Ayxani tyempo ja matik wa skʼelawe ja chanteʼik wani snaʼawe ja percebeʼik tsatsni lek wa xkanye nokʼan ja bʼa toni, ja bʼa wa xjijli ja barkoʼik sok ja barkoʼik. Ilubʼal ja spegamentoʼil wa xya eluk ja percebeʼik masni jel ja yipi bʼa chikan jas tikʼe pegamento kʼulubʼal. Ajkʼachto naʼubʼal ja bʼa jastal wa snokʼo sbʼaj ja bʼa poxel ayi.

 Pensaraʼan sbʼaja it: Ja jastik paklubʼali kʼotel snaʼe jastal ja syaljaʼil ja percebeʼik wa sleʼawe jun lugar bʼa tini oj kanuke tiw. Yajni wa staʼawe, ja syaljaʼili wa xya eluke chabʼ tikʼe líquido. Ja bʼajtani jun tikʼe aseyte bʼa wa sbʼaltsun el ja jaʼ yiʼoji ja bʼa oj kan nokʼan sok tixa wa xcha ya eluk ja bʼa xchabʼil líquido, bʼa ayiʼoj fosfoproteínas.

 Ja chabʼ líquido wani skʼulan sbʼaj jun pegamento bʼa jel tsats bʼa mini xbʼobʼ elyujile tochjel ja bacteriaʼik. Jelni tʼilan ja tsats lek wa x-ajyi, pes yujni ja percebeʼik tini wa xkan tolabida tiw.

 Ja jastal wa skʼulan sbʼaj ja pegamento it mas jel chamyabʼjel yuja jastal wa xkʼuʼaxi ajyi. June ja bʼa matik kʼot snaʼe ja it wa xyala: «Jel chamyabʼjel ja tikʼe pegamento yiʼoj ja percebeʼik sbʼaja jastal wa xkan nokʼan ja bʼa poxel ayi». Ja jas kʼotel snaneʼi oj bʼobʼ koltajuk ja científicoʼik bʼa skʼulajel jun pegamento bʼa oj bʼobʼ makunuk ja bʼa yibʼel ja jaʼ sok skʼulajel jun pegamento bʼa oj axuk makunuk ja bʼa aparatoʼik sok oj yawe makunuk ja loktoriki.

 ¿Jastal xa wila? Ja spegamentoʼil ja percebeʼik, ¿ay maʼ stojbʼes ma miyuk?