Ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano waj jun yaluman Dyos (Lucas 1:76). Pojki bʼa jabʼil 2 bʼajtanto bʼa styempo Jesús sok cham bʼa jabʼil 32 bʼa styempo Jesús. Ja Dyosi yayi xchol bʼa oj xchap ja bʼej sbʼaja sjulelal ja Mesías, ma Kristo. Ja yuj ja Juan ya ekʼyi ja srason ja Dyos ja judíoʼiki bʼa oj cha kumxuke soka Dyosi (Marcos 1:1-4; Lucas 1:13, 16, 17).

 Ja srason ja Juan skoltay ja kristyanoʼik bʼa jaman skʼujole bʼa oj yaʼ sbʼaje kuenta ke ja Jesús bʼa Nazaret yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali (Mateo 11:10). Ja Juan yala yabʼ ja kristyano ke tʼilan oj sutxuk skʼujole soka smuleʼi sok oj yiʼe jaʼ bʼa oj sjeʼe sutxita skʼujole (Lucas 3:3-6). Yuja jel jitsan ja maʼ ya yiʼ jaʼi, ja yuj wa xnaji sbʼaj jastal ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano. Ja winik maʼ jel tʼilan bʼa ya yiʼ jaʼi, jani ja Jesús (Marcos 1:9). a

Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it:

•  ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal waj ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano?

•  ¿Machun wajye ja snantat ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano?

•  ¿Maʼ smila ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano?

•  ¿Yila maʼ sbʼaje kontra ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano sok ja Jesús?

•  ¿Janekʼ winike sbʼiʼil Juan wa staʼa tiʼal ja Biblia?

 Yujni ja Biblia yalunejxakan ja aʼtel oj skʼuluki: Ja bʼa Biblia alubʼalxakan ke ja Jyoba oj sjek jun akʼa rason, sok yajni xcholo ja Juani jach ya kʼotuk ja jas alubʼalkani (Malaquías 3:1; Mateo 3:1-3). Yeʼnani xcholin bʼa oj «xchapyi ja Jyoba jun chonabʼ chapan lek», wa xkʼan kaltik, skoltay ja tuk judíoʼik bʼa puesto oj ajyuke bʼa skisjel ja srason ja Jesús, ja maʼ mero jekubʼal bʼa sparte ja Jyoba (Lucas 1:17).

 Ja jas lajxiyuj skʼulajel ja bʼa sakʼanili: Ja Jesús yala: «Mini bʼa pojkel jun kristyano bʼa mas chaʼanyabʼal yuja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano. Pe ja maʼ masto skoʼelal ja bʼa Gobyerno bʼa satkʼinali masto chaʼanyabʼalil yuja yeʼn» (Mateo 11:11). Mini june ja yaʼtijumik Dyos bʼa ajyiye sakʼan bʼajtanto yuja Juan wa xbʼobʼ alxuk ke mas chaʼanyabʼale yuja yeʼn, yujni ja Juan mi kechan waj jun aluman, yeʼni waj ja ‹akʼa rason› maʼ alubʼalkani. Chomajkil, ja jas yala ja Jesús wa sjeʼa ke ja Juan mini ti oj ajyuk ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. b ¿Jas yuj miyuki? Yujni ja Juan chami bʼajtanto oj spoj bʼej ja Kristo bʼa ay maʼ oj wajuk ja bʼa satkʼinal (Hebreos 10:19, 20). Pe ja tojil aluman it ojni sakʼwukjan yajni xyaʼa mandar ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa Luʼumi sok ojni bʼobʼ ajyuk sakʼan tolabida ja bʼa Tsamal Lugari (Salmo 37:29; Lucas 23:43).

 Ja stat ja Juan sbʼiʼil Zacarías jaxa snani Elisabet. Ja Zacarías waj jun sacerdote judío. Ja spojkelal ja Juani wajni jun milagro yujni ja Elisabet mi xbʼobʼ yil yuntikil. Chomajkil, tanto ja yeʼn soka statami «awelexa» (Lucas 1:5-7, 13).

 Ja rey Herodes Antipas yaʼa mandar bʼa oj skʼutseyi ja yolom ja Juani. Ja yeʼn skʼulan yujni ja xcheʼum Herodías jach skʼanayi ja yakʼixi. Ja Herodías wa xyilkʼujolan ja Juani, yujni yala yabʼ ja Herodes, ja maʼ xyala kʼotel judío, ke ja snupaneli kontra ay soka sley ja judíoʼiki (Mateo 14:1-12; Marcos 6:16-19).

 Ja Biblia wa sjeʼa ke ja Juan soka Jesús mi yila sbʼaje kontra (Juan 3:25-30). Ja Juan yala jaman lek ke ja yaʼteli jani xchapjel ja bʼej sbʼaja Mesías, sok mi bʼa yajel preba soka yeʼn. Ja Juan yala: «Jaʼ it ja rason yuja wanon yajel yiʼ jaʼ ja kristyano: bʼa oj iljuk jaman lek yuja Israel». Sok cha yala: «Yeʼnani ja Yunin ja Dyosi» (Juan 1:26-34). Jelni gustoʼaxi ja Juan yuja jel lek wan wajelyuj ja Jesús ja bʼa yaʼteli.