Ja bʼa najate, ja Dyosi yala yabʼ ja israʼelenyo ayaʼe ja diesmo a ma lajune parte ja bʼa jastik wa x-ajyiyujile ja bʼa jabʼil bʼa skoltajel ja toyjelal wa x-ajiyiʼi. Yala yabʼye: «Tʼilani oja waʼ ja lajune parte [ma «diesmo»] bʼa spetsanil ja oj bʼaʼalanuk jawa winat bʼa wa walaj bʼa kada jabʼil» (Deuteronomio 14:22, Nueva Reina-Valera).

 Yajel ja diesmo kʼotni jun mandar ja bʼa Ley bʼa Moisés, jun tsome leyik bʼa ajiyi ja israʼelenyoʼik yuja Dyosi. Yuja snochumanik Kristo mixa ibʼ kʼabʼal ayuke yuja ley jawi mixani tʼilanuk oj yaʼe ja diesmo (Colosenses 2:13, 14). Anima mixa xyaʼawe ja diesmo, pe kada snochumanik Kristo wani xbʼobʼ yaʼ takʼin «ja jas yalunej ja skʼujoli, sok mi mala ganaʼuk sok mi obligadoʼuk, yujni ja Dyosi wa syajtay ja maʼ gustoxta wa xyaʼa» (2 Corintios 9:7).

•  Ja diesmo ja bʼa Biblia: ja Poko Testamento

•  Ja diesmo ja bʼa Biblia: ja Yajkʼachil Testamento

 Ja diesmo wa staʼa tiʼal jitsan ekʼele ja bʼa juʼunik wa xnaji sbʼaj jastal Poko Testamento. Bʼa jitsan ekʼele wa staʼa tiʼal ja diesmo tsaʼan yajni ja israʼelenyo ajiyile ja tsome leyik (ja Ley bʼa Moisés). Pe ja Biblia cha wa staʼa tiʼal jujuntik ekʼele bʼajtanto ja bʼa tyempo jaw.

Bʼajtanto ja bʼa Ley bʼa Moisés

 Ja maʼ bʼajtan wa staʼa tiʼal bʼa yaʼa jun diesmo jani ja Abrán (Abrahán) (Génesis 14:18-20; Hebreos 7:4). Lajansok, ja diesmo jaw wajni jun majtanal, bʼa jun ekʼele a-xi, ja Abrán yayi ja rey sok sacerdote bʼa Salem. Ja Biblia mixa xyala ta ja Abrán ma ja yuntikil yaʼaweto pilan ekʼele ja diesmo.

 Ja pilan kristyano maʼ wa staʼa tiʼal cha yaʼa ja diesmo jani ja Jacob ja yij ja Abrán. Ja Jacob skʼapayi ja Dyos ta aji koʼ slekilal ojni yayi «ja lajune parte bʼa spetsanil» ja jas oj ajuk yiʼi (Génesis 28:20-22). Jastalni wa xyala jujuntik paklanum bʼa Biblia, lajansok ja diesmo yaʼa ja Jacob jani yajel majtanal bʼa chanteʼik. Anima ja yeʼn skʼapa oj stup ja diesmo, mini skʼulan obligar ja spamilya bʼa cha a-skʼuluke junxta.

Ja Ley bʼa Moisés

 Sbʼaja israʼelenyo obligadoni wa xyaʼawe ja diesmo bʼa oj bʼobʼ kʼulaxuk ja yaʼtele bʼa Dyosi.

•   Ja diesmo wani xmakuni bʼa smakʼlajel ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa yaʼunej ja sakʼanile bʼa yaʼteltajel ja yeʼn, pes yujni ja yeʼnle mey sluʼume bʼa wa xyaʼteltaye. Jani jaw ja jas wa x-ekʼ sbʼaje ja levitaʼiki bʼa cha ti chʼikane ja sacerdoteʼik (Números18:20, 21). Ja chonabʼi wa xyayi ja diesmo ja levitaʼik bʼa mi sacerdoteʼuke, jaxa yeʼnleʼi wa xyaweyi ja lajune parte ja bʼa diesmo jaw ja sacerdoteʼiki (Números 18:26-29).

•   Lajansok wani xcha axi jun xchabʼil diesmo kada jabʼil, sok ja it wani xya el slekilal ja matik levita sok ja maʼ mi levitaʼuki (Deuteronomio 14:22, 23). Ja pamilyaʼik bʼa Israel wani xyawe makunuk ja majtanalik it ja bʼa skʼine jel chaʼanyabʼal. Sok ayni jabʼilik wa xmakuni ja majtanalik jaw bʼa skoltajel ja kristyanoʼik matik pobre (Deuteronomio 14:28, 29; 26:12).

 ¿Jastal wa x-axi kuenta ja diesmo? Kada jabʼil ja israʼelenyoʼi wani spilawe lajune parte ja bʼa jas wa xbʼaʼalani ja bʼa sluʼumeʼi (Levítico 27:30). Ta spensarane oj stup-e ja diesmo sok takʼin, anto tʼilani oj yaʼe 20 % mas (Levítico 27:31). Cha tʼilani oj yaʼe «ja lajune parte ja bʼa swakaxe soka bʼa xchejeʼi» (Levítico 27:32).

 Bʼa yajel eluk ja diesmo ja bʼa swakaxeʼi, ja israʼelenyoʼik jani wa stsaʼawe ja slajunil chante wa x-eljan ja bʼa skorrali. Ja Ley wa xyala ke mixani xbʼobʼ spaklaye ja chante jaw ta lek ma malo, sok mixani xbʼobʼ stukbʼese sok pilan. Cha mini xbʼobʼ stup-e ja diesmo jaw sok takʼin (Levítico 27:32, 33). Pe ja xchabʼil diesmo, ja it wa xmakuni ja bʼa kʼinik bʼa kada jabʼil, ja jaw wani xbʼobʼ tupxuk sok takʼin. Ja it jelni lek sbʼaja israʼelenyoʼik wa xjakye bʼa najtik lugar bʼa oj jakuke ja bʼa kʼini (Deuteronomio 14:25, 26).

 ¿Jas tyempo wa xyaʼawe ja diesmo ja israʼelenyoʼiki? Wani xyaʼawe kada jabʼil (Deuteronomio 14:22). Pe kechan mi xyaʼawe ja bʼa sjukil jabʼili. Ja jabʼil jaw juni jabʼil bʼa jijlel, sok ja israʼelenyoʼik mini x-aʼtijiye ja bʼa sluʼume (Levítico 25:4, 5). Yuja bʼa ekʼele jaw jel chaʼanyabʼal, mini stsomxi ja diesmo ja bʼa styempoʼil wa xbʼaʼalani ja sluʼume. Chomajkil ja bʼa yoxil sok ja bʼa swakil bʼa kada juke jabʼil, ja israʼelenyoʼik jani wa xyaweyi ja xchabʼil diesmo ja matik pobre sok ja levitaʼik (Deuteronomio 14:28, 29).

 ¿Jas kastigo wa x-ajiyile ta mi stupuwe ja diesmo? Ja Ley bʼa Moisés mini bʼa kujlaji jun kastigo. Wani xyaʼawe ja diesmo yujni wa snaʼawe jani ja stojolili. Ja israʼelenyoʼik wani xyalawe bʼa stiʼ sat ja Dyos ke yaʼaweta sok jachuk oj bʼobʼ skʼane oj ajuk koʼuk slekilale yuja yaʼaweta (Deuteronomio 26:12-15). Sbʼaja Dyos, ja mi stupuwe ja diesmo jach jastal wane yelkʼajel (Malaquías 3:8, 9).

 ¿Jel maʼ wokol juntiro yajel ja diesmo? Miyuk. Ja Dyos kʼapunejyi ja chonabʼ ta ja yeʼnle wa xyaʼawe ja diesmo, ja yeʼn ojni ya koʼuk slekilale bʼa mini jas oj skʼulyujile palta (Malaquías 3:10). Pe ta mi xyaʼawe, mini lek xwajyujile. Ja Jyoba mini xya koʼuk slekilale, yuja mixa xyaweyi ja jastik wa xmakuniyujile ja sacerdoteʼik sok ja levitaʼik, cha mixani xyawe el slekilal ja aʼtel wa skʼulaneʼi (Nehemías 13:10; Malaquías 3:7).

 Ja bʼa styempo ja Jesús, wantoni xtupxi ja diesmo. Pe yajni cham ja yeʼn, mixani tʼilanuk oj axuk.

Ja bʼa styempo ja Jesús

 Ja xetʼan bʼa Biblia wa xnaxi sbʼaj jastal Yajkʼachil Testamento, wani sjeʼa ke yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, ja israʼelenyoʼik wantoni stupuwe ja diesmo. Ja yeʼn wani snaʼa ke tʼilani oj stup-e, pe cha yala mini lekuk ja jas wane skʼulajel ja olomalik bʼa relijyon. Yujni wa xjelxiye ja yajni wa xtupxi ja diesmo, sok wa xcha yawekan «jun lado ja jastik mas tʼilan ja bʼa Leyi: ja tojili, ja snajel yajulali sok ja ajyel toji» (Mateo 23:23).

Tsaʼan yajni cham ja Jesús

 Ja diesmo mixani obligadoʼuk yajni yaʼa ja sakʼanil ja Jesús. Ja xchamelal ja Jesús xchʼaya snajel ja Ley bʼa Moisés, bʼa tini chʼikan «ja mandar bʼa skʼanjelyi ja diesmo ja chonabʼi» (Hebreos 7:5, 18; Efesios 2:13-15; Colosenses 2:13, 14).