Yuja Dyosi tiroʼani soka swinkil Egipto wa sjeʼa mini kontraʼuk wa xyila spetsanil ja kʼakʼaneli. Chomajkil, ajyi ekʼele bʼa yaʼakan ja chonabʼ Israel atiroʼanuk soka tuk chonabʼi. Jun sjejel, sjeka bʼa atiroʼanuk soka matik sbʼaje bʼa Canaán, ja tiw jelxelxa smaloʼile (Deuteronomio 9:5; 20:17, 18). Cha sjeka ja David atiroʼanuk soka filisteoʼik sok yalyabʼ jastal mero oj skʼuluk bʼa oj skʼul ganar ja kʼakʼaneli (2 Samuel 5:17-25).

Ja loʼilik it wa xtax bʼa Biblia wa sjeʼa yajni wa xtʼenji ma wa x-ixtalaji ja israʼelenyoʼik, ja Dyosi wani xyaʼakan akʼulaxuk ja kʼakʼaneli bʼa skoltajel ja xchonabʼ sok bʼa mok chʼayuk ja jastal mero oj aʼteltajuki. Pe ay oxe jas junuk jel tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik sbʼaja kʼakʼanelik wa xyaʼakan ja Dyos akʼulaxuki, sok jani oj kiltik och.

1. KECHAN JA DYOS YALA MATIK OJ WAJUK JA BʼA KʼAKʼANEL. Bʼa jun ekʼele, ja Dyos yala yabʼ ja israʼelenyoʼik: «Mini tʼilanuk oj tiroʼananik». Pes yujni ja Dyos yeʼn tiroʼani yuj yeʼnle (2 Crónicas 20:17; 32:7, 8). Skʼulani jitsan ekʼele, jastal ja yajni tiroʼani soka swinkil Egipto. Bʼa tuk ekʼele, ja Dyos sjeka ja xchonabʼ atiroʼanuke bʼa jachuk oj sbʼajuke ja Luʼum Kʼapubʼal (Deuteronomio 7:1, 2; Josué 10:40).

2. KECHAN JA DYOS YALA JAS TYEMPO OJ KʼEʼUK JA KʼAKʼANELI. Ja yaʼtijumik ja Dyos tʼilani yaʼa spasensyaʼe sok smajlajel man ja Dyos yala atiroʼanuke soka chonabʼik jel maloʼe yiʼoje mojani. Mini xbʼobʼ wajuke ja bʼa kʼakʼaneli ta mi x-aljiyabʼyeʼi. Ta skʼulane, wa xchʼayawe ja skoltanel ja Dyosi. Ja bʼa Biblia wa xyala yajni wa xwajye bʼa kʼakʼanel jach mi smandaruk Dyos, jel xyiʼaje wokol. *

3. JA DYOS MINI TʼUN LEK XYILA ACHAMUK JA IXUK WINIK. Ja «sakʼanili» ti wa xjak bʼa Jyoba sok yeʼnani skʼulan ja ixuk winik (Salmo 36:9). Ja yuj, ja yeʼn mini tʼun lek xyila achamuk ja ixuk winik. Tristeni yabʼjela, pe ay ixuk winik wa xchapawe jastal oj stʼen-e ma smiljel ja tuki (Salmo 37:12, 14). Bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki, ja Dyosi yaʼakan atiroʼanuke ja israʼelenyo soka matik mi lekukeʼi. Pe ja janekʼ tyempo yaʼakan awajuke kʼakʼanel ja israʼelenyo, ja yeʼn snaʼani syajulal sok ajyi spasensya soka skontraʼik ja Israel (Salmo 86:15). Jun sjejel, bʼajtanto oj waj tiroʼanuke ja Israel sok jun chonabʼ, tʼilani oj yal-e oj yawe slamanil bʼa jachuk ja swinkil ja chonabʼi oj ajukyile tyempo bʼa oj stukbʼes ja smodoʼe sok jachuk mi oj tiroʼanuke (Deuteronomio 20:10-13). Ja yaljelik it wa xya chiknajuk lek: «Mi la gustoʼaxiyon sok ja xchamelal ja maʼ malo, wala gustoʼaxiyon yajni ja maʼ malo wa stukbʼes ja sbʼeji sok jachuk oj ajyuk sakʼan» (Ezequiel 33:11, 14-16). *

Jastalni kilatikta, ja bʼa najate, ja Dyosi yila ja kʼakʼaneli jun modo bʼa toj bʼa xchʼayjel snajel ja jastik mi lekuk soka tʼenwaneli. Pe yeʼna Jyoba, sok mi jaʼuk ja ixuk winik, ja maʼ ayiʼoj derecho bʼa yaljel jas tyempo oj wajuke ja bʼa kʼakʼaneli sok matik oj wajuk. ¿Yuj maʼ jel skʼana slejel tiroʼanel sok spekʼjel chikʼ? Mini tʼusila. Ja yeʼn mini tʼun lek xyila ja spekʼjel chikʼi (Salmo 11:5). Pe ¿tukbʼi maʼ ja spensar sbʼaja kʼakʼanel yajni ja Yunini, ja Jesukristo, kʼe stulyi ja yaʼtel ja bʼa bʼajtan siglo?