1. a) ¿Jasa cholal ajiyi ja Adán yuja Jyoba? b) ¿Jastal kaʼunejtik makunuk ja snajel kiʼojtik bʼa kʼumaneli?

JA Jyoba xchapawotik bʼa oj bʼobʼ jkʼumuk jbʼajtik. Ja bʼa Kʼachinubʼi yala yabʼ ja Adani ayayi sbʼiʼil spetsanil ja chanteʼiki. Soka Adani ya makunuk ja snajel yiʼoj bʼa kʼumaneli bʼa yajelyi sbʼiʼil ja chanteʼiki bʼa lek wa xkan sbʼaji (Génesis 2:19, 20). Man tyempo jaw, ja yaʼtijumik ja Dyosi kaʼunejtik makunuk ja snajel kiʼojtik bʼa kʼumaneli bʼa stoyjel ja Jyoba sok yaljel yabʼ ja tuki sbʼaja yeʼn. Ja bʼa jtyempotiki wa xkatik makunuk bʼa sutjel ja Biblia sok skoltajel ja ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaja Jyoba.

2. a) ¿Jas oxe jasunuk skʼanawe skʼulajel ja jmoj-aljeltik yajni sutuwe ja Traducción del Nuevo Mundo? b) ¿Jasa oj jkiltik ja bʼa artikulo it?

² Ay jitsan mil Bibliaʼik sutubʼal, sok ayni jujuntik mas tsʼikan sutubʼal yuja tuki. Ja jmoj-aljeltik maʼ sutuwe ja Traducción del Nuevo Mundo wa skʼanawe oj skʼuluke jun aʼtel bʼa sutjel tsʼikan lek. Sok ja yuj skʼanani oj snoch-e oxe jasunuk. Ja bʼajtani, jani stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyosi xchʼikjel ja janekʼni ekʼele wa xtax ja bʼa mero tsʼijbʼaxi (kʼuman ja Mateo 6:9 *). Ja xchabʼili, jaʼ sutjel jach yaljelik sok  yaljelik ja janekʼ wa xbʼobʼi sok ta mi xjomwani. Ta mikʼa xbʼobʼi jani sutjel ja jas wa xkʼan yali. Soka yoxili, yajel makunuk yaljelik bʼa pasil skʼumajel sok yabʼjel stojolil (kʼuman ja Nehemías 8:8, 12). * Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba jani jnochunejtik ja oxe jasunuk it bʼa sutjel ja Biblia bʼa mas ja 130 kʼumali. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal nochxi ja oxe jasunuk it bʼa xchapjel ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 bʼa inglés ja Traducción del Nuevo Mundo. Sok oj kiltik jastal cha snochuneje ja matik wa sutuwe bʼa tuk kʼumaliki.

3, 4. a) ¿Bʼa wa xchiknaji ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa hebreo? b) ¿Jasa kʼulubʼal ja bʼa jitsan Bibliaʼik sutubʼali?

³ Ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa hebreo ayiʼoj chane letraʼik. Ja bʼiʼilal it wa xchiknaji ja bʼa jitsan juʼunik tsʼijbʼaxi bʼa najatexa leki, jastalni ja bʼa Royoʼik bʼa Mar Muerto. Chomajkil wa xtax ja bʼa jujuntik ja kopyaʼik bʼa Septuaginta bʼa kʼulaxi bʼa yojol och ja 200 jabʼil bʼajtanto yuja Kristo sok ja bʼa 100 jabʼil tsaʼan yuja Kristo. Jitsan ixuk winik jel cham xyabʼye yajni wa xyilawe ja sbʼiʼil ja Dyos wa xchiknaji jitsan ekʼele ja bʼa juʼunik tsʼijbʼaxi bʼa najate.

⁴ Ti wa xchiknaji lek ja sbʼiʼil ja Dyosi tʼilani ti oj taxuk ja bʼa Biblia, pe jitsan sutumanik yaʼuneje elkan. Jujuntik sjejel, ja bʼa 1901 el ja Biblia American Standard Version. Ja Biblia it tini yiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyosi. Jaxa bʼa 1950 el ja Traducción del Nuevo Mundo de las Escrituras Griegas Cristianas bʼa inglés, cha tini yiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyosi. Sok bʼa 1952 el yajkʼachil ekʼele ja American Standard Version, pe ja it mixa ayiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni ja matik sutuweʼi yilawe ja yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Dyosi mini tʼun lekuk. Jitsan Bibliaʼik bʼa inglés sok bʼa tuk kʼumalik cha yaʼuneje ni elkan.

5. ¿Jas yuj jel tʼilan oj chiknajuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Biblia?

⁵ ¿Jel maʼ ay stʼilanil oj chiknajuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Biblia? ¡Jelniʼa! Yajni ay maʼ wa sutu jun libro, jelni tʼilan oj snaʼ ja jasa wa skʼana ja maʼ mero yajwalil ja libro sok jani oj ya tʼabʼan skʼujol ja yajni wan sutjeli. Ja Yajwalil ja Biblia jaʼa Jyoba. Jitsan bersikuloʼik wa xya chiknajuk ja yeʼn jelni wa xyila stʼilanil ja sbʼiʼili sok wa skʼana akʼot snaʼe ja ixuk winiki sok ayaweyi stoyjel (Éxodo 3:15; Salmo 83:18; 148:13; Isaías 42:8; 43:10; Juan 17:6, 26, TNM; Hechos 15:14, TNM). Ja yuj, jelni ay stʼilanil ja sbʼiʼil ja Dyosi achiknajuk ja bʼa Bibliaʼik sutubʼali. Ja Jyoba skʼulan bʼa achiknajuk ja sbʼiʼili jitsan mil  ekʼele ja bʼa poko juʼunik stsʼijbʼaxi bʼa najate (kʼuman ja Ezequiel 38:23). Yajni ja sutumaniki wa xyawe eluk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Biblia, mini tʼun wa skisawe ja Jyoba.

6. ¿Jas yuj chʼikxi wake ekʼele mas ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa yajkʼachil Biblia paklaxi sok el bʼa 2013 ja bʼa inglés?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, ayni mas prebaʼik bʼa tʼilan oj chiknajuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Biblia. Ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés el bʼa 2013 wa xtax 7,216 ekʼele. Wa xtax wake ekʼele mas yuja el bʼajtani. Joʼe ja bʼa it chʼikxi yujni ja sbʼiʼil ja Dyosi ti wa xtax ja bʼa Royoʼik bʼa Mar Muerto bʼa ajkʼachto pukxiyi ja ixuk winiki. * (Kʼuman ja nota.) Ja it ti wa xtax bʼa 1 Samuel 2:25, 6:3, 10:26 sok 23:14, 16. Jaxa bʼa swakili chʼikxi bʼa Jueces 19:18. Chʼikxi ja yajni paklaxi lek jitsan ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa tyempo najate.

7, 8. ¿Jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Jyoba?

⁷ Sbʼaja meran snochumanik ja Kristo jelni tʼilan oj yabʼye lek stojolil ja sbʼiʼil ja Dyosi. Ja bʼiʼilal it wa stojolan «Yeʼn wa sKʼulan bʼa Akʼotuk». * (Kʼuman ja nota.) Ja ajyi, ja juʼuntiki wa xcholo jas wa stojolan ja bʼiʼilal it yajel makunuk ja Éxodo 3:14, bʼa wa xyala: «Keʼn oj Kʼotkon ja Jastalni wa xKʼana». Ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa 1984 bʼa inglés xcholo ja Jyoba yeʼnani wa xkʼoti ja jastalni wa skʼana bʼa akʼotuk ja jastik skʼapuneji. * Pe ja bʼa yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 wa xcholo: «Ja sbʼiʼil ja Dyosi mi kechan wa stojolan yeʼn wa xkʼoti ja janekʼni ay stʼilanili bʼa oj ya kʼotuk ja jas skʼapuneji. Chomajkil, wa stojolan wa xbʼobʼ ya makunuk ja skʼulbʼeni bʼa aʼekʼuk chikan jasunuk bʼa akʼotuk ja jas wa skʼana oj skʼuluki». (Chomajkil kʼela ja poyeto Guía para el estudio de la Palabra de Dios, slam 5.)

⁸ ¿Jastal wa skʼulan ja Jyoba bʼa jachuk ja skʼulbʼeni akʼotuk ja jastalni wa skʼana? Jujuntik sjejel, ja Dyosi ya kʼotuk ja Noé ja kʼuluman ja arka, jaxa Bezalel akʼotuk jun winik bʼa jel snaʼa skʼulajel jastik junuk. Chomajkil, ja Gedeón ya kʼotuk jun kʼakʼanum bʼa jel chapan, jaxa Pablo bʼa akʼot jun misionero bʼa mix xiwi. Sbʼaja yaʼtijumiki, ja jasa wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyosi jelni chaʼanyabʼalil yiʼoj. Ja yuj, ja jmoj-aljeltik matik sutuwe ja Traducción del Nuevo Mundo yaweni ochuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa wa xtaxi.

9. ¿Jas yujil ja Tsome Tojwanumi wa skʼana a-sutxuk ja Biblia bʼa jitsan kʼumalik?

 ⁹ Tikʼan tikʼanxta wan elel mas Bibliaʼik bʼa wa xyawe elkan ja sbʼiʼil ja Dyosi. Wa xchʼikawekan «ajwalal» ma sbʼiʼil jun dyos mi meranuk bʼa wa snaʼawe sbʼaj ja bʼa slugareʼi. Ja it jani jun rason yilawe ja Tsome Tojwanumi bʼa wa skʼanawe ja ixuk winik bʼa tuktukil kʼumal aʼajyuk yujile jun Biblia bʼa ayaʼ yi stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyosi (kʼuman ja Malaquías 3:16). Man wego, ja Traducción del Nuevo Mundo wanxa ni stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyos bʼa mas ja 130 kʼumalik.

10, 11. ¿Jasa wokolik taxel ja yajni sutxi bʼa tuk kʼumalik ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés?

¹⁰ Yajni wa sutxi bʼa tuk kʼumalik ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés ayni yiʼoj jujuntik swokolil. Jujuntik sjejel, ja Biblia bʼa inglés el bʼa 1984, ja bʼa Eclesiastés 9:10 sok bʼa tuk bersikuloʼik wa xya makunuk ja yaljel bʼa hebreo Seol. Tuk Bibliaʼik bʼa inglés wani xcha yawe makunuk ja yaljel it. Pe bʼa jitsan kʼumalik, ja yaljel Seol mi xtax ja bʼa diccionarioʼiki sok mini xnaji sbʼaj. Sok jujuntik wa spensarane ja yaljel Seol jun lugar bʼa meran wa xtaxi. Yuja jaw axi permiso bʼa sutjel ja yaljel bʼa hebreo Seol soka yaljel bʼa griego Hades jastal «ja Kʼeʼen». Ja sutjel it stojolni sok mi wokoluk yabʼjel stojolil.

¹¹ Ja yaljel bʼa hebreo soka griego, ja bʼa kastiya sutubʼal jastal «alma», pe bʼa tuk kʼumalik wokolni sutjel ja yaljel jaw. Ja bʼa kʼumalik jaw, ja yaljel alma wa x-aji spensaraʼuke jun jasunuk wa x-el ja bʼa kwerpoʼal ja yajni wa xchami ma jun altsilal. Bʼa mi oj spensaraʼuke jachuk, ja yuj axi permiso sutjel ja yaljel alma bʼa tuktukil modo jastalni wan stajel tiʼal ja bʼa xetʼan jaw. Ja bʼa apéndice 4A ja bʼa Biblia con referencias wa xcholo ja tuktukil modoʼik yajel makunuk ja yaljel alma ja bʼa Biblia. Bʼa mas pasil yabʼjel stojolil ja bersikuloʼiki, ja yajkʼachil Biblia bʼa inglés yaʼunej och notaʼik ja bʼa yaljelik hebreo sok griego bʼa wa xcholo tʼusan jas wa stojolan.

12. ¿Jastik junuk cha tukbʼesxi ja bʼa yajkʼachil Biblia el ja bʼa 2013? (Chomajkil kʼela ja bʼa artikulo «Ja yajkʼachil Biblia paklaxi sok el bʼa 2013 ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés» ja bʼa rebista it.)

¹² Ja sjobʼjelik yaʼawe ja sutumaniki ilxi aytoni tuk yaljelik ja bʼa Biblia bʼa inglesi bʼa mi jachukuk ja jastal wa x-abʼxi stojolili. Ja yuj, ja Tsome Tojwanumi spensarane ja bʼa septiembre bʼa 2007 oj kʼe paklaxuk yajkʼachil ja stsʼijbʼajel ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés. Ja jmoj-aljeltik matik skʼulane ja jaw spaklaye jitsan mil ja sjobʼjelik yaʼawe ja sutumanik bʼa Biblia bʼa spetsanil ja luʼumi. Stukbʼese ja yaljelik bʼa mixa x-axi makunuki sok xchʼikawe ja yaljelik wa x-axi makunuk ja bʼa jtyempotiki. Skʼujolane bʼa akan tsʼikan lek ja sutjeli pe bʼa masxa pasil yabʼjel stojolil. Jastalni wa xkilatik, ja yaʼtele ja jmoj-aljeltik matik sutuwe ja Biblia bʼa tuk kʼumaliki koltaniye bʼa oj tojbʼuk mas ja Biblia bʼa inglesi (Proverbios 27:17).

13. ¿Jastal wa xyilawe ja matik wa skʼumane ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013?

¹³ ¿Jastal yilawe ja jmoj-aljeltik yajni ajiyile ja yajkʼachil Biblia bʼa inglés bʼa 2013? Jitsan bʼa yeʼnle sjekuneje kartaʼik ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik bʼa yibʼanal ja Luʼum wa xtax bʼa Brooklyn (Nueva York) bʼa yajel tsʼakatal. Jun jmoj-aljeltik yala sbʼaja Biblia jach jastal jun kopre bʼa bʼutʼel diamanteʼik bʼa jel chaʼanyabʼalil. Skʼumajel ja Yabʼal ja Jyoba yajel makunuk ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 jach jastal skʼeljel ja yal tsamal diamanteʼiki, skʼeljel lek ja jastal tojbʼeli, ja sakalanixta, ja yelawi soka stsamalili. Ja jastal tsʼijbʼunubʼal ja Biblia it sok yaljelik bʼa mi jel wokoluk yabʼjel stojolil koltubʼal ja jmoj-aljeltiki bʼa oj snaʼ sbʼaj lek ja Jyoba. Ja yajni wa skʼumani, wa xyila ja Jyoba jastal  jun tatal bʼa wa xteljiyuj sok bʼa tsamalxta wa xkʼumaji.

14, 15. ¿Jastal wa xyabʼye ja jmoj-aljeltik matik ayxa yiʼoje ja Traducción del Nuevo Mundo ja bʼa skʼumaleʼi?

¹⁴ Ja matik mi snaʼawe ja inglés jelni wa xyawe tsʼakatal yuja ayiʼoje ja Traducción del Nuevo Mundo ja bʼa skʼumale. Jun winik ayxa skʼujol bʼa Bulgaria yala ja yeʼn jitsanxa jabʼil wan skʼumajel ja Biblia, pe mini bʼa skʼumunej jun Biblia bʼa jel pasil yabʼjel stojolil sok bʼa wa xkʼot man skʼujol. Jun jmoj-aljeltik bʼa Albania yala sbʼaja Biblia sutubʼal bʼa albanés jel tsamal x-abʼxi stojolil. Sok cha yala: «¡Jelni chaʼanyabʼalil yabʼjel yuja Jyoba wa skʼumanotik ja bʼa jkʼumaltiki!».

¹⁵ Bʼa jitsan paisik, jel tʼusan ja matik ayiʼoje jun Biblia, yujni jel chaʼan tsʼakol ma jel wokol stajel. Jun sjejel, ja bʼa Ruanda, jitsan ixuk winik matik wa spaklaye ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini xkʼiye yaʼteltajel ja Dyosi yujni mey yiʼoje ajyi jun Biblia. Ja Biblia wa xchonowe ja iglesia ja bʼa slugareʼi jel chaʼan stsʼakol sok jel wokol yabʼjel stojolil. Yajni el ja Traducción del Nuevo Mundo ja bʼa skʼumaleʼi, jun pamilya sok chane yuntikil yaweyi tsʼakatal ja Jyoba soka moso maʼ jel toj ayi. Ja ajyi mini xbʼobʼ sman-e bʼa oj ajyuk yujile jujune ja Biblia, pe ja wego naka ayxa yiʼoje. Bʼa oj sjeʼe wa xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba, lajan wa skʼumane kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia.

16, 17. a) ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba bʼa jpetsaniltik? b) ¿Jasa wa xkʼana oj jkʼuluktiki?

¹⁶ Ja yajkʼachil Biblia paklaxi ja Traducción del Nuevo Mundo ojto eluk bʼa mas kʼumalik. Ja Satanás wa skʼana oj ya kʼot tekʼan, pe ja Jyoba wa skʼana yibʼanal ja yaʼtijumiki oj jkʼumuktik ja srasoni bʼa jun kʼumal chikan stojolil sok bʼa mi wokoluk (kʼuman ja Isaías 30:21). Xmojojixtajan «ja luʼumi bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba» (Isaías 11:9).

¹⁷ La katik makunuk lek spetsanil ja majtanal wa xyakitik ja Jyoba, jastalni ja Biblia jaw bʼa wa stoyo ja sbʼiʼil ja yeʼn. La jmaklaytik spetsanil kʼakʼuʼik ja jas wa xyala kabʼtik ja yeʼn ja bʼa Biblia. Soka yeʼn tolabida oj smaklay ja korasyontiki. Yajni tikʼan wa xkʼumantik ja yeʼn, oj jnatik sbʼaj mas kʼakʼu kʼakʼu sok syajtajel (Juan 17:3).