Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

¿AY MAʼ STOJBʼES MA MIYUK?

Ja jayal sniʼ ja tsʼi

Ja jayal sniʼ ja tsʼi

 Ja matik jel chapani wa xyalawe ja tsʼi wa xbʼobʼ yabʼ yikʼil ja jastal wa xtax ja tuk tsʼiʼiki, ja sjabʼili sok ta yal snan ma swaw. Sok wa xbʼobʼ chapjuke bʼa oj yabʼye yikʼil bombaʼik ma drogaʼik. Pe ja kristyano jani wa xkatik makunuk ja jsatik bʼa yiljel ja jastik junuki, pe ja tsʼiʼiki jaʼ wa xyawe makunuk ja sniʼe. Wa xbʼobʼ kaltik wa x-ilwaniye soka sniʼe.

 Pensaraʼan ja it: Ja sniʼ ja tsʼi mastoni jel jay juntiro yuja jbʼajtiki. Soka jas spaklunej ja Instituto Nacional de Normalización y Tecnología de Estados Unidos, jeltoni jay ja sniʼ ja tsʼiʼi. Jun sjejel, pensaran sbʼaj tʼusilita azúcar bʼa jun yal kuchara bʼa wa spuku sbʼaj bʼa jun niwan alberca jaʼ, ja tsʼi wa snaʼa jasunkiluka.

 ¿Jas yuj jel jay ja sniʼ ja tsʼi?

  •   Ja sniʼ ja tsʼi tolabida poʼxel ay. Ja it wa xkoltaji bʼa wego oj yabʼ yikʼil ja jastik junuki.

  •   Ja sniʼ ja tsʼi ay chabʼ sjotol: june bʼa wa xyiʼaj ikʼ sok jaxa juni bʼa wa xyabʼ yikʼil ja jastik junuki. Yajni jun tsʼi wa sikʼwani, ja ikʼ wa x-och bʼa yoj sniʼ sok wa xkʼot man ja bʼa yawal jayal sniʼ bʼa wa xyabʼ ja yikʼili.

  •   Ja tsʼi wa xkʼot yabʼ yikʼil bʼa junuk 130 centímetro kwadradoʼik ma mas. Pe ja kristyano kechan wa xbʼobʼ yabʼ yikʼil bʼa junuk 5 centímetro kwadradoʼik.

  •   Ja tsʼiʼiki ayni ekʼele ayiʼoje mas ja 50 ekʼele célulaʼik yuja keʼntiki bʼa wa xbʼobʼ yabʼye yikʼil ja jastik junuki.

 Stsʼakatal yuja it, ja tsʼi wa snaʼa jasa ja yikʼil ja tuktukil ja jastik junuki. Jun sjejel, ja keʼntiki wa xbʼobʼ kabʼtik ja yikʼil ja sopa, pe ja jastal wa xyala ja matik jel chapani, jun tsʼi wa xbʼobʼ yabʼ yikʼil jujune ja bʼa tuktukil yajnal ochel ja sopa chapubʼali.

 Jun tsome paklanumik ja bʼa Pine Street, jun instituto bʼa ja wa skʼela ja chamel cáncer, wa xyala ja yolom soka sniʼ ja tsʼi lajan wa x-aʼtijiye, jachuk wa xkʼot «jun yamkʼabʼal bʼa jel chapan bʼa wego wa xyabʼye yikʼil ja jasunuki bʼa mey pilan bʼa luʼumkʼinali». Ja científicoʼik wane stojbʼesel aparatoʼik jastal «sniʼ» tsʼi bʼa wa sleʼa bombaʼik, bʼa nakʼanik sok chamelik jastal ja cáncer.

 ¿Jastal xa wila? Ja jayal sniʼ ja tsʼi, ¿ay maʼ stojbʼes ma miyuk?