kʼakʼu, ja Jesús wan sjejelyi jun jasunuk jel tʼilan ja snebʼumaniki. Junta chʼaykʼujol, jak jun winik sok skʼanayi akoltajuk yuja Jesús yuj jun wokol yiʼoj. Yala yabʼ: «Maestro, al yab ja quermano que oj yaa qui ja jdote ja queni». Pe ja Jesús mini skoltay ja winik it. ¿Jas yujil? Yujni wan sjejelyi ja snebʼumaniki sok mini skʼana bʼa ay jas oj ayuk chʼay sat. Jaʼukto maʼa, ya makunuk ja jaw bʼa sjejel yile ja yeʼnleʼi ta chamskʼujole slejel jitsan jastik junuk, ojni chʼayjuk sate ja jasa mas tʼilani sok yajelkan yaʼteltajel ja Dyosi (Lucas 12:13-15).

12, 13. a) ¿Jasa skʼulan ja Jesús ja bʼa templo bʼa Jerusalén? b) ¿Skʼana maʼ ja Jesús yajni alji yabʼ yuja Felipe wa xkʼanji oj najuk sbʼaj yuj jujuntik ixuk winik?

¹² Ja tsaʼanikxta kʼakʼu ajyi ja Jesús ja bʼa Luʼumi jelni wokol ekʼyuj (Mateo 26:38; Juan 12:27). Ja yeʼn wani snaʼa oj yiʼ jitsan wokol sok oj chamuk. Pe cha wani snaʼa tʼilani oj skʼuluk jitsan jastik junuk bʼajtanto yuj oj miljuk. Jujuntik sjejel, joʼe kʼakʼu bʼajtanto yuj oj chamuk ochkʼot ja bʼa Jerusalén kajan bʼa jun yal bʼuruj. Jitsan ixuk winik jak staʼe ja Jesús jastal smandaranume (Lucas 19:38). El ja pilan kʼakʼu, sok mini tʼun xiwel, ja Jesús snutsu el ja bʼa templo ja matik wa sloʼlaye ja ixuk winik bʼa stajel mas takʼin (Lucas 19:45, 46).

¹³ Jujuntik griegoʼik wajye ja bʼa Jerusalén bʼa skʼintajel ja kʼin bʼa Pascua soka judíoʼiki. Yajni yilawe ja jasa skʼulan ja Jesús ja bʼa templo, jel kanye kʼelan. Ja yuj, sjobʼoweyi ja jekabʼanum Felipe ta oj bʼobʼ yil-e ja Jesús sok bʼa oj staʼe loʼil. Pe ja Jesús mini skʼana. Ja yeʼn mini waj skʼujol snajel sbʼaj ixuk winik bʼa oj bʼobʼ koltajuk ja yeʼn yuja skontraʼik. Ja bʼa yeʼn, ja jasa mas tʼilani jani skʼulajel ja jasa alubʼal yabʼ yuja Jyoba, bʼa jak chamuk yuja keʼntiki. Anto ya julskʼujol ja snebʼumaniki ja yeʼn ojxta chamuk sok cha tʼilani aya sbʼaje bʼa oj chamuke ja snochumaniki. Sok yala ta chapan aye bʼa oj ya ja sakʼanile, ojni toyjuke yuja Jyoba sok oj ajukyile ja sakʼanil bʼa tolabida. Soka Felipe yani ekʼyi ja tsamal rason it ja griegoʼiki (Juan 12:20-26).

14. Anima ja Jesús jaʼ waj skʼujol ja xcholjeli, ¿jasto jun mas skʼulan ja bʼa sakʼanili?

¹⁴ Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, jani waj skʼujol ja xcholjeli. Pe cha spilani tyempo bʼa skʼulajel tuk jastik junuk. Pes wa xnaʼatik bʼa jun ekʼele waj bʼa jun nupanel, soka tiw ya paxuk ja jaʼi bʼa lekil vino (Juan 2:2, 6-10). Chomajkil yalani oj wajuk bʼa snaj ja yamigoʼik yajni lokji waʼeli soka bʼa tuk ixuk winik wa skʼana oj yabʼye ja jasa sjeʼa ja yeʼn (Lucas 5:29; Juan 12:2). Pe ja jasa mas tʼilani jani tolabida spila tyempo bʼa oj yayi orasyon, bʼa spensarajel lek sok bʼa oj jijluk (Mateo 14:23; Marcos 1:35; 6:31, 32).

15. a) Jastalni yala ja jekabʼanum Pablo, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja nebʼumanotiki? b) ¿Jasa lekil sjejel yaʼakan kitik ja Pablo?

¹⁵ Ja jekabʼanum Pablo yala ja yaʼtijumotik Dyosi jachukotik jastal ja ajnumik wa xwajye bʼa jun najtil ajnel. Ta wa xkʼana oj jkʼuluktik ganar, tʼilani oj katik elkan ja jastik jun wa smakawotik ja bʼa ajneli (kʼuman ja Hebreos 12:1). Sok yeʼnani cha yaʼa jun lekil sjejel ja Pablo. Ja yeʼn ojni bʼobʼ kʼotuk ajyi jun olomal bʼa judíoʼik bʼa jel oj ajyuk stakʼin sok oj najuk sbʼaj lek. Pe yaʼakan spatik ja jastik junuk jaw sok jani waj skʼujol «ja bʼa leki» ma ja bʼa mas tʼilani. Pes jelni tsats aʼtiji ja bʼa xcholjeli sok waj bʼa jitsan lugarik, jastal Siria, Asia Menor, Macedonia sok Judea. Jelni kʼankʼuni yuj oj ajukyi ja stsʼakoli  bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa satkʼinali. Ja yuj yala: «Wa xchʼay jkʼujol ja jastik junuk ekʼta bʼa oj jta‘e ja jastik jakumi. wa la‘ajniyon ja man bʼa tikʼan wa x‘ajyi kʼoteli. bʼa oj ya‘ ki‘ ja jmajtan ja dyosi yuj ja kristojesusi» (Filipenses 1:10; 3:8, 13, 14, YD). Yuja yeʼn mi ajyi xcheʼum, ja yuj masni mi jas makji bʼa waj skʼujol yaʼteltajel ja Dyosi (1 Corintios 7:32-35).

16, 17. a) Anima nupanelotik ma miyuk, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo? b) ¿Jastal snochowe jun nupanum bʼa Gales ja sjejel bʼa Pablo?

¹⁶ Ja bʼa jtyempotiki, jujuntik spensaraʼuneje oj ajyuke soltero bʼa oj bʼobʼ yaʼteltaye mas ja Jyoba (Mateo 19:11, 12). Pes ja matik mi nupaneluki masni mey yiʼoj cholal ja bʼa pamilya yuja matik nupaneli. Pe ama nupanelotik ma miyuk, tʼilani oj kiltik bʼa mok jas ya chʼay jsatik bʼa yajelkan yaʼteltajel ja Jyoba. Jun sjejel, bʼobʼta jujuntik tʼilani oj tukbʼestik jun kostumbre kiʼojtik bʼa mi oj jchʼaytik lom ja tyempo sok yaʼteltajel mas ja Jyoba.

¹⁷ La kiltik jasa skʼulan ja Mark soka Claire, jun nupanum bʼa país Gales (Reino Unido). Ja yeʼnle ochye precursor ja yajni elye ja bʼa eskwela sok ja yajni mito nupanelukeʼi. Soka yajni nupaniyeʼi, mini yaʼawekan ja precursorili. Pe wani skʼanawe oj skʼuluke mas, ja yuj spensarane oj yiʼ jun sakʼanile mi jel chaʼanyabʼaliluk. Ja Mark wa xyala yaʼakan ja snaje bʼa ayiʼoj oxe kwarto soka yaʼtel yamanyuji. Soka jaw bʼobʼ skʼap sbʼaje bʼa oj ochuke ja bʼa kʼoleʼik ixuk winik wa xyawe kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal bʼa tuktukil país. Ja bʼa tsaʼanxta 20 jabʼil ekʼeljani, ja yeʼnle koltanele bʼa yajel kʼeʼuk Naʼits bʼa Tsomjelal bʼa jitsan país ja bʼa África. Ay ekʼele chʼak ja yal stakʼineʼi, pe tolabida koltubʼale yuja Jyoba. Ja Claire wa xyala mini jun jasunuk bʼa mas wa x-aji gustoʼaxuke yuja yaʼteltajel ja Jyoba kʼakʼu kʼakʼu. Ja bʼa jabʼilik och it staʼuneje lekil yamigoʼe sok tolabida ajyel yujile ja jastik mas tʼilan wa xmakuni yujileʼi. Ja yeʼn wa xyala ja jastik junuk yaʼunejekani mini tʼun oj slaj ja gustoʼil wa xyaʼa ja yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Jitsan ja matik wa x-aʼtijiye bʼa tyempo tsʼikani junxtani wa xcha yabʼye. * (Kʼuman ja nota.)

18. ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtiki?

¹⁸ Jpetsaniltik tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wanto maʼ skʼana oj kaʼteltay mas ja Jyoba gusto lek? ¿Wanon maʼ yajelkan ja jastik junuki a-xchʼay jsat skʼulajel ja jasa mas tʼilani? Ta jachuki, ¿jasa tʼilan oj jtukbʼes skʼulajeli?». Bʼobʼta tʼilan oj tojbʼukotik sbʼaja jastal wa xkʼumantik sok wa xpaklaytik ja Biblia. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik.