¿Janekʼ sbʼi’il yi’oj ja Dyos?
Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja Biblia
Ja Dyos kechantani ay jun sbʼi’il. Ja b’a hebreo wa stsʼijbʼaxi יהוה jaxa b’a español wa stojolan «Jyoba». a Ja jani ya ekʼyi ja aluman Isaías, ja Dyos yala: «Keʼna Jyoba. Jani jaw ja jbʼiʼili» (Isaías 42:8). Ja sbʼiʼil ja Dyos wa xtax junuk 7.000 ekʼele ja bʼa poko juʼunik ja b’a Biblia, masni wa xtax ke b’a pilan yaljel wa xyawe makunuk b’a yajel sbʼiʼiluk ma b’a pilan bʼiʼilal wa xyaweyi. b
¿Ay maʼ tuk sbʼiʼil ja Jyoba?
Ama ja bʼa Biblia wa xyala sbʼaja Dyos kechanta june ja sbʼiʼili, pe wani xya makunuk jitsan tituloʼik sok xcholjel. Ja bʼa nochani oj tax jun lista bʼa jujuntik ja bʼa tituloʼik jaw sok sbʼaja jas wa xcholo. Sok ila bʼa kada jujune jastal wa xchiktes ja bʼa jastal kʼotel ja Jyoba.
Título ma xcholjel |
Ja bʼa wa xtax ja bʼa Biblia |
Ja jas wa stojolan |
|---|---|---|
Alá |
(Mi xtaxi) |
Ja Alá jun yaljel ti eleljan bʼa árabe. Mini jun mero bʼiʼilal, kechan jun título bʼa wa stojolan «Dyos». Ja Biblia sutubʼalik bʼa árabe sok bʼa tuk kʼumalik ja Alá wani stojolan Dyos. |
Alfa sok Omega |
Ja Alfa jani ja bʼajtan letra ja bʼa alpabeto bʼa griego, sok ja omega ja último. Wa stojolan ke ja Jyoba yeʼn «ja maʼ bʼajtani sok ja último, ma ja skʼeʼulabʼili sok ja xchʼakulabʼili» bʼajtantoyuj yeʼna mini bʼa ajyel jun dyos bʼa jel yip cha mini oj ajyuk pilan tsaʼan yuja Yeʼn (Isaías 43:10). |
|
Ja jKʼulumantik |
Isaías 64:8 |
Ke ayiʼoj derecho sbʼaja kristyanoʼik soka chonabʼik, jastalni jun kʼula oxom ayiʼoj derecho sbʼaja barro (Romanos 9:20, 21). |
Jel Niwan |
Salmo 47:2 |
Ke ayiʼoj jun cholal mey stikʼanil. |
Ansyano bʼa Kʼakʼuʼik |
Daniel 7:9, 13, 22 |
Ke mi ajyi skʼeʼulabʼil; bʼa tolanibida ajyel, ja bʼajtanto mini jas ay sok bʼa mini ma ajyel sakʼan (Salmo 90:2). |
Yeʼn wa skʼana atoyjuk |
Éxodo 34:14 |
Ke mi lek xyila atoyxuk pilan dyosik. Ja yaljel it wa xya chiknajuk bʼa june maʼ «kechanta yeʼn wa skʼana ja toyjelali». |
Kʼuluman |
Isaías 40:28 |
Ke skʼulan spetsanil ja jastik junuki. |
Dyos |
Génesis 1:1 |
Wa stojolan b’a chikan jas wa x-ajiyi stoyjel sok b’a june ma’ jel yip. Ja yaljel b’a hebreo ʼElohím tini chikan b’a spetsanil jastik, b’a wa xchiktes ja sniwanil, ja stojil sok ja jastal kʼotel ja Jyoba. |
Dyos maʼ jel gustoʼay |
Ja gustoʼil wani xchiktes (Salmo 104:31). Cha wani xbʼobʼ sutxuk jastal «Dyos maʼ jel gustoʼayi». |
|
Dyos bʼa dyosik |
Deuteronomio 10:17 |
Ke yeʼn ja Dyos mas jel niwan, yuja ja tuk «dyosik mi xmakuni» (Isaías 2:8). |
Maestro |
Isaías 30:20, 21 |
Ke wa stojowotik sok wa sjeʼakitik b’a jlekilaltik (Isaías 48:17, 18). Cha wani xbʼobʼ sutxuk jastal «ja Niwan Chapwanum». |
Niwan Kʼuluman |
Salmo 149:2 |
Ke skʼulan yibʼanal ja jastik junuki (Apocalipsis 4:11). |
Maklanum bʼa orasyon |
Salmo 65:2 |
Ke wa smaklay yibʼanal ja orasyonik wa xkʼulaxisok skʼuʼajel. |
Tatal |
Ke yeʼn wa xyaʼa ja sakʼanili. |
|
Talna chej |
Salmo 23:1 |
Ke wa stalnay ja matik wa xtoyjiyuji. |
Koltanum, Manwanum |
Isaías 41:14 |
Ke wa skoltay ma wa smana ja kristyanoʼik ja b’a mulal sok ja b’a chamelal yuja ja majtanal ya’a ja Jesús (Juan 3:16). |
Rey b’a tolabida |
Ke ja yeʼn tolabida ajyelyuj ja cholal sok tolanibida oj ajyukyuj. |
|
Patakʼ ton |
Salmo 18:2, 46 |
Ke kʼotel jun koltanum b’a seguro lek. |
Koltanum |
Isaías 45:21 |
Ke wa xkoltani ja b’a jas jel xiwela sbʼaj, ja b’a chamelal ma ja bʼa chamel chʼak’el. |
Jel Sak |
Proverbios 9:10 |
Ke yeʼn ja maʼ jel sak (ja mas jel asyado sok sak ja bʼa smodo) yuja tuk kristyano. |
Ajwalal |
Salmo 135:5 |
Swinkil ma ajwalal; ja bʼa hebreo ʼAdhóhn sok ʼAdhoním. |
Ajwalal Jel Niwan Juntiro |
Génesis 15:2 |
Ke ayiʼoj ja cholal mas jel chaʼanyabʼalil. Ja yaljel hebreo ja’a ’Adhonái. |
Mas Niwan |
Daniel 7:18, 27 |
Ja Ma’ kechan jel Niwan juntiro. |
Ja Maʼ kechan jel ja yipi |
Génesis 17:1 |
Ke mini jasa cha mini ma’ xbʼobʼ slaj bʼa ipal. Ja yaljel b’a hebreo ’El Schaddái, ke wa stojolan «ja Dyos Maʼ kechan jel ja yipi» wa xtax juke ekʼele ja b’a Biblia. |
Yahvé Sebaot, Ajwalal b’a soldadoʼik |
Isaías 1:9, Romanos 9:29, Biblia de Jerusalén, 1998 |
Ke yeʼn ajwalal bʼa jitsan anjel jel ja yipe. Ja yaljel it cha wani xbʼobʼ sutxuk «ja Jyoba, ja olomal bʼa soldadoʼik» ma «AJWALAL ja bʼa anjelik bʼa satkʼinal» (Romanos 9:29, Nueva Traducción Viviente). |
Keʼn oj Kʼotkon ja Jastalni wa xKʼana |
Éxodo 3:14 |
Bʼa juni meran xchiktesel bʼa sakʼan ay, ja yaljel bʼa mero hebreo wa xyala ke ja Dyos wani xkʼoti ja bʼa jas wanto palta bʼa oj chʼak skʼuluk ja jas wa skʼana. Ja yaljel it cha wani xbʼobʼ sutxuk «Keʼn oj Kʼotkon ja Jastalni wa xKʼana». Ja xcholjel it wa xkoltani bʼa yabʼjel stojol ja jas wa stojolan ja mero sbʼiʼil ja Dyos, Jyoba, ke wa xtax ja b’a bersikulo nochani (Éxodo 3:15). |
Bʼiʼilalik ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo
Jujuntik bʼiʼilal b’a lugarik wa xtax ja b’a Biblia tini chʼikan ja sbʼi’il ja Dyos, pe ja b’i’ilalik it mini jaʼuk ja pilan modo b’a skʼumajel ja sbʼi’il ja Dyos.
Lugar |
Ja bʼa wa xtax ja bʼa Biblia |
Ja jas wa stojolan |
|---|---|---|
Jyoba-nisí |
Éxodo 17:15, nota |
Ja Jyoba ‹jaʼa jposte, bʼa wa xmakuni jastal jun senya›. Ja Jyoba juni Dyos b’a yibʼanal ja xchonabʼ b’a wa xbʼobʼ stsom sbʼaje b’a slejel skoltajele sok stalnajele (Éxodo 17:13-16). |
Jyoba-salom |
Jueces 6:23, 24, nota |
‹Ja Jyoba bʼa lamanil›. |
Jyoba-sama |
Ezequiel 48:35, Reina-Valera |
‹Ja Jyoba Tey Tiw›. |
Jyoba-yiré |
Génesis 22:13, 14, nota |
‹Ja Jyoba oj Yaʼ›. |
Ja jas yuj jel tʼilan snajel sok yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos
Bʼa Jyoba jelni tʼilan xyila ja mero sbʼiʼili, pes yaʼakan tsʼijbʼunubʼal jitsan ekʼele ja bʼa Biblia (Malaquías 1:11).
Ja Yunin ja Dyos, ja Jesukristo, xchiktesni ja stʼilanil ja sbʼiʼil ja Dyos bʼa jitsan ekʼele. Jun sjejel, ja yayi orasyon ja Jyoba, yala: «Aʼaxuk sakbʼuk jawa bʼiʼili» (Mateo 6:9; Juan 17:6).
Ja matik wa snebʼawe sok wa xkʼe yawe makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos waneni skʼulajel ja bʼajtan modo bʼa yamigoʼajel ja Jyoba (Salmo 9:10; Malaquías 3:16). Ja amigoʼal jaw wani xyaʼakan bʼa oj yawe el slekila ja kʼapjelal it, wa xyaʼa ja Dyos: «Yuja yeʼn wa syajtayon, ojni jkoltay. Ojni jtalnay yujni wa snaʼa sbʼaja jbʼiʼili» (Salmo 91:14).
Ja Biblia wa xyala: «Ja kristyano wa xyala aybʼi tuktukil tikʼe dyosik tanto bʼa satkʼinal sok bʼa luʼum. Anto sbʼaja kristyano ayni jitsan «dyosik» sok «ajwalalik» (1 Corintios 8:5, 6). Pe yuja sbʼiʼil ja Jyoba, wani xya chiknajuk jaman lek ja Dyos smeranili (Salmo 83:18).
a Jujuntik matik jel chapan ja bʼa hebreo wani skʼanawe sutjel jastal «Yahweh» ma «Yahvé».
b Ja kutil sbʼi’il ja Jyoba, Jah, wa xtax junuk 50 ekʼele ja b’a Biblia. Jun sjejel, tini chʼikan ja yaljel Aleluya, b’a wa stojolan «Toyowik ja Jah» (Apocalipsis 19:1, nota).
Bʼobʼta cha ojni akʼul gusto
SJOBʼJELIK SBʼAJA BIBLIA
¿Machunkiluk ja Jyoba?
¿Jun ma’ Dyos bʼa kechanta jun chonabʼ, jastalni ja israʼelenyoʼik?
ESSENTIAL BIBLE TEACHINGS
¿Ay maʼ jun sbʼiʼil ja Dyosi?
Ja Dyos wa x-alxi yabʼ bʼa tuktukil yaljelik; jastal jel juntiro ja Yipi, Kʼuluman sok Ajwalal. Pe ja sbʼiʼil ja Dyosi wa xtax junuk juke mil ekʼele ja bʼa Biblia.
SBʼAJA KEʼNTIKONI
Kʼana maʼ oj yulataya
Naʼa ja sjakʼjel bʼa jun sjobʼjel bʼa Biblia ma naʼa sbʼaj mas ja testigoʼik bʼa Jyoba.