1. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jesús jel yayi stʼilanil xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyos?

JA Jesús jelni skʼulan gusto xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Sbʼaja yeʼn jani ja jas mas jel stʼilanilyuji. Yajni ajyi ja bʼa Luʼumi, staʼa tiʼal mas ja 100 ekʼele ja sGobyerno ja Dyos, sok jani ja mero yolomajel ja sloʼil ja Jesús (kʼuman ja Mateo 12:34).

2. a) ¿Janekʼ ja matik smaklaye ja jas wa xyala ja Mateo 28:19, 20? b) ¿Jastal wa xnaʼatik?

² Tʼusan tsaʼan yajni sakʼwi, ja Jesús sjeʼa sbʼajsok mas ja 500 ixuk winik (1 Corintios 15:6). Bʼobʼta jani ja tsome ixuk winik it ja matik sjeka bʼa oj wajuke xcholjel «ba spetzanil ja lugari». * (Kʼuman ja nota.) Pe xcholjel ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi mini pasiluka. Ja Jesús yala ojni yi jitsan tyempo. Ojni kʼulaxuk man xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jel malo. Yajni wa xcholotik ja wego,  wantikni koltanel bʼa oj kʼotuk ja jas yalakan ja Jesús (Mateo 28:19, 20).

3. ¿Jas oxe jasunuk skoltunejotik ja bʼa xcholjeli?

³ Yajni ja Jesús sjeka ja snebʼumanik bʼa oj xchol-e, yala yabʼye: «Oj ni jmojtayex ecʼ» (Mateo 28:20). Soka yaljel it, ja Jesús yala yabʼye yeʼn oj stoj sok oj skoltay ja snebʼumanik bʼa oj xchol-e bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja Jyoba cha wani skoltayotik ja bʼa jtyempotiki. Wani xyakitik ja skoltanel bʼa ‹mi jas oj skʼulukitik palta› ja bʼa xcholjeli (Hebreos 13:20, 21). Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe jasunuk skoltunejotik ja bʼa xcholjeli: 1) ja yamkʼabʼalik akʼubʼalkitiki, 2) ja modoʼik kaʼunejtik makunuki, sok 3) ja chapjelal akʼubʼalkitiki. La kiltik jujuntik ja bʼa yamkʼabʼalik it bʼa jani kaʼunejtik makunuk ja bʼa 100 jabʼil ekʼeljani.

4. ¿Jastal skoltunejotik ja tuktukil yamkʼabʼaliki?

⁴ Ja Jesús yala ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos jachʼ jastal jun inat wa stsʼunxi (Mateo 13:18, 19). Bʼa oj chapxuk ja Luʼum bʼa oj tsʼunxuk ja inati, ja tsʼunuman wa xya makunuk tuktukil yamkʼabʼalik. Bʼa junxta yaljel, bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa oj smaklaye ja jas wa xcholotiki, wani xkatik makunuk ja yamkʼabʼalik yaʼunejkitik ja jMandaranumtik Jesusi. Jujuntik kechan kaʼunejtik makunuk bʼa jujuntik jabʼil. Pe tuk wane yajel makunuk man jtyempotik. Spetsanil ja it skoltunejotik bʼa xcholjel mas lek.

5. a) ¿Jasunkiluk waj ja tarjeta bʼa xcholjeli? b) ¿Jastal axi makunuk?

⁵ Ja bʼa 1933, ja jmoj-aljeltik k’e yawe makunuk jun yamkʼabʼal b’a koltajiye jitsan b’a oj eluke ja b’a xcholjeli. Sbʼiʼilan tarjeta bʼa xcholjel, ja it jun yal tarjeta bʼa tsʼijbʼunubʼal b’a tʼusanta yaljel ja rasonik bʼa Biblia. Bʼa jujuntik ekʼele wa x-el jun tarjeta sok yajkʼachil rasonik b’a Biblia. ¿Jastal wa xyawe makunuk ajyi ja tarjetaʼik it? Jun jmoj-aljeltik kʼe ya makunuk ja yajni ayto yiʼoj junuk 10 jabʼil, wanbʼi xyalawe yabʼ ja ixuk winik a-skʼumuke ja tarjeta. Tsaʼan tixa wa skʼapaweyi jun juʼun sok tixa wa xwajye.

6. ¿Jas yuj jel makuni ja tarjetaʼik bʼa xcholjeli?

⁶ Ja tarjetaʼik bʼa xcholjel waj jun yamkʼabʼalik jel makuni. ¿Jas yuj? Bʼajtanto yuj oj eluk, jujuntik jmoj-aljeltik wa skʼana oj eluke ja b’a xcholjeli, pe jel xkʼixwiye sok mi snaʼawe jas oj yal-e. Pe tuk mini tʼun xiwye sok yalawe yabʼ ja ixuk winik spetsanil ja jas wa snaʼawe bʼa junta jalon. Pe ayni ekʼele mi spensaraʼane ja jastal yalawe. Ja tarjetaʼiki jel koltani b’a xcholjel jaman lek sok bʼa jun modo pasil.

7. ¿Jas yuj mi tolabida pasiluk waj ja xcholjel soka tarjeta?

⁷ Pe mi tolabida pasiluk waj ja xcholjel soka tarjetaʼik. Jun jmoj-aljeltik ixuk yala: «Ay ekʼele jobʼjikitikon, ¿jasunkiluk wa xyala ja tarjeta? ¿Mi maʼ xbʼobʼa cholkabʼi?». Ajyini ixuk winik mi xbʼobʼ skʼumuke ja tarjeta ma wa xyiʼajekani sok wa slutuwe ja spwertaʼe. Pilan wa xchʼiʼawe ja tarjeta yuj mi skʼanawe ja rason wa xcholotik yabʼyeʼi. Pe ama jachuk, ja tarjetaʼiki jel skoltay ja jmoj-aljeltik ja bʼa xcholjeli, sok bʼa jachuk ja ixuk winik oj kʼot snaʼe sbʼaje jastal cholumanik.

8. ¿Jastal axi makunuk ja gramófono? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

⁸ Tsaʼan ja jabʼil 1930 axi makunuk pilan yamkʼabʼal, jani ja gramófono wa xkuchji ekʼe, ja it jun aparato bʼa wa xya okʼuk diskoʼik sok loʼilik bʼa kʼulubʼalxa grabar. Jujuntik wa xya sbʼiʼiluke Aarón yujni «wa xkʼumani» jastalni ja Aarón kʼumani bʼa sparte Moisés (kʼuman ja Éxodo 4:14-16). Ta lek xyila ja ixuk winiki, ja jmoj-aljeltik wa xya ochuk jun loʼil bʼa kʼulubʼalxa grabar sok wa skʼapayi jun juʼun. Ajyi ekʼele, yibʼanal  ja pamilya smaklaye ja grabasyoniki. Bʼa 1934 keʼnxa kʼe jtojbʼestik ja gramófono bʼa oj katik makunuk ja bʼa xcholjeli. Soka tyempo, ja jmoj-aljeltik skʼulane grabar 92 tuktukil loʼilik.

9. ¿Jastal koltani ja gramófono?

⁹ Jun ekʼele, jun winik smaklay jun loʼil jach grabadoʼay sok jel skʼulan gusto. Skʼana majan jun semana ja gramófono bʼa oj cha ya smaklay ja sbesinoʼiki. Stsʼakatal ja it, jitsan ixuk winik spaklaye ja Biblia sok yiʼaje jaʼ. Ja winik cha yiʼaj jaʼ, soka tyempo chabʼe ja bʼa yakʼixuk kʼotye misioneraʼik. Junxta soka tarjetaʼik bʼa xcholjeli, ja gramófono skoltay jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa xcholjeli. Pe ekʼ ja tyempo, ja Jyoba kʼe ya makunuk ja Eskwela bʼa Matik wa xCholo bʼa sjejelyi ja yaʼtijumik jastal xcholjel.

10, 11. a) ¿Jastal skoltayotik ja peryodiko soka radio bʼa oj jcholtik ja lekil rasoni? b) ¿Jas yuj jel makuni ja it?

¹⁰ Soka skoltanel ja jMandaranumtik, ja xchonabʼil ja Dyos kaʼunejtik makunuk tuktukil modoʼik bʼa xcholjel yabʼ jitsan ixuk winik ja janekʼ wa xbʼobʼi. Ja modoʼik it jel skoltayotik ja yajni jelto tʼusan ja Taʼumantiʼik ja bʼa luʼumi (kʼuman ja Mateo 9:37). June ja bʼa modoʼik it, jani yajel eluk juʼunik jach bʼa peryodiko sok yawe makunuk jitsan jabʼil. Spetsanil ja semana, ja jmoj-aljeltik Russell wa sjeka jun loʼil bʼa snajtsil wa xkʼulaxi ja peryodiko. Soka loʼili kʼulji imprimir bʼa peryodikoʼik bʼa Canadá, Estados Unidos sok Europa. Sok jaxa bʼa 1913, ja sloʼilik ja jmoj-aljeltik Russell aji eluk bʼa 2,000 snajtsil wa xkʼulaxi ja peryodiko sok skʼumane junuk 15 miyon ixuk winik.

¹¹ Pilan modo bʼa jel koltani ja bʼa xcholjeli jani ja radio. Ja jmoj-aljeltik Rutherford ya ekʼuk ja bʼajtan sloʼil ja bʼa radio bʼa 16 bʼa abril bʼa 1922, sok smaklaye junuk 50,000 ixuk winik. Tʼusan tsaʼan, keʼnxa kʼe jtojbʼestik ja kestasyontik bʼa radio. Ja bʼajtan programa kʼulaxi bʼa 24 bʼa febrero bʼa 1924. Bʼa xchʼakulabʼil ja 1924, ja rebista Ja Juʼun Cholumani bʼa inglés yala: «Wa xkʼuʼantikon ja yajel makunuk ja radio masni koʼel stsʼakol sok mas lek bʼa yajel makunuk bʼa spuktesel ja rason bʼa Biblia». Ja peryodiko soka radio jel makuni bʼa xcholjel ja bʼa lugarik jelto tʼusan ja Taʼumantiʼiki.

12. a) ¿Jas tikʼe bʼa xcholjel bʼa ay ixuk winik waxa kʼulan gusto? b) Ta weʼn wala xiw xcholjel bʼa ay ixuk winik, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk?

¹² Pilan modo bʼa jas kaʼunejtik makunuk ja bʼa xcholjeli jani xcholjel bʼa ay ixuk winik. Wa xleʼatik modo bʼa xcholjel ja bʼa terminal bʼa autobusik, terminal bʼa tren, lugar bʼa wa x-ajyi ja karroʼiki, opisinaʼik, parkeʼik sok merkadoʼik. Ta weʼn wala xiw xcholjel bʼa ay ixuk winik, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? Ayi orasyon ja Jyoba sok pensaraʼan sbʼaja jas yala jun biajante. Ja yeʼn yala ja jujune ja modoʼik bʼa xcholjeli juni modo bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok sjejelyi wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn sok ajyel toj. Sbʼaja Dyos juni modo bʼa sjejelyi wa xkʼana oj jkʼuluktik spetsanil ja jas wa skʼana. Yajni wa xkatik eluk ja xiwelal sok wa xkʼulantik ja yajkʼachil modoʼik bʼa xcholjeli, masni lek wa xkaʼteltaytik ja Dyos sok wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna (kʼuman ja 2 Corintios 12:9, 10).

13. a) ¿Jas yuj jel lek yajel makunuk ja bʼa xcholjel ja jsitiotik bʼa Internet? b) ¿Jastal wa xwa makunuk ja weʼn?

¹³ Jitsan jmoj-aljeltik jel skʼulane gusto sjejelyile ja ixuk winik sbʼaja jsitiotik bʼa Internet. Spetsanil kʼakʼu wa x-ochye ja bʼa jw.org mas ja 1,600,000 ixuk winik. Ja tiw wa xbʼobʼ skʼumuke sok yajel koʼuk juʼunik bʼa mas ja 700 kʼumali. Ja bʼa najate katik  makunuk ja radio bʼa xcholjel yabʼ ja ixuk winik bʼa najtik lugarik. Ja yan junxta wa xlajxi skʼulajel soka jsitiotik bʼa Internet.

14. a) ¿Jas chapjelal jel tʼilan wa xmakuniyujile ja jmoj-aljeltiki? b) ¿Jas eskwela jel skoltunejotik bʼa kʼotel lekil jeʼumanik bʼa Biblia?

¹⁴ Man il kilunejtikxa jastal ja Jyoba yaʼunejkitik tuktukil yamkʼabʼal sok modoʼik bʼa skoltunejotik bʼa xcholjel. Pe cha yaʼunejkitik chapjelal. ¿Jas yuj jel tʼilan ja it? Jun sjejel, yajni ja jmoj-aljeltik xcholowe soka gramófono, jujuntik mi akwerdo ajyiye soka jas wa smaklaye. Pe tuk wa smaklaye sok wa skʼanawe snebʼjel mas sbʼaja Biblia. Ja jmoj-aljeltiki tʼilani oj snebʼe mas sbʼa jastal kʼotel lekil jeʼumanik sok jastal oj sjakʼ-e yajni ja ixuk winik mi skʼanawe ja rason bʼa Biblia. Ja yip ja Dyos skoltay ja jmoj-aljeltik Knorr bʼa oj yil ja stʼilanil bʼa oj chapjuk mas ja jmoj-aljeltik bʼa oj sjeʼe sbʼaja Biblia. Ja yuj, bʼa 1943 kujlaji ja Eskwela bʼa Matik wa xCholo.

15. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaje jujuntik matik ekʼye bʼa Eskwela bʼa Matik wa xCholo? b) ¿Jastal yaʼunej kʼotuk ja Jyoba bʼa weʼna ja Salmo 32:8?

¹⁵ Jitsan jmoj-aljeltik mi snaʼawe yajel ekʼ jun loʼil bʼa stiʼ sat jun tsome ixuk winik. Jun jmoj-aljeltik wa xjulskʼujol jasa ekʼ yajni ya ekʼ ja bʼajtan sloʼil ja bʼa 1944. Ja sloʼili wa staʼa tiʼal sbʼa jun winik sbʼiʼil Doeg. Ja yeʼn wa xyala yajni wan yajel ekʼuk ja sloʼili xkʼitkʼunixta yibʼanal ja skwerpo yuja xiweli, pe chʼakni ya ekʼuk. Ja bʼa eskwela it cha wa x-ekʼ yal untik. Ja biajante jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 12 wa xjulskʼujol ja jas ekʼ sbʼaj jun yal kerem ja sbʼajtanil ekʼele ekʼ ja bʼa eskwela. Xiwelxta ajyi sok ojxta bʼojtuk yokʼel, pe mini el sgana man xchʼaka ja sloʼili. Jujuntik jel xiwel wa x-ajyiye yujni jel xkʼixwiye sok wa spensarane mi oj bʼobʼ sjach ja skʼabʼeʼi sok mini oj kʼeʼuke ja bʼa plataporma. ¿Jach  maʼ wa x-ekʼabʼaj ja weʼn? Anto kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa oj elukawuj ja xiweli. Ja yeʼn oj skoltaya jastalni skʼulan sok ja bʼajtan paklanumik bʼa Eskwela bʼa Matik wa xCholo (kʼuman ja Salmo 32:8).

16. ¿Jas xchol ja Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad ja bʼa tyempo ekʼta, sok jasa xchol kʼe ja bʼa 2011?

¹⁶ Ja Dyos cha xchapunej ja yaʼtijumiki soka Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad. Ja xchol ja eskwela it jani skoltajel ja paklanumiki bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼanjel elel xcholjeli. Ja eskwela it kujlaji bʼa 1943. Man jaw, junuk 8,500 paklanumik tsʼikwelyujile sok jekubʼale bʼa junuk 170 paisik. Man 2011 kʼe lokjuke ja precursorik especial, biajanteʼik, betelitaʼik ma misioneroʼik bʼa mi wajeluke bʼa eskwela it.

17. ¿Jas slekilal yiʼonejan ja Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad?

¹⁷ ¿Jas slekilal yiʼonejan ja Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad? La jpensaraʼuktik sbʼaja jas ekʼ soka Japón. Ja bʼa agosto bʼa 1949 mini staʼa ja 10 Taʼumantiʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼi. Pe bʼa xchʼakumil ja jabʼil jaw ayxa 13 misioneroʼik wane skoltajel ja jmoj-aljeltik bʼa xcholjel. Ja wego, ja bʼa Japón ay junuk 216,000 Taʼumantiʼik. ¡Sok tʼusan mi snalanuk precursore!

18. ¿Jas tuk eskwela kiʼojtik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba?

¹⁸ ¿Jas tuk eskwela kiʼojtik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba? Jun sjejel, tey ja Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik, Eskwela bʼa Aʼtel bʼa Precursor, Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, Eskwela bʼa Biajanteʼik bʼa Circuito soka Eskwela bʼa Olomalik bʼa Naʼits Betel. Ja eskwelaʼik it xchapuneje lek jitsan jmoj-aljeltik winik sok ixuk, sok mas tsats wa xya ajyuk ja skʼuʼajeli. Chikani lek ja Jesús wani chapwanel ja bʼa jtyempotiki.

19. ¿Jasa yala ja jmoj-aljeltik Russell sbʼaja xcholjeli, sok ay maʼ yiʼoj rason?

¹⁹ Ayxa mas ja 100 jabʼil kʼe ya ja smandar ja sGobyerno ja Dyosi sok man tyempo jaw, ja mandaranum Jesukristo wan stojel ja xcholjeli. Bʼa 1916, ja jmoj-aljeltik Russell yala: «Ja xcholjeli wanxta pojxel, sok ojni pojxuk mas, pes kiʼonejtik ja aʼtel bʼa xcholjel ja ‹evangelio bʼa sGobyerno› bʼa yibʼanal ja luʼumi» (La fe en marcha, bʼa A.H. Macmillan, slam 69). Ja jmoj-aljeltik Russell ayni yiʼoj rason sbʼaja xcholjel ojni kʼotuk bʼa yibʼanal ja luʼumi. ¡Janekʼto tsʼakatal wa xkatikyi ja Jyoba yuja wa xchapawotik ja bʼa xcholjeli!