¿Jas yuj mi yakan libre ja judíoʼiki, jastalni bʼa tyempo najate? ¿Ma jas yuj mi yakan atiroʼanuke bʼa oj skoltay sbʼaje? ¿Tukbʼi maʼ ja spensar ja Dyos sbʼaja kʼakʼaneli? Miyuk. Ja jasa tukbʼi jani ja jastal yila sbʼaje soka Dyosi, pes mi skisawe ja Jesús yeʼn ja Mesías (Hechos 2:36). Ja yuj, jastal jun chonabʼ tsaʼubʼal, xchʼayawe ja jastal jel lek yila sbʼaje soka Dyosi (Mateo 23:37, 38).

Ja chonabʼ judío soka Luʼum Kʼapubʼali mixani teyuk ja skoltanel ja Dyos. Ja yuj, ja judíoʼiki mixani ojto bʼobʼ wajuke bʼa jun kʼakʼanel sok oj yal-e teye soka Dyosi. Jastalni yala oj ekʼuk ja Jesús, jas slekilal wa x-aji koʼyi ajyi ja Israel soka jastal lek wa x-iljiye yuja Dyosi aji ekʼyi jun yajkʼachil chonabʼ, soka Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja «yisra‘el ja dyosi» (Gálatas 6:16, YD; Mateo 21:43). Jun tsome nebʼumanik tʼojubʼale yuja yip ja Dyosi sok yeʼn kʼotye ja yajkʼachil chonabʼi, ja «yisra‘el ja dyosi». Ja yuj, ja bʼa bʼajtan siglo aljiyabʼye: «Ja ya‘ni schonabʼilex ja dyosi» (1 Pedro 2:9, 10, YD).

Ta ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo xchonabʼilexa ja Dyosi, ¿skoltay maʼ bʼa oj eluke libre sbʼaja jastal tʼenubʼale yuja xchonabʼil Roma sok tiroʼani maʼ yuj yeʼnle? ¿Yaʼa maʼ kan atiroʼanuke soka matik tʼenubʼaleyuji? Miyuk. ¿Jas yuj mi skʼulani? Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja kʼakʼanelik bʼa yeʼn smandar ja Dyosi, kechan yeʼn wa xyala jas tyempo oj kʼulaxuk ja kʼakʼaneli. Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Dyos mini tiroʼani bʼa skoltajel ja nebʼumaniki sok mini yala atiroʼanuke. Soka jaw wa xchiknaji mitoni jaʼuk ja styempoʼil ja Dyos oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki soka tʼenwaneli.

Ja bʼajtan nebʼumaniki tʼilan oj ajyuk spasensyaʼe ajyi sok smajlajel bʼa akʼotuk ja tyempo oj koltanuk ja Dyosi, jastalni majlaniye ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa najate. Man xkʼot ja tyempo jaw, ja Dyosi mini yaʼunejuk permiso bʼa oj wajuke bʼa jun kʼakʼanel soka skontraʼeʼi. Ja Jesús yala jaman lek sbʼaja jaw: ja yeʼn mini sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa oj wajuke ja bʼa kʼakʼaneli. Pes yala yabʼye: «Yaj xa huab ja hua condraexi. Cʼuman ja Dios yuj ja maʼ huax yilahua coraja» (Mateo 5:44). Yajni ja Jesús yala ja Jerusalén oj ajuk chʼaysnajel yuja kʼakʼanumik bʼa Roma, ja yeʼn yala a-spak-e ajnel sok mi oj tiroʼanuke, sok jachni skʼulane (Lucas 21:20, 21).

Chomajkil, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Mi lom xa hua stup ja smul ja hua moji. [...] Jach ni huax yala ja yabal ja Dios tac: Quen huax naa jas castigoil oj ca stupe», jach wa xyala ja Jyoba (Romanos 12:19). Ja Pablo ja wan yaljel ja jasa yalunej ja Dyos jitsanxa jabʼil bʼajtan, jastalni wa xtax tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Levítico 19:18  soka Deuteronomio 32:35. Jastalni kilatikta, ja bʼa tyempo najate ja Dyos skoltay ja xchonabʼ yajni wajye kʼakʼanel soka skontraʼiki. Yuja Pablo cha staʼa tiʼal sbʼaja jaw wa sjeʼa mini tukbʼi ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos sbʼaja kʼakʼanel ja bʼa bʼajtan siglo, wa xkʼan yal, yilani jastal jun modoʼal toj bʼa skoltajel ja yaʼtijumiki sok bʼa xchʼayjel snajel ja jastik mi lekuk soka tʼenwaneli. Jastalni mero ekʼ ja bʼa tyempo najate, kechan yeʼn ja Dyos oj yal jas tyempo oj ajyuk jun kʼakʼanel sok matik oj wajuk.

Ti wa xchiknaji lek, ja Dyosi mini yayile permiso ja bʼajtan nebʼumaniki bʼa oj wajuke bʼa jun kʼakʼanel. Jaxa ja bʼa jtyempotiki, ¿yaʼunej maʼ yi permiso ja Dyos jun kʼole ixuk winik bʼa oj wajuke ja bʼa kʼakʼaneli? ¿Kʼotelxa maʼ ja tyempo bʼa oj skoltay ja yaʼtijumiki? ¿Jasa wa spensaraʼan ja Dyos ja wego sbʼaja kʼakʼaneli? Ti oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi.