Jitsani ja matik wa sjobʼo sbʼaje ja it yujni jel maʼ chamyujile, mini kechan wa sleʼawe sjakʼjelik, wani skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole. Tuk wa spensaraʼane yuja milji jitsan judioʼik jani yuja jas jel malo sok mini xbʼobʼ ajyuk jun Dyos bʼa wa xyaʼakan aʼekʼuk ja jastik junuk jastal it.

Jas mi meranuk: Sjobʼjel jas yuj ja Dyos yaʼakan oj miljuk ja judíoʼiki juni mulal.

 Ja smeranil: Jitsan ixuk winik bʼa ajyiyujile skʼuʼajel sjobʼunej sbʼaje jas yuj ja Dyos wa xyaʼakan oj ekʼuk jastik mi lekuk. Jun sjejel, ja aluman Habacuc sjobʼoyi ja Dyosi: «¿Jas yuj waxa waʼakan oj kil ja bʼa mi lekuki? ¿Sok jas yuj waxa waʼakan aʼajyuk ja wokoliki?» (Habacuc 1:3). Jaʼuktoma oj stoj ja aluman yuja sjobʼjel it, ja Dyos yaʼakan bʼa akan tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia bʼa oj katik el slekilal.

Jas mi meranuk: Ja Dyos mini xcham skʼujol ja wa xkiʼajtik wokoli.

 Ja smeranil: Ja Dyos jelni xyijnay ja jastik mi lekuki soka swokolil wa xyiʼajani (Proverbios 6:16-19). Ja Biblia wa xyala ke ja bʼa skʼakʼujik ja Noé, ja Dyos «syatsʼa sbʼaj ja skʼujoli» yajni yila ja Luʼum bʼutel jastik mi lekuk (Génesis 6:5, 6). Ja yuj, wani xkʼuʼantik lek ja yajni miljiye ja judíoʼiki jelni yaj yabʼi (Malaquías 3:6).

Jas mi meranuk: Ja yajni miljiye ja judíoʼiki juni kastigo bʼa Dyos.

 Ja smeranil: Ja bʼa bʼajtan siglo ja romanoʼiki xchʼayawe snajel ja Jerusalén, sok ja Dyos yaʼakan aʼekʼuk (Mateo 23:37–24:2). Tsaʼan ja bʼa jaw, mini bʼa skʼulunej kastigar ma kechanta lek yilunej jun kʼole kristyano. Bʼa yeʼna «jun xta yabal ja maʼ judio soc ja maʼ mi judiouqui» (Romanos 10:12, Ja Yajkʼachil Testamento).

Jas mi meranuk: Ta ay jun Dyos bʼa jel yip sok wa syajtayotik mini oj yakan bʼa oj miljuk ja judíoʼiki.

 Ja smeranil: Anima ja Dyos mi yeʼn smuluk ja wokoliki, ay ekʼele wa xyaʼakan aʼekʼuk (Santiago 1:13; 5:11).

 Cha jani junxta rason yuja wan yajelkan aʼekʼuk ja wokoli bʼa jitsanxa tyempo: jani bʼa xchiktesel jun abʼal ajyi ja najateʼi. Ja Biblia wa sjeʼa jaman lek ke jani ja Dyablo ja maʼ wan yajel mandar ja bʼa luʼumkʼinali sok mi jaʼuk ja Dyosi (Lucas 4:1, 2, 6; Juan 12:31). Chabʼ jasunuk wa staʼa tiʼal ja Biblia wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa yabʼjel stojol jas yuj ja Dyos yaʼakan amiljuk ja judíoʼiki.

1.   Ja Dyos skʼulan ja winik bʼa yeʼn oj stsaʼ jas oj skʼuluk. Ja Dyos yalayabʼ ja Adán soka Eva ja jas wa smajla bʼa yeʼnle; pe mini stʼena bʼa oj kʼuʼajukyi. Yeʼnani kʼot yile ja jas lek soka jas mi lekuki. Sok ja jas mi lek stsaʼawe yijan jitsan swokolil (Génesis 2:17; 3:6; Romanos 5:12). Masan tiw, ja kristyanoʼik jelni yiʼoje wokol yuj jitsan jastik mi lek stsaʼuneje skʼulajel. Ja libro Statement of Principles of Conservative Judaism (Declaración de principios del judaísmo conservador) wa xyala: «Jitsan ja bʼa wokolik wa x-ekʼ ja bʼa sutanal ja luʼumkʼinali jani yuja wala jelxitik soka libreʼil akʼubʼalkitik bʼa stsajel jas skʼulajel». Jaʼuktoma oj sjapyi ja kristyano ja libreʼil bʼa stsajel jas skʼulajel, ja Dyos yaʼunejyi tyempo bʼa oj stoj sbʼaje jastalni wa skʼana ja yeʼn.

2.   Ja Dyos ojni bʼobʼyuj sok wa skʼana stojbʼesel ja wokolik yiʼojan ja milji ja judíoʼiki. Ja yeʼn wa skʼapa oj ya sakʼwuk miyonik kristyanoʼik bʼa chamele, bʼa tini cha chʼikane ja judíoʼik matik miljiyeʼi. Cha ojni xchʼay ja jastik wa x-aji julskʼujole bʼa wa x-aji yiʼe wokol ja matik kanye sakʼani (Isaías 65:17; Hechos 24:15). Ja syajal skʼujol yiʼoj ja Dyos sbʼaja kristyanoʼiki jani jun preba bʼa ojni ya kʼotuk ja jastik skʼapuneji (Juan 3:16).

 Jitsan ja matik yiʼaje wokol yuja miljiye ja judíoʼiki, bʼobʼni staʼe stojol ja sakʼanileʼi sok mi chʼayujile ja skʼuʼajeli. ¿Jasa koltajiyeyuj? Jani snajel jas yuj ja Dyos wa xyaʼakan oj ekʼuk jastik mi lekuk sok snajel jasa oj skʼuluki bʼa oj xchʼaysnajel ja swokolil wa xyijani.