1-3. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja jastal wa xkʼumani ja Jyoba mini oj slaj ja jbʼajtiki? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

¿JAS yuj ja Jyoba skʼulan ja anjeliki soka ixuk winiki? Yujni wa skʼana ja tuki cha ayabʼye ja gustoʼil ja ajyel sakʼani (Salmo 36:9; 1 Timoteo 1:11). Ja maʼ bʼajtan skʼulani jaʼa Jesús, sok ja Juan ya sbʼiʼiluk «ja yabʼali» (Juan 1:1, YD; Apocalipsis 3:14). Ja Jyoba wa skʼuman ja Jesús sok wa xcholo yabʼ ja jasa wa spensarani soka jastal ay wa xyabʼi (Juan 1:14, 17; Colosenses 1:15). Ja Pablo yala ja anjeliki wa xcha ochye loʼil sok ayni yiʼoje jun skʼumale. Pe ja kʼumal it tukni lek yuja sbʼa ixuk winiki (1 Corintios 13:1).

² Ja Jyoba wa snaʼa sbʼaj lek ja jitsan miyon anjelik soka ixuk winik skʼuluneji. Ja yeʼn wa xbʼobʼ smaklay junta lajan ja miyonik orasyon wa x-ajiyiʼi. Chikan jas kʼumal wa xkatikyi ja korasyontiki, ja yeʼn wa xyabʼ stojolil. Sok yajni wan smaklajel ja korasyontiki, ja Jyoba wa xcha bʼobʼ skʼumuk sok stojel ja yanjeliki. Ja Dyosi wa xbʼobʼ skʼul spetsanil ja it, pes yujni ja jastal wa spensarani soka ja skʼumali mini oj slaj ja jbʼajtiki (kʼuman ja Isaías 55:8, 9). Ja yeʼn wa skʼumanotik bʼa jun modo oj kabʼtik stojolil.

³ Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja Jyoba tolabida wa skʼumanotik bʼa jun modo oj kabʼtik lek stojolil. Chomajkil, oj kiltik ja yeʼn wa stukbʼes ja jastal wa skʼumanotiki sok wa skʼulan ja yajni wa xyila jastal wala taxtiki.

4. a) Yajni ja Jyoba skʼuman ja Moisés, Samuel soka David, ¿jas tikʼe kʼumal ya makunuk? b) ¿Jasa wa staʼa tiʼal ja Biblia?

⁴ Yajni skʼuman ja Adán ja bʼa Kʼachinubʼi, bʼobʼta ja Jyoba jaʼ ya makunuk ja kʼumal hebreo bʼa najate. Chomajkil ya makunuk ja kʼumal jaw bʼa skʼumajel tuk winike, jastal ja Moisés, Samuel soka David. Ja Jyoba ya ekʼ yile ja jasa wa spensarani, soka yeʼnleʼi stsʼijbʼane ja jastalni wa xkʼumaniyeʼi. Chomajkil, stsʼijbʼane yaljelik bʼa jaʼ alji yabʼye yuja Jyoba sok stsʼijbʼane sbʼaja jastal ekʼeljan ja xchonabʼil ja Dyosi. Jujuntik sjejel, ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja skʼuʼajel soka yajtanel yiʼoj ja yaʼtijumik ja Dyosi, chomajkil sbʼaja jas mi lek skʼulaneʼi soka smul staʼaweʼi. Spetsanil ja it tsʼijbʼaxi bʼa oj katik el slekilal (Romanos 15:4).

5. ¿Jas yuja Jyoba mi tolabidaʼuk skʼuman ja ixuk winik bʼa kʼumal hebreo?

⁵ Ja Jyoba mi tolabidaʼuk skʼuman ja ixuk winik bʼa kʼumal hebreo. ¿Jas yujil? Yujni wa xtukbʼi ja jastal wala taxtiki. Jun sjejel, yajni ja israʼelenyo elye libre ja bʼa Babilonia, jitsan bʼa yeʼnle jani skʼumale ja arameo. Bʼobʼta ja yuj ja Jyoba yaʼakan ja Daniel, Jeremías sok Esdras a-stsʼijbʼuke xentik yaman ja Biblia ja bʼa kʼumal jaw (kʼela ja notaʼik ja bʼa Esdras 4:8 sok 7:12, Jeremías 10:11 sok Daniel 2:4).

6. ¿Jas yuj ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo sutxi bʼa griego?

⁶ Jabʼilik mas tsaʼan, jun mandaranum sbʼiʼil Alejandro Magno sjapa sok sbʼajinkan jitsan país. Sok ja ixuk winik ja bʼa lugarik jaw och kʼumanuke jun tikʼe kʼumal griego bʼa jani skʼumale jitsan paisik ja bʼa tyempo jaw. Sok jitsan judíoʼik kʼe yawe makunuk ja kʼumal it. Yuja jaw, ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo sutxi bʼa kʼumal griego. Soka juʼunik sutxi kʼot naxuk sbʼaj jastal Septuaginta. Jani ja sbʼajtanil sutxi ja Biblia, sok jani june ja bʼa mas jel tʼilani. Jastalni wa xyalawe ja matik jel chapaneʼi, ja juʼunik it sutuwe 72 ixuk winik. * (Kʼuman ja nota.) Jujuntik ja bʼa sutuneje ja Septuaginta sutuwe jach yaljelik sok yaljelik, pe ja tuki miyuk. Anima jachuk, ja judíoʼik matik kʼumaniye griego soka snochumanik Kristo skʼuʼaneni ja Septuaginta jani ja Yabʼal ja Dyosi.

7. ¿Jas kʼumal ya makunuk ja Jesús bʼa sjejelyi ja snebʼumaniki?

⁷ Yajni ajyi bʼa Luʼum ja Jesusi, lajansok kʼumani bʼa kʼumal hebreo (Juan 19:20; 20:16; Hechos 26:14). Bʼobʼta cha ya makunuk yaljelik bʼa arameo bʼa jani jel skʼumale ja bʼa tyempo jaw. Chomajkil wa snaʼa ja kʼumal hebreo bʼa najate bʼa jani kʼumaniye ja Moisés sok ja alumaniki, pes ja jastik stsʼijbʼunejekani, ja judíoʼiki skʼumane ja bʼa wa stsomo sbʼajeʼi spetsanil ja semanaʼiki (Lucas 4:17-19; 24:44, 45; Hechos 15:21). Ja bʼa tyempo jaw wa xcha kʼumaniye bʼa griego sok latín, pe ja Biblia mi wa xyala ta ja Jesús kʼumani ja bʼa kʼumalik jaw.

8, 9. a) ¿Jas yuj jujuntik libroʼik ja bʼa Biblia tsʼijbʼaxi bʼa griego? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik spetsanil ja it sbʼaja Jyoba?

⁸ Ja bʼajtan snochumanik ja Jesús kʼumaniye bʼa hebreo. Pe yajni cham ja yeʼn, jitsan ja matik och snochumaniki tuktukil ja skʼumaleʼi (kʼuman ja Hechos 6:1). Ekʼ ja tyempo, jitsan nebʼumanik yaʼawekan ja kʼumal hebreo sok kʼe kʼumanuke bʼa griego. Yuja griego jani ja kʼumal mas wa xyawe makunuk ja tyempo jaw, ja yuj tsʼijbʼaxi bʼa  griego ja juʼunik bʼa Mateo, Marcos, Lucas sok Juan. * (Kʼela ja nota.) Ja kartaʼik stsʼijbʼan ja Pablo soka tuk juʼunik ja bʼa Biblia cha tsʼijbʼaxi bʼa griego.

⁹ Yajni ja matik stsʼijbʼane ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego skʼana oj yawe makunuk yaljelik ja bʼa Juʼunik bʼa Hebreo, tikʼanxta yawe makunuk ja Septuaginta, yujni ja tiw sutubʼalxa bʼa griego. Ay ekʼele, ja jastal tsʼijbʼunubʼal ja yaljelik ja bʼa Septuaginta tuk tʼusan yuja jastalni mero tsʼijbʼunubʼal ja bʼa juʼunik bʼa hebreo. Anima sutu ixuk winik bʼa mulanume jastal keʼntik, pe tini chʼikan ja bʼa Biblia kiʼojtik ja bʼa jtyempotiki. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Pes ja Jyoba mi wa spensaran ta jun tikʼe kʼumal ma kostumbre mas chaʼanyabʼalil yuja tuki (kʼuman ja Hechos 10:34).

10. ¿Jasa jnebʼunejtik sbʼaja jastal ja Jyoba wa skʼumanotik?

¹⁰ Jnebʼatikta ja Jyoba wani sleʼa modo bʼa oj skʼumukotik ja jastalni wala taxtiki. Mi wa stʼenawotik bʼa oj jnebʼtik jun mero kʼumal bʼa oj bʼobʼ jnatik sbʼaja yeʼn ma ja jasa wa skʼana oj skʼuluki (kʼuman ja Zacarías 8:23 sok Apocalipsis 7:9, 10). Cha jnebʼatikta ja Jyoba yayile ja yip jujuntik winike bʼa a-stsʼijbʼuke ja spensar ja yeʼn, pe yaʼakan a-stsʼijbʼuke bʼa sloʼil yeʼnle.

11. Anima ja ixuk winiki wala kʼumanitik bʼa jitsan kʼumalik, ¿jas yuj ja jaw mini wa xmakji ja Jyoba bʼa oj skʼumukotik?

¹¹ Ja ixuk winiki wala kʼumanitik bʼa jitsan kʼumal. Pe ja it mini wa xmakji yuja Jyoba bʼa oj skʼumukotik. ¿Jas yujil? Yujni yilunej bʼa a-sutxuk bʼa jitsan kʼumal ja srasoniki. Jun sjejel, ja bʼa Biblia kechanta wa xtaʼatik tʼusan ja yaljelik ja bʼa mero kʼumal yala ja Jesús (Mateo 27:46; Marcos 5:41; 7:34). Pe ja Jyoba yaʼakan atsʼijbʼaxuk ja rasonik yala ja Jesús sok tsaʼan a-sutxuk bʼa griego sok bʼa tuk kʼumalik. Chomajkil ja srasonik ja Dyosi mini chʼayi, pes ja yeʼn yaʼakan ja judíoʼiki soka nochumanik bʼa Kristo ayawe el jitsan kopyaʼik ja Yabʼal ja Dyosi. Soka kopyaʼik jaw sutxi bʼa jitsan kʼumalik. Junuk 400 jabʼil tsaʼan yuja Jesús, ja John Chrysostom yala ja jastik sjeʼa ja Jesús sutubʼalxa ja bʼa skʼumale bʼa jitsan lugarik, jastal ja Siria, Egipto, India, Persia sok Etiopía.

12. ¿Jastik wokol ekʼel sbʼaja Biblia?

¹² Bʼa jitsanxa tyempo, ja Biblia jelni ilubʼal kontra, chomajkil ja matik sutuweʼi ma spilaweʼi. Junuk 300 jabʼil tsaʼan ja bʼa styempo ja Jesús, jun mandaranum bʼa Roma sbʼiʼil Diocletian yaʼa mandar bʼa achʼayjuk snajel spetsanil ja Biblia. Junuk 1,200 jabʼil tsaʼan, jun winik sbʼiʼil William Tyndale kʼe sut ja Biblia bʼa inglés. Ja yeʼn yala ta x-ajikan aʼajyuk sakʼan mas tyempo yuja Dyosi, ojni skʼuluk ja  janekʼ xbʼobʼ yuji bʼa jachuk jun kerem alajanum masto ayabʼ stojolil ja Biblia yuj jun sacerdote. Ja yeʼn kʼe iljuk kontra, sok yuja jaw, ja Tyndale tʼilani el ja bʼa Inglaterra sok waj man Europa bʼa oj chʼak sut ja Biblia sok skʼuljel imprimir. Anima ja olomalik bʼa templo sleʼawe modo bʼa stsikjel yibʼanal ja kopyaʼik staʼaweʼi, pe ja jastik sutu ja Tyndale kʼot bʼa skʼabʼ jitsan ixuk winik. Ekʼ ja tyempo, ja Tyndale milji sok tsikji. Pe ja jasa sutu mini chʼaysnajel ja yajni ilji kontra, sok jani makuni bʼa sutjel jun Biblia bʼa inglés sbʼiʼil King James Version (Versión del Rey Jacobo) (kʼuman ja 2 Timoteo 2:9).

13. ¿Jasa tax ja yajni paklaxi ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa najateʼi?

¹³ Anima jujuntik ja kopyaʼik bʼa masxa najate eleli ayni yiʼojan tʼusan stukil. Pe jitsan ja matik jel chapaneʼi spakluneje jitsan juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa najate soka juʼunik sutubʼali. Sok yajni yawe slaj sbʼaji, kechanta staʼawe jujuntik bersikulo bʼa tuk ay tʼusan, pe mi jeluk ay stʼilanil. Pes ja rason yiʼojan ja Biblia mini tukbʼeluk. Ja matik merani wa skʼana oj spaklaye ja Biblia wani skʼuʼane lek tini ay bʼa skʼabʼe ja Yabʼal ja Dyosi (Isaías 40:8).

14. ¿Janekʼxa kʼumal wa xbʼobʼ kʼumaxuk ja Biblia ja bʼa jtyempotiki?

¹⁴ Anima jel ilubʼal kontra ja Biblia, pe ja bʼa jtyempotiki wanxa xbʼobʼ kʼumaxuk bʼa mas ja 2,800 kʼumali. Mini jun libro sutubʼal bʼa jitsan kʼumal jastal ja Biblia. Sok anima jitsan mi wa skʼuʼane bʼa Dyos, ja Biblia jani ja libro mas pilubʼal ja bʼa sakʼanil ja ixuk winiki. Anima jujuntik ja Biblia mi jel tsʼikanuk ja jastal sutubʼali ma wokol yabʼjel stojolil, pe tʼusan mi spetsaniluk tini yiʼojan ja rasonik mas tʼilan bʼa wa xyaʼakitik jun smajlajel sok jun jsakʼaniltik bʼa tolabida.

15. a) ¿Jasunkiluk ja tukbʼel ja bʼa 1919 man ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jas yuj ja juʼuntiki bʼajtan wa xchapxi bʼa inglés?

¹⁵ Bʼa 1919, jun chʼin kʼole paklanumik bʼa Biblia aji sbʼiʼiluke «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mateo 24:45, YD). Ja bʼa tyempo jaw, «ja moso» wa xya ekʼyi rason ja xchonabʼ ja Dyosi bʼa inglés. Pe jaxa bʼa jtyempotiki, ja juʼunik wa xyawe eluki wanxa xtax bʼa mas ja 700 kʼumali. Jastalni ekʼ soka kʼumal griego bʼa najate, ja bʼa jtyempotiki ja inglés jani ja kʼumal mas wa xmakuni ja bʼa chapjelali soka bʼa negosyoʼiki. Sok jani june ja kʼumal mas naʼubʼal sbʼaj bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja yuj, ja juʼuntiki wa xchapxi bʼajtan bʼa inglés sok tsaʼan wa sutxi bʼa tuk kʼumalik.

16, 17. a) ¿Jasunkiluk jawa xkʼanxi yujile ajyi ja xchonabʼ ja Dyosi? b) ¿Jasa kʼulaxi bʼa yajel yile ja jasa wa xkʼanxi yujile ajyi? c) ¿Jasunkiluk ja skʼanjel yiʼoj ajyi ja jmoj-aljeltik Knorr?

¹⁶ Ja juʼunik wa xya makunuk ja xchonabʼ ja Dyosi tini wa xyawe eluk bʼa Biblia. Masxa ja 60 jabʼili, jani mas wa x-axi makunuk ja  Versión del Rey Jacobo. Pe ja Biblia it el bʼa 1611, sok ja yuj wa xya makunuk yaljelik bʼa mixa x-axi makunuk ja wego sok bʼa wokolik yabʼjel stojolil. Ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa tyempo najate ayiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyosi mojan 7,000 ekʼele, pe ja Biblia jaw kechanta wa xtax jujuntik ekʼele. Chomajkil, ayni mi jel tsʼikanuk ja jastal sutubʼali ma ayiʼoj bersikuloʼik bʼa mey yiʼoj ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa masxa najate. Cha jachni junxtatik wa x-ekʼ soka tuk Bibliaʼik sutubʼal ja bʼa inglesi.

¹⁷ Ti wa x-ilxi ja xchonabʼ ja Dyosi wani xkʼanxi yujile jun Biblia bʼa sutubʼal tsʼikan lek sok bʼa pasil yabʼjel stojolil. Ja yuj, tʼojxi jun kʼole jmoj-aljeltik bʼa sutjel ja Biblia Traducción del Nuevo Mundo. Ja yeʼnleʼi sutuwe bʼa wake tomo, bʼa yojol ja jabʼil 1950 man 1960. Ja sbʼajtanil tomo el bʼa jun niwan tsomjel kʼulaxi bʼa 2 bʼa agosto bʼa 1950. Ja bʼa kʼakʼu jaw, ja jmoj-aljeltik Knorr yala ja yaʼtijumik ja Dyosi wani xkʼanxi yujile jun Biblia sutubʼal bʼa masto ajkʼach, bʼa tsʼikan lek sok bʼa pasil yabʼjel stojolil. Jachuk masni pasil oj bʼobʼ snebʼ-e ja smeranil sbʼaja Dyosi. Wani xkʼanxi a-sutxuk bʼa jun modo pasil skʼumajel sok yabʼjel stojolil, jastalni ja bʼa mero stsʼijbʼanekan ja snochumanik ja Kristo. Ja jasa wa skʼana ajyi ja jmoj-aljeltik Knorr jani ja Traducción del Nuevo Mundo a-skoltay jitsan miyon ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaja Jyoba.

18. ¿Jasa koltanel bʼa oj sutxuk ja Biblia bʼa mas kʼumalik?

¹⁸ Ja skʼanjel yiʼoj ajyi ja jmoj-aljeltik Knorr kʼot bʼa jabʼil 1963. Bʼa jabʼil jaw, ja Traducción del Nuevo Mundo de las Escrituras Griegas Cristianas el bʼa alemán, español, francés, holandés, italiano sok portugués. Bʼa 1989, ja Tsome Tojwanum bʼa taʼumantiʼik bʼa Jyoba ya kujlajuk ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki jun opisina bʼa oj koltajuk ja sutumanik bʼa Biblia. Sok ja bʼa 2005 yayi permiso bʼa spetsanil ja matik wa spukuwe Ja Juʼun Cholumani a-sut-e ja Biblia. Stsʼakatal yuj spetsanil ja it, ja bʼa jtyempotiki ja Traducción del Nuevo Mundo ayxa elel bʼa yibʼanal ma bʼa xetʼanik bʼa mas ja 130 kʼumali.

19. a) ¿Jasa ekʼ ja bʼa 2013? b) ¿Jas oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁹ Man el ja Biblia ja Traducción del Nuevo Mundo, ja kʼumal inglés tukbʼitajan. Ja yuj, ilxi stʼilanil oj axuk tukbʼuk ja jastal tsʼijbʼunubʼal ja Biblia jaw. Ja skʼakʼuʼil 5 sok 6 bʼa octubre bʼa 2013 kʼulaxi ja tsomjel jel chaʼanyabʼalil número 129 wa xkʼulaxi jabʼil jabʼili, sok smaklaye ja programa 1,413,676 ixuk winik bʼa 31 país. Ja bʼa tsomjel jaw, june ja bʼa Tsome Tojwanumi sjeʼa ja yajkʼachil Biblia paklaxi, ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés. Spetsanile jel gustoʼaxiye, sok jitsan bʼa yeʼnle okʼye ja yajni ajiyile ja Biblia. Spetsanil ja matik yawe ekʼuk ja loʼilik ja bʼa tsomjel jaw, jaxani yawe makunuk ja yajkʼachil Biblia, sok spetsanile yilawe masni jel pasil yabʼjel stojolil. Ja bʼa artikulo jakumi jaʼ oj jtatik tiʼal ja yajkʼachil Biblia it soka jastal wan sutxel bʼa tuk kʼumalik.