¿Oj maʼ bʼobʼ skoltayon ja Biblia ta mixa xkʼana oj ajyukon sakʼan sok jpensaranta oj jmil jbʼaj?
Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja Biblia
Ojniʼa. Pes jaʼa Yabʼal ja Dyos sok wani xyayi kulan skʼujol ja matik elel sgana (2 Corintios 7:6). Ama mi jun libroʼuk bʼa an sbʼaja jastal wa xpensaraʼantiki, ja Biblia skoltunej jitsan kristyano bʼa yajel eluk ja pensarik bʼa smiljel sbʼaje. Ja rasonik yiʼoj bʼa jel xkoltani cha ojni bʼobʼ skoltaya ja weʼni.
¿Jastik rason jel xkoltani wa xyaʼakitik ja Biblia?
● Ala ja jastal aya xa wabʼi.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Jun mero amigo wa xkʼanwani spetsanil tyempo, sok wa sjeʼa sbʼaj lajansok jun amoj-alijel ja yajni wan ekʼel wokoli» (Proverbios 17:17).
Ja jas wa stojolan: Yajni ay kiʼojtik jpensarik bʼa wa xya chamjkʼujoltik, wani xkʼana jkoltajeltik.
Ta mi maʼ xa choloyabʼ ja jastal aya xa wabʼi, ojni kʼota wabʼ mixa oj kuchukawuj. Pe ta waxa wala ja jastal aya xa wabʼi, ojni tsʼujuk sok jawa wokolik ojxa wil bʼa jun modo stojol.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Leʼa maʼ oj loʼilanansok, bʼobʼta juna pamilya ma juna wamigo waxa jipakʼujol. a Chomajkil, wani xbʼobʼa tsʼijbʼuk ja jastal aya xa wabʼi.
● Leʼa wa koltajel bʼa jun loktor chapan.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Ja matik lek ayi mi xmakuniyujile jun loktor, pe ja matik maloʼayi waniʼa» (Mateo 9:12).
Ja jas wa stojolan: Yajni malo aytik, tʼilani oj wajkotik bʼa jun loktor.
Bʼobʼta aya wiʼoj ja pensarik bʼa smiljelabʼaj yuj jun chamel ja bʼa wa pensar ma ja bʼa jastal aya xa wabʼi. Jastalni mila kʼixwitik yuj jun chamel bʼa jkuerpotik, cha jachni mi oj kʼixwukotik yuj jun chamel ja bʼa jpensartik ma ja bʼa jastal ay wa xkabʼtiki. Ja chamelik it ayni yajnal.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Mokxa wa ekʼ tyempo slejela koltajel bʼa jun loktor chapan.
● Ajuluka kʼujol jel chaʼanyabʼala bʼa stiʼ sat ja Dyosi.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «¿Anke wani xchonxi joʼe yal chanik yuj chabʼ yal sat takʼin? Iday, ja Dyosi mini june wa xchʼay skʼujol bʼa yeʼnle. [...] Mok xiwanik. Ja weʼnlexi masto baleʼex yuj jitsan yal chanik» (Lucas 12:6, 7).
Ja jas wa stojolan: Ja weʼn jelni chaʼanyabʼalila bʼa stiʼ sat ja Dyosi.
Bʼobʼta waxa wabʼ atuchʼil aya, pe mini jachukuk. Ja Dyos wani snaʼa ja jas wan ekʼelabʼaji. Sok ama mixa xa kʼana oj ajyan sakʼan, ja Dyos wa xcham skʼujol bʼa weʼna. Ja Salmo 51: 17 wa xyala ke ja Dyos mini xyaʼakan ja maʼ ayiʼoj jun «skʼujol yatsʼan ay sok tristeʼay». Chikani lek, ja Dyos wa syajtaya sok wa skʼana oj ajyan sakʼan.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Leʼa pruebaʼik bʼa Biblia bʼa wa xchiktes ja Dyos wa skʼanawa. Jun sjejel, ja bʼa kapitulo 24 bʼa libro Acerquémonos a Jehová oja taʼ jujuntik.
● Ayi orasyon ja Dyos.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Malan waxa wawex ekʼyi spetsanil jawa chamkʼujolex ja yeʼni, yujni ja yeʼni wa xcham skʼujola mokex» (1 Pedro 5:7).
Ja jas wa stojolan: Ja Dyos wa skʼana oja cholyabʼ yibʼanal ja jastal aya xa wabʼi sok ja jas wa xchamakʼujol.
Ja Dyos ojni bʼobʼ yawi ja lamanili sok ja ipal bʼa oj kuchukawuj. (Filipenses 4:6, 7, 13). Jach jastal it wa skoltay ja Dyos ja matik wa xmojxiye soka yeʼn (Salmo 55:22).
Leʼa modo skʼulajel ja it: Ayi orasyon ja Dyosi. Amakunuk ja sbʼiʼil, Jyoba, sok alayabʼ ja jastal aya xa wabʼi (Salmo 83:18). Kʼanayi a-skoltaya bʼa kuchelawuj.
● Pensaraʼan ja bʼa smajlajel wa xyaʼa ja Biblia ja bʼa tyempo jakumi.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Ja smajlajel kiʼojtik it bʼa tsʼunan ay lek sok yij ay lek jach jastal jun ancla ja bʼa jsakʼaniltiki» (Hebreos 6:19).
Ja jas wa stojolan: Ja jastal aya xa wabʼi ojni bʼobʼ yiʼa chikan bʼaʼa, jastalni jun tsatsal ikʼ jaʼ bʼa jun barko. Pe ja smajlajel wa xyaʼa ja Biblia jachni jastal jun ancla bʼa oj yawi awip.
Ja smajlajel it mini junta lom wayichaluk, tini elel ja bʼa skʼapjelik wa xyaʼa ja Dyos bʼa oj xchʼaysnajel yibʼanal ja jastik wa xya kitik wokoli (Apocalipsis 21:4).
Leʼa modo skʼulajel ja it: Kʼuman sbʼaja smajlajel wa xyaʼa ja Biblia ja bʼa xetʼan 5 bʼa poyeto Lekil yaljelik jakel bʼa Dyos.
● Kʼulan jun jasunuk bʼa waxa wiʼaj gusto.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Jun kʼujolal bʼa gustoʼay juni lekil an (Proverbios 17:22).
Ja jas wa stojolan: Skʼulajel jastik wa xkiʼajtik gusto wani xya tojbʼuk ja jastal ay xkabʼtik sok ja jas wa xpensarantik.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Kʼulan jastik bʼa waxa wiʼaj gusto. Jun sjejel, makla kʼin bʼa wa xya ajyan lek, kʼuman jun jasunuk wa stsatsankʼujolana ma leʼa sjutsʼinil bʼa yajel ekʼ gusto. Cha masni oj gustoʼaxan skoltajel ja tuk ama sok jun jasunuk mi chaʼanyabʼaliluk (Hechos 20:35).
● Talnay jawa kuerpo.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Yujni ja yajelyi ejersisio ayni yiʼoj tʼun slekilal» (1 Timoteo 4:8).
Ja jas wa stojolan: Yajelyi ejersisio, wayel lek sok stalnajel ja jastik waxa wabʼi jelni lek bʼa weʼna.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Elan ajnel ama kechanta 15 minuto.
● Ajuluka kʼujol ja jastal aya xa wabʼ sok tuk jastik ja bʼa sakʼanil wa xtukbʼi.
Ja jas wa xyala ja Biblia: «Ja weʼnlexi mixa naʼawex jas oj ekabʼajex ja jecheli» (Santiago 4:14).
Ja jas wa stojolan: Ja wokolik jel xya kitik ja syajali, asta ja bʼa wa xpensarantik mey yajnali, yajni x-ekʼ ja tyempo ojni chʼayuk.
Ama jel wokol xa wila ja jas wan ekʼelabʼaj ja wego, pe ojni tukbʼuk. Ja yuj mok eluka gana (2 Corintios 4:8). Ja wokolik wa xya chamuka kʼujoli wani xbʼobʼ tukbʼuk, pe mini jun kristyano oj ya kumxuk ja jastal ajyi ta smila sbʼaji.
Leʼa modo skʼulajel ja it: Kʼuman loʼilik bʼa Biblia bʼa kristyanoʼik el sganaʼe sok skʼana oj chamuke. Ila jastal tojbʼi ja sakʼanile yajni ekʼ ja tyempo bʼa mi wa smajlaye. Ila ja sjejelik it.
¿Wan maʼ staʼa tiʼal ja Biblia kristyanoʼik bʼa skʼanawe oj chamuke?
Waniʼa. Ja Biblia wa staʼa tiʼal jujuntik skʼanawe oj chamuke. Ja Dyos mini tajki soke, jaʼuktoma cha skoltaye. Junxtani oj cha skʼulukawi ja weʼn.
Elías
● ¿Maʼ waj ja Elías? Ama wajni jun aluman mi xiwi, ay ekʼele skʼana oj smil sbʼaj. Ja Santiago 5:17 wa xyala ke ja Elías wajni jun «winik jastalni keʼntik».
● ¿Jas yuj skʼana oj chamuk? Bʼa jun ekʼele, ja Elías yabʼ stuchʼil ay, xiwi sok spensaraʼan mixa xmakuni. Ja yuj, spatayi skʼujol ja Jyoba: «Ah Jyoba, japaxa ja jsakʼanili» (1 Reyes 19:4).
● ¿Jasa koltajiyuj? Ja Elías sjamayi ja skʼujol ja Dyos sok xcholyabʼ ja jastal ay xyabʼi. ¿Jastal stsatsankʼujolan ja Jyoba? Sjeʼayi wa xcham skʼujol bʼa yeʼna sok yaʼakan bʼa oj yil ja yipi. Cha sjeʼayi jelni chaʼanyabʼalil sok yayi jun skoltanum chapan ay bʼa oj talnajuk yuj.
▸ Kʼuman sbʼaja Elías: 1 Reyes 19:2-18.
Job
● ¿Maʼ waj ja Job? Wajni jun winik riko, ajyi jun spamilya jel jastik yiʼoj sok kʼot jun tojil yaʼtijum ja Dyos smeranili.
● ¿Jas yuj skʼana oj chamuk? Junta chʼaykʼujol kʼe jak sbʼaj jastik mi lekuk ja bʼa sakʼanili. Chʼay spetsanil ja jastik sbʼaji, chʼak chamuk spetsanil ja yuntikil bʼa jun desgrasya sok staʼa jun chamel bʼa jel yabʼ syajal. Mini kechanuk, cha leji lom smul sok aljiyabʼ yeʼn smul ja jastik wan ekʼel sbʼaji. Ja Job jelxani tuk ay xyabʼ ja sakʼanili bʼa kʼot yale: «Mixa xkʼana oj ajyukon sakʼan» (Job 7:16).
● ¿Jasa koltajiyuj? Ja Job yayi orasyon ja Jyoba sok staʼa loʼil tuk kristyanoʼik (Job 10:1-3). Staʼa skoltajel bʼa jun yamigo wa x-abʼji stojol, ja Elihú, bʼa koltajiyuj oj yil bʼa jun modo tuk lek ja jastik wan ekʼel sbʼaji. Pe ja mas tʼilani, ja Job skisani ja stojelal soka skoltanel ja Dyosi.
▸ Kʼuman sbʼaja Job: Job 1:1-3, 13-22; 2:7; 3:1-13; 36:1-7; 38:1-3; 42:1, 2, 10-13.
Moisés
● ¿Maʼ waj ja Moisés? Wajni jun olomal ja bʼa poko chonabʼ Israel sok jun tojil aluman.
● ¿Jas yuj skʼana oj chamuk? Ja Moisés ajyiyuj jun niwan cholal, tikʼanxta wa xkʼenaji sok elni sgana. Ja yuj skʼanayi ja Dyos: «Awa pabor milawonxa» (Números 11:11, 15).
● ¿Jasa koltajiyuj? Ja Moisés xcholo yabʼ ja Dyos ja jastal ay wa xyabʼi. Ja Dyos skoltay yajel tsʼujuk ja cholalik yiʼoj bʼa mi jel oj yabʼ estresado ay.
▸ Kʼuman sbʼaja Moisés: Números 11:4-6, 10-17.
a Ta ja yajni waxa kʼana oja milabʼaj mey juna pamilya ma juna wamigo bʼa oj skoltaya, kʼuman bʼa jun telepono bʼa emergencia bʼa oja leʼa koltajel.