Ja ingenieroʼik wane stojbʼesel aparatoʼik bʼa oj yawe makunuk ja loktorik yajel operasyonik bʼa jkwerpotik, bʼa mas wokol ochel sok bʼa mi jel xyajbʼesni. Ja pensar it ti yaʼuneje eluk ja bʼa tsamalik kʼunil skʼabʼik ja pulpo.

 Pensaraʼan ja it: Ja pulpo wa xbʼobʼyuj syamjel sok spitjel lek ja jastik junuk stsʼakatal yuja waxake kʼunil skʼabʼiki sok wa xbʼobʼ stim sbʼaj sok xchʼikjel ama jel chʼin ja yal jopaniki. Ja chan it mi kechan wa xbʼobʼ snijkes bʼa tuktukil lugar ja skʼunil skʼabʼiki, cha wa xbʼobʼ ya tsatsbʼuk.

 Ja paklanumiki wa spensarane jeltoni oj koltanuk ja skʼulajel jun kʼunil kʼabʼal bʼa robot, bʼa wa xbʼobʼ snijkes sbʼaj chikan bʼaʼa, bʼa skʼulajel operasyonik bʼa mi jel xyajbʼesni. Ja aparatoʼik it jel chapani mini jel oj syajbʼes ja chamumiki ja yajni wa x-ajiyile operasyon bʼa jel wokol.

 Kʼela jastal wa snijkes ja tsamalik kʼunil skʼabʼik ja pulpo.

 Ja bʼa jtyempotik, wane skʼuljel probar aparatoʼik bʼa robot bʼa skʼulajel operasyonik bʼa jaʼ snochuneje ja tsamal kʼunil skʼabʼik ja pulpo. Ja skʼabʼi ayiʼoj jun 135 milímetro ja snajtili, ayiʼoj jun xetʼan bʼa wa xbʼobʼyuj slikjel sok syamjel ja jastik ay ja bʼa kojoltik bʼa kʼuniki sok bʼa mi xyajbʼesni, malan ja juni wan yajel ja operasyoni. Ja loktor Tommaso Ranzani, bʼa tey ja bʼa kʼole matik xchapawe ja it, wa xyala: «Wa xkʼuʼantikon ja aparato it jani oj yawe makunuk bʼa yajel el tuk mas chapanik».

 ¿Jastal xa wila? ¿Ti maʼ jakel bʼa evolución ma ay maʼ stojbʼes ja tsamalik kʼunil skʼabʼik ja pulpo?