¿Wan ma’ sjeʼa ja jas alubʼalkan b’a Biblia ke ja Jesús yeʼn waj ja Mesías?
Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja Biblia
Waniʼa. Yajni ti ajyi bʼa luʼum, ja Jesús yani kʼot smeranil jitsan ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías ja «Olomali», ja maʼ oj kʼotuk jastal «Koltanum ja bʼa luʼumkʼinali» (Daniel 9:25; 1 Juan 4:14). Asta tsaʼan yajni chami, ja Jesús mini yakan yajel kʼot smeranil ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías (Salmo 110:1; Hechos 2:34-36).
¿Jas wa stojolan ja título Mesías?
Ja título Hebreo Maschíaj (Mesías) sok ja yaljel wa slaja sbʼaj soka bʼa Griego Kjristós (Kristo), wa stojolan «Tsaʼubʼal». Ja yuj, ja Jesukristo wa stojolan «Jesús ja Tsaʼubʼal», ma «Jesús ja Mesías».
Ja bʼa tyempo najate, ja jastal wa xtʼoji ma wa stsaji june bʼa oj yiʼ jun cholal jel chaʼanyabʼalil, wani xpekʼjiyi aseyte ja bʼa s-olomi (Levítico 8:12; 1 Samuel 16:13). Ja Dyos stsaʼa ja Jesús bʼa oj kʼot jastal Mesías, juni cholal jelni chaʼanyabʼal (Hechos 2:36). Pe jaʼuktoma oj stʼoj ja Jesús sok aseyte, ja Dyos stʼojo soka yipi (Mateo 3:16).
¿Ayma maʼ oj ya kʼot smeranil mas ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías?
Miyuk. Jastalni jun huella wa xchiktes bʼa jun ita kristyano, ja jastik alubʼalkan ja bʼa Biblia wani xchiktes bʼa jun ita Mesías ma Kristo. Chomajkil, ja Biblia wa xya juljkʼujoltik: «Yujni oj ajyuk kristoʼik mi meranuk sok alumanik mi meranuk sok oj skʼuluke niwak milagroʼik sok jastik jel cham yiljel bʼa slejel modo sloʼlajel ja matik tsaʼubʼali» (Mateo 24:24).
¿Oj maʼ bʼobʼ sjeʼ sbʼaj ja Mesías ja bʼa tyempo jakumi?
Miyuk. Ja Biblia yalunejkan ke ja Mesías jani oj kʼot june ja bʼa yintil ja David, bʼa waj june ja bʼa reyik bʼa Israel (Salmo 89:3, 4). Chomajkil, ja jastal ochelkan juʼun ja yintil ja rey David chʼayi. Lajansok chʼayni yajni ja romanoʼik sbʼajinekan ja Jerusalén ja bʼa jabʼil 70. a Man tyempo jaw, mini maʼ sleʼunej modo kʼotel intilal ja bʼa spamilya ja David. Pe, ja jastik ochelkan ja juʼun titoni ajyi ja bʼa styempo ja Jesús, sok mini ja skontraʼiki bʼobʼ yal-e ke ja Jesús mi kʼoteluk yintil ja David (Mateo 22:41-46).
¿Janekʼ ekʼele wa xtax ja bʼa Biblia ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías?
Mini xnaxi tsʼikanlek janekʼ ekʼele wa xtaxi. Ja jastal yajel kuenta ja jastik alubʼalkani wani xbʼobʼ tukbʼuk asta parteʼik ja bʼa Biblia bʼa wa xchiktes lek jani wa senyaʼan ja Mesías. Jun sjejel, ja loʼil bʼa Isaías 53:2-7 wa staʼa tiʼal jitsan jastik ekʼ sbʼaja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías. Jitsan kristyano wa xyilawe ja jastik ekʼi kechantani june ja jastik alubʼalkani. Jaxa tuk wa xyilawe ja jastik ekʼi pilpil ja jastal alubʼalkani.
Jujuntik ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías kʼot smeranil bʼa Jesús
Ja jas ekʼel |
Ja jas alubʼalkani |
Kʼot smeranil |
|---|---|---|
Yintil ja Abrahán |
Génesis 22:17, 18 |
|
Yintil ja Isaac, yunin ja Abrahán |
Génesis 17:19 |
|
Ja bʼa kʼole israʼelenyo bʼa Judá |
Génesis 49:10 |
|
Ja bʼa spamilya ja David |
Isaías 9:7 |
|
Skerem jun soltera |
Isaías 7:14 |
|
Pojki bʼa Belén |
Miqueas 5:2 |
|
Sbʼiʼil Emmanuel b |
Isaías 7:14 |
|
Jun skʼeʼulabʼil mi chaʼanyabʼaliluk |
Isaías 53:2 |
|
Milji ja yal keremtik tsaʼan yajni pojki |
Jeremías 31:15 |
|
Payji bʼa Egipto |
Oseas 11:1 |
|
Naji sbʼaj jastal Nazareno c |
Isaías 11:1 |
|
Jekji jastal akʼa rason |
Malaquías 3:1 |
|
Tʼoji jastal Mesías ja bʼa jabʼil 29 d |
Daniel 9:25 |
|
Naji sbʼaj jastal Yunin Dyos |
Salmo 2:7 |
|
Ajyiyuj niwan yajalkʼujol ja bʼa snaj ja Dyosi |
Salmo 69:9 |
|
Xcholo lekil rasonik |
Isaías 61:1 |
|
Ja yaʼtel ja bʼa Galilea wajni jun niwan ijlabʼ |
Isaías 9:1, 2 |
|
Jastalni ja Moisés, skʼulan milagroʼik |
Deuteronomio 18:15 |
|
Jastalni ja Moisés kʼumani bʼa sparte Dyos |
Deuteronomio 18:18, 19 |
|
Ya tojbʼuk jitsan maʼ ayiʼoj chamel |
Isaías 53:4 |
|
Mini sleʼa modo jel oj kʼot najuk sbʼaj |
Isaías 42:2 |
|
Snaʼa syajulal ja maʼ wan yijel wokol |
Isaías 42:3 |
|
Sjeʼa ja jas toj bʼa Dyos |
Isaías 42:1, 4 |
|
Tsamal akʼa rason |
Isaías 9:6, 7 |
|
Ya snaʼ ja tuk ja sbʼiʼil ja Jyoba |
Salmo 22:22 |
|
Ya makunuk sjejelik |
Salmo 78:2 |
|
Jun Tojwanum |
Daniel 9:25 |
|
Jitsan mi skʼuʼane bʼa yeʼna |
Isaías 53:1 |
|
Ton bʼa lok okil |
Isaías 8:14, 15 |
|
Mini kisji |
Salmo 118:22, 23 |
|
Mini ay sbʼej ilkʼujolaji |
Salmo 69:4 |
|
Awaji yajni ochkʼot bʼa Jerusalén kajan bʼa jun burro |
Zacarías 9:9 |
|
Toyji yuja yal untiki |
Salmo 8:2 |
|
Jak bʼa sbʼiʼil ja Jyoba |
Salmo 118:26 |
|
Chʼaykʼujolaji yuj jun yamigo |
Salmo 41:9 |
|
Chʼaykʼujolaji yuj 30 sat plata e |
Zacarías 11:12, 13 |
|
Jipjikan yuja yamigoʼik |
Zacarías 13:7 |
|
Leji lom smul |
Salmo 35:11 |
|
Mini jas yala bʼa stiʼ sat ja matik lejiyi smuli |
Isaías 53:7 |
|
Stsujbʼane |
Isaías 50:6 |
|
Makʼjiyi ja bʼa yolomi |
Miqueas 5:1 |
|
Ajiyi tsʼuʼum |
Isaías 50:6 |
|
Yajni makʼji mini tajki |
Isaías 50:6 |
|
Chapji yabʼalil yuja mandaranumik |
Salmo 2:2 |
|
Tsʼapji sklaboʼil ja skʼabʼi soka yok bʼa jun poste |
Salmo 22:16 |
|
Aji el suerte ja skʼuʼi |
Salmo 22:18 |
|
Ilji jastal jun mulanum |
Isaías 53:12 |
|
Aljiyabʼ jastik wa xyajbʼesni sok ijnaji |
Salmo 22:7, 8 |
|
Puesto ajyi bʼa yijel wokol yuja mulanumiki |
Isaías 53:5, 6 |
|
Yabʼ jipjitakan yuja Dyosi |
Salmo 22:1 |
|
Yawe yuʼ vino sokan kʼajal kʼulik |
Salmo 69:21 |
|
Taki stiʼ yajni oxta chamuki |
Salmo 22:15 |
|
Yayi ja sakʼanil ja Dyos |
Salmo 31:5 |
|
Yaʼa ja sakʼanil |
Isaías 53:12 |
|
Yaʼa ja sakʼanil jastal slokʼol bʼa xchʼayjel ja mulali |
Isaías 53:12 |
|
Mini jun sbʼakel skʼokoweyi |
Salmo 34:20 |
|
Tsʼapjiyi |
Zacarías 12:10 |
|
Mukji jastal jun riko |
Isaías 53:9 |
|
Sakʼwi |
Salmo 16:10 |
|
Aji och slokʼol ja maʼ chʼaykʼujolajiyuji |
Salmo 109:8 |
|
Kulan ekʼ bʼa stojol skʼabʼ ja Dyos |
Salmo 110:1 |
a Ja Cyclopedia de McClintock sok Strong wa xyala: «Ja jastal aji ochkan juʼun ja kʼoleʼik sok ja pamilyaʼik judío seguro chʼayjini snajel yajni bʼajijikan ja Jerusalén sok mi bʼajtanuk».
b Ja bʼiʼilal bʼa hebreo Emmanuel, ke wa stojolan «Tey jmojtik ja Dyos», wa xchiktes lek ja cholal yiʼoj ja Jesús jastal Mesías. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum sok ja yaʼtelik skʼulani xchiktes ke ja Dyos tini ay soka matik wa xtoyjiyuji (Lucas 2:27-32; 7:12-16).
c Ja yaljel Nazareno bʼobʼta tini jakel bʼa yaljel hebreo nétser, bʼa wa stojolan «xol».
d Ta waxa kʼana oja naʼ ja jastal wa xchiktes ja tyempoʼik ekʼ ja jastik junuk ke ja Mesías oj sjeʼ sbʼaj ja bʼa jabʼil 29, paklay ja artikulo «Ja aluman Daniel yalaxajan ja sjulelal ja Mesiasi».
e Ja jas alubʼalkani tini ay ja bʼa slibro ja Zacarías, pe ja tsʼijbʼanum bʼa Biblia ja Mateo wa xyala ke jani «aji ekʼyi ja aluman Jeremías» (Mateo 27:9). Sok lajansok ekʼeleʼik tini ay ja bʼa slibro ja Jeremías ja bʼa skʼeʼulabʼil ja xetʼan ja Yabʼal ja Dyos naʼubʼal sbʼaj jastal «bʼa Alumanik» (Lucas 24:44). Bʼobʼta ja Mateo ya makunuk ja «Jeremías» bʼa jani ya senyaʼuk yibʼanal ja xetʼan jaw, bʼa cha ti chʼikan ja slibro ja Zacarías.
Bʼobʼta cha ojni akʼul gusto
¡KʼEʼAN!
Jun ixuk judía wa xcholo jas yuj kʼe spaklay ja skʼuʼajel yiʼoji
¿Jasa prueba staʼa ja Racquel Hall bʼa aji kʼokxuk ke ja Jesús yeʼn ja Mesías ja maʼ jel skʼana oj snaʼi?
