Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja Biblia

 Ja Daniel waj jun aluman judío jel naji sbʼaj bʼa ajyi sakʼan bʼa jabʼiljan 600 bʼajtanto bʼa styempo Jesús. Ja Dyos yayi ja sbiboʼil bʼa oj yal ja jas wa stojolan ja wayichaliki. Cha sjeʼayi bʼa nakʼsatalik ja jastik ojto ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi sok ya ekʼyi bʼa oj stsʼijbʼuk ja libro yiʼoj ja sbʼiʼili (Daniel 1:17; 2:19).

¿Machunkiluk waj ja Daniel?

 Ja Daniel ti kʼi bʼa Judá, ja mandaranel bʼa wa xtax ja Jerusalén sok ja stemploʼe ja judíoʼik. Ja bʼa jabʼil 617 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, ja rey Nabucodonosor bʼa Babilonia sbʼajinkan ja Jerusalén sok yiʼaj och tiw ja winike jel tʼilane ja bʼa país (2 Reyes 24:15; Daniel 1:1). Ja Daniel, bʼa bʼobʼta junto yal kerem ja bʼa tyempo jaw, cha iji oche.

 Ja Daniel sok tuk keremtik (bʼa teye ja Sadrac, ja Mesac sok ja Abednego) ijiye och ja bʼa palacio bʼa Babilonia bʼa oj ajukyile jun tikʼe chapjelal sok bʼa oj aʼtijuke sbʼaja Gobyerno. Ama wa xtʼenjiye bʼa oj skʼuluke jastik bʼa kontra ay soka jas wa skʼuʼaneʼi, ja Daniel sok ja oxwane yamigoʼiki tojni ajyiye soka sDyose, Jyoba (Daniel 1:3-8). Yajni yiʼajeta oxe jabʼil xchapjele, ja rey Nabucodonosor skʼulan felicitar yuja sbiboʼile sok yuja snajelil yiʼoje, sok yala yabʼye ke ekʼxele 10 ekʼele mas leke ja yeʼnle ke yibʼanal ja sacerdoteʼik magoʼik sok ja kʼintanumik ay bʼa yibʼanal ja sgobyerno. Ja yuj tsajiye ja Daniel sok ja yamigoʼik bʼa oj aʼtijuke ja bʼa snaj ja reyi (Daniel 1:18-20).

 Yajni ekʼta jitsan jabʼil, bʼa ayxa yiʼoj mas ja 90 jabʼil ja Daniel, ajiyi mandar bʼa oj wajuk ja bʼa palacio. Ja Belsasar, bʼa yeʼnani rey ja bʼa Babilonia ja bʼa jutsʼin jaw, skʼanayi ja Daniel bʼa ayal jas wa stojolan jujuntik yaljel sjeʼa sbʼaj junta chʼaykʼujol ja bʼa yibʼel ja naʼitsi. Soka skoltanel ja Dyosi, ja Daniel sjakʼayi ke ja Babilonia oj kan bʼa skʼabʼ ja Imperio medopersa. Sok jachni waji. Ja akwal jaw sbʼajinekan ja Babilonia (Daniel 5:1, 13-31).

 Ja Gobyerno medopersa yayi ja Daniel jun chaʼan cholal, jaxa rey Darío xchapa bʼa yajelyi mas cholal (Daniel 6:1-3). Ja tuk matik ay chaʼan xcholeʼi tajkiye soka Daniel sok sleʼawe modo smiljel. Ja yeʼnleʼi yaʼawekan ajipjukoʼ bʼa skʼeʼen ja chojiki, pe ja Jyoba ya el libre (Daniel 6:4-23). Yajni ojxta chamuki, jak sjeʼ sbʼajsok jun anjel sok yala yabʼ chabʼ ekʼele ke kʼotel jun winik jel chaʼanyabʼal (Daniel 10:11, 19).

 Kʼela ja jas ekʼ sbʼaj ja Daniel ja bʼa drama bʼa chabʼ xetʼan wa sbʼiʼilan Ja Daniel: tolabida ajyiyuj skʼuʼajel.