Ja percebeʼik sok tuk jastik sakʼan ja bʼa mar, bʼa ti wa xkʼiye bʼa stop ja barkoʼik jel wa xyaʼa wokolanuk ja matik ayiʼoje niwak negosyoʼik bʼa barkoʼiki. Ja jastik it ti wa xwajye nokʼan bʼa jastik poxel, wa skomo ja yajnel ja barkoʼik, jel wa xya xchʼak ja tikʼe gasolina wa xchʼikjiyi sok tʼilan wa x-aji eluk ja bʼa yoj jaʼ bʼa oj kusjuk. Ja científicoʼik wane slejel jun modo bʼa stojbʼesel ja it, pe chomajkil mok sjom ja luʼumkʼinali.

 Pensaraʼan sbʼaja it: Ja paklanumik kʼotel snaʼuneje ja stsʼujmil ja calderón común ma ja ballena piloto de aleta larga (Globicephala melas) wani xbʼobʼ skus sbʼaj jach stuchʼil. Ja stsʼujmili bʼutʼel sok yal chʼinik skajlabʼik wa sbʼiʼilan nanocrestas, jel yal chʼinik juntiro sok mi xyaʼakan ja syaljaʼik ja percebeʼik oj bʼobʼ wajuke nokʼan sbʼaj. Ja bʼa yal skolik ja kajlabʼik it bʼutʼel sok jun tikʼe jel bʼa wa smila ja yal kʼulik sok ja bacteriaʼik. Ja calderón tikʼan wa xya eluk ja jel it ja yajni wan jelwel ja stsʼujmili.

 Ja cientificoʼik wa skʼanawe yajel makunuk ja modoʼal it bʼa skusjel sbʼaj stuchʼil ja bʼa stop ja barkoʼik. Man wego wane yajel makunuk jun tikʼe pintura sbʼiʼil antincrustante. Pe ja pintura mas jel akʼubʼal makunuki, ajkʼachto akʼubʼal yajelkan makunel yuja wa smila ja jastik sakʼan ja bʼa mar. Bʼa stojbʼesel ja it, ja paklanumiki wa xyalawe jel tʼilan smakjel sok jun malla bʼa fierrro yibʼanal ja stop ja barko bʼa ayiʼoj yal sjotolik bʼa wa xya eluk jun tikʼe jel bʼa mi sjomo ja luʼumkʼinali. Yajni ja it wa staʼa sbʼaj soka jaʼ bʼa mar, takal takal wa xkʼot pax jun tikʼe jel sok wa xpax jastal jun «tsʼujmil» bʼa junuk 0.7 milímetro ja spimili, bʼa wa smaka yibʼanal ja stop ja barko. Soka tyempo, ja «tsʼujmilal» it wa xmokʼi sok wa xchʼak yiʼel yibʼanal ja jasa kanel nokʼan sbʼaji. Tsaʼan, wa xcha el yajkʼachil ekʼele jun pilan jel bʼa wa smaka yibʼanal ja stop ja barko.

 Ja prebaʼik it wan kʼulaxel ja bʼa laboratorio sjeʼunej mas ja 100 ekʼele bʼa mixa oj snokʼ sbʼaj jastik junuk ja bʼa barkoʼiki. Ja jaw jelni lek juntiro sbʼaja matik ayiʼoje niwak negosyoʼik bʼa barkoʼik, pes yajel eluk ja barko ja bʼa yoj jaʼ bʼa oj yawe eluk ja jastik it jel karo juntiro wa x-eli.

 ¿Jastal xa wila? ¿Ti maʼ eleljan bʼa evolución ma ay maʼ stojbʼes ja stsʼujmil ja calderón?