Bʼa jun yal nux chan jelni tʼilan oj ajyuk asyado, pes jachuk oj bʼobʼ jujpuke, oj kʼeʼuke chikan b’aʼa sok snajel jastal ay ja bʼa sjoyanali. Jun sjejel, ta kux ay ja yantena jun xanich, masni wokol oj nijkuk, yajel ekʼ rason sok sikʼjel ja jastik junuki. Ja yuj, ja zoólogo Alexander Hackmann yala: «Mini oj kiltik jun yal nux chan bʼa kux ay». Sok tsaʼan cha yala ja yal nuxik chani «wa snaʼawe jastal yajel asyado ja bʼa sjoyanali».

 Pensaraʼan ja it: Ja Hackmann sok ja smojiki spaklaye ja jastal wa skusu ja yantenaʼik ja yal xanich carpintera (Camponotus rufifemur). Snaʼawe ja yal xanich it wa skusuwe ja yantenaʼik soka yal pinsaʼik wa xtax ja bʼa xchabʼil yal yokik bʼa stiʼ sati. Jach wa xyawe eluk ja jastik kux wa xtaxi sok b’a tuktukil sniwanil. Ja «pinsa» ayiʼoj yal pimil yejik bʼa wa xyawe eluk ja jastik kux bʼa mas niwani. Jaxa bʼa mas yal nuxiki wa xya eluk sok jun tikʼe yal sepiyo mas jay wa xtax ja b’a yal yejiki sok spilunej sbʼaj bʼa jun modo wa xbʼobʼ ochuk ja pimil yisimik ja yantena. Sok wa xcha ya makunuk jun pilan «sepiyo» wa xtax ja b’a yal yejiki b’a masto jel yal nux sok jay bʼa yajel eluk ja kuxik bʼa masto chʼiniki (80 ekʼele mas chʼin yuja spimil jun stsoʼotsil olomal).

 Kʼela jastal wa skusu ja yantena jun yal xanich kalpintera.

 Ja Hackmann sok ja smojik aʼteli wa skʼuʼane ja modoʼal it wa xyawe makunuk ja xanich bʼa skusjel ja yantena, oj bʼobʼ axuk makunuk bʼa tuktukil modo ja bʼa niwan negosyoʼik. Jun sjejel, wa xbʼobʼ kʼulaxuk jachuk bʼa yajel ajyuk asyado ja aparatoʼik yajni wan tojbʼel ja semiconductores microelectrónicos, pes sok jun yal tʼusan kux wa xbʼobʼ sjom ja jastik wan tojbʼeli.

 ¿Jastal xa wila? Ja modoʼal jastal wa skusu sbʼaj ja xanich kalpintera, ¿ti maʼ jakel bʼa evolución ma ay maʼ stojbʼes?