Ja Biblia jelni skoltayotik yajni ay jas wa stsaʼatik skʼulajel, yujni wa xbʼobʼ yakitik biboʼil sok snajelil bʼa stsajel lek (Proverbios 4:5). Bʼa jujuntik ekʼele wani xyalkabʼtik jaman lek ja jasa mas lek oj kʼuluktiki. Pe bʼa tuk ekʼele kechan wa xyakitik rasonik bʼa oj skoltayotik stsajel lek ja jas oj kʼuluktiki.

Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja jastik ti nochani:

•  Rasonik bʼa jel oj skoltaya bʼa oja tsaʼ lek ja jas oja kʼuluki

•  Ta jtsaʼata ja jas oj kʼuluk, ¿ojto maʼ bʼobʼ jtukbʼes?

•  ¿Jaxa ta jtsaʼa jun jasunuk mi lekuk sok mixa xbʼobʼ jtukbʼes?

•   Mok wegoxta atsaʼ jas skʼulajel. Ja Biblia wa xyala: «Ja maʼ wa snaʼa kʼinali wa spensaraʼan jujune ja xeteʼik wa xyayiʼi» (Proverbios 14:15). Ta wego waxa tsaʼa jas skʼulajel, bʼobʼta mini oja kʼuluk jujuntik jas tʼilan. Ja yuj pila tyempo spensarajel ja jasa mas leki (1 Tesalonicenses 5:21).

•   Moka kʼuluk yuja jastal aya xa wabʼi. Ja Biblia wa sjeʼa ke jelni xiwela sbʼaj sjipjel jkʼujoltik ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki (Proverbios 28:26; Jeremías 17:9). Ja yuj mini lekuk ja ay jas oj tsatik skʼulajel yajni tajkel aytik, elel jganatik, triste aytik, jel yajtik aytik ma ajnel jomolxta aytik (Proverbios 24:10; 29:22).

•   Kʼanayi ja Dyos bʼa bibo oj ajyan (Santiago 1:5). Ja Dyos gustoxtani oj sjakʼkitik ja yajni wa xkʼanatikyi jastik jastal jaw. Ja Yeʼn juni Tatal jel xyajtani bʼa mini skʼana oj yiʼ wokol ja yuntikili. Ja yuj, «ja Jyoba yeʼn wa xyaʼa ja biboʼil ti wa x-el bʼa stiʼ ja snajel sok ja yabʼjel stojolil» (Proverbios 2:6). a Ja Dyosi wani skoltayotik bʼa bibo oj ajyukotik soka rasonik jel bibo wa xtax ja bʼa Yabʼali, ja Biblia (2 Timoteo 3:16, 17).

•   Paklay. Ja Biblia wa xyala «june maʼ bibo wa smaklay sok wa xyiʼaj mas xchapjelal» (Proverbios 1:5). Ja yuj bʼa oja tsaʼ lek ja jas oja kʼuluki tʼilani oja paklay lek. ¿Bʼa oja taʼ lekil rasonik bʼa oj skoltaya sok bʼa oja jipakʼujol?

   Bʼajtan, paklay ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jas wa xchama kʼujoli. Ja Dyosi yeʼnani ja jKʼulumantiki sok wa snaʼa jasa mas lek bʼa keʼntik. Ja yuj tini wa xbʼobʼ jtatik ja lekil rasonik bʼa Yabʼal (Salmo 25:12). Ay ekʼele ja Biblia wa xyakitik leyik sok mandarik bʼa wa xyala kabʼtik jasa mero tʼilan oj kʼuluktiki (Isaías 48:17, 18). Bʼa tuk ekʼele ja Biblia wani xyakitik rasonik bʼa wa skoltayotik snajel jas skʼulajel. Yuja mi xyala jaman lek ja bʼa jastik junuk it, wani xbʼobʼ kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja bʼa jas wa skʼulane gusto ja tuk bʼa stsajel jas skʼulajel. Bʼa oja taʼ ja tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj skoltaya, ojni bʼobʼa leʼ akoltajel ja bʼa artikuloʼik sok juʼunik ja bʼa sitio it. Mi tupubʼaluk. b

   Bʼa jujuntik ekʼele, tʼilani oja paklay tuk juʼunik bʼa wa xbʼobʼ jipxuk kʼujolal. Jun sjejel, ta oja man jun jasunuk bʼa jel chaʼan stsʼakol, jelni lek oja wil ja jas yaluneje ja tuk sbʼaja jasunuk oja mani, sbʼaja maʼ skʼuluneji, ja sgarantiyaʼili, ja jas oja kʼuluk bʼa yajel kumxuk sok tuk. Chomajkil, ila lek ta ja jasunuk jaw jani ja jas mero wa xmakuni awuji.

   Ja Biblia wa xyala: «Yajni mi xjobʼxi, mini x-elkʼot lek ja jas wa xchapxi» (Proverbios 15:22). Ja yuj, bʼajtanto ay jas oja tsaʼ skʼulajel, loʼilanan sok kristyanoʼik bʼa wa xbʼobʼa jipakʼujol. Jun sjejel, ta ay jas oja tsaʼ skʼulajel yuj jun chamel, loʼilanan sok jun loktor (Mateo 9:12). Ay ekʼele jelni lek oja ta loʼil kristyanoʼik bʼa ekʼel sbʼaje ja jas wan ekʼela bʼaji. Pe ajuluka kʼujol, ke weʼna sok kechan weʼna ja ma oj stsaʼ ja jasunuk oja kʼuluki sok oja wil ja slekilali ma ja swokolili (Gálatas 6:4, 5).

•   Paklay ja jastik ti chʼikani. Yajni apaklayta lek, kʼulan jun lista ja bʼa jastik oj bʼobʼa kʼuluki ja bʼa jastik slekilal oj ajyuki sok ja bʼa swokolil. Tsaʼan, pensaraʼan ja jastal oj elkʼot ja jas oja tsaʼ skʼulajeli (Deuteronomio 32:29). Jun sjejel, ¿jastal oj sjoma ja weʼn, jawa pamilya soka tuk kristyanoʼiki? (Proverbios 22:3; Romanos 14:19). Ta apensaraʼan ja sjobʼjelik it soka rasonik wa xyaʼa ja Biblia, ojni atsaʼ lek ja jas oja kʼuluki sok oj yawe el slekilal ja tuk.

•   Kʼulan ja jas oja tsaʼi. Ay ekʼele mi xkʼulantik jun jasunuk yujni mi seguro aytik. Yajni x-ekʼ ja it, bʼobʼta mini oj kʼuluktik jun jasunuk lek. Ma bʼobʼta ojni ipaxuk el ja jas wan ekʼeli. Sok ta mi xkʼulantik ja jas wa stsaʼatiki mini lek oj bʼobʼ elkʼote jastal yajni oj jtsatik jun jasunuk bʼa mi lekuk. Ja Biblia wa xyala sok ja sjejel bʼa jun aʼtijum bʼa alaj: «Ja tsʼunuman wa smajla ja lekil tyempoʼi nunka oj stsʼun; ta jaxta wajel sat ja asoni, nunka oj ya eluk ja sat ja yalaji» (Eclesiastés 11:4, Nueva Traducción Viviente).

 Ajuluka kʼujol ke asta ja jas mas lek oja tsaʼ skʼulajeli bʼobʼta mini jach mero oj elkʼote. Ay ekʼele tʼilan oja chʼakabʼaj skʼulajel, ma oj eljul jun jasunuk bʼa oja kʼuluk (Eclesiastés 9:11). Ja yuj jobʼo lek bʼajtan sok tsaʼa ja jas mas lek oj bʼobʼ elkʼoti.

 Jujuntik ja bʼa jastik wa stsaʼatik skʼulajel wantoni xbʼobʼ tukbʼuk. Yujni wa xbʼobʼ tukbʼuk ja jastal wala taxtiki ma wa xkaʼa jbʼajtik kuenta ke ja jas jtsaʼatik skʼulajel wani xbʼobʼ yijan swokolil. Ja yuj la jpensaraʼuktik lek sok la jletik pilan modo bʼa mas lek.

 Pe jujuntik jas wa stsaxi skʼulajel, mixani xbʼobʼ tukbʼuk (Salmo 15:4). Jun sjejel, ja Dyos wa smajlay ke ja matik nupaneli ayawe kʼotuk ja skʼapjelal yaʼawe yajni nupaniyeʼi (Malaquías 2:16; Mateo 19:6). c Ja yuj, yajni ayiʼoje wokolik, Jaʼuktoma oj skʼuts-e ja nupaneli tʼilani oj skʼuluke ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa stojbʼesel.

 Tʼilani oj natik, ke jpetsaniltik ayni oj jtsatik skʼulajel jun jasun mi lekuk (Santiago 3:2, nota). Sok mini maloʼuk ja oj kabʼ mulal ayotik sok oj natik malaya (Salmo 69:5). Sok lekni ja oj kabʼ mulal aytik, ta wa skoltayotik bʼa mixa oj kʼuluktik ja junxta jas mi lek jtsaʼatik skʼulajel (Proverbios 14:9). Pe ja Biblia wani xyala ke la jtalnay jbʼajtik ta jel mulal ayotik xkabʼtik, yujni oj bʼobʼ jyajbʼes jbʼajtik ja bʼa jastal wa xpensarantik soka jastal wa xkabʼ ayotik (2 Corintios 2:7). d Ajuluka kʼujol ke «ja Jyoba ay syajulal skʼujol sok wa snaʼa syajal» (Salmo 103:8-13). Ja yuj ta ay jas atsaʼata bʼa mi lekuk sok mi xbʼobʼa tukbʼes, leʼa modo bʼa snebʼjel ja jas ekʼi sok kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuj bʼa yajel tojbʼuk ja jas wan ekʼeli.