Ja winik riko sok ja Lázaro k’otele chabʼ winike b’a mi meranuk bʼa jun loʼil xcholo ja Jesús (Lucas 16:19-31). Ja winike it senyaʼane chabʼ kʼole kristyanoʼik: 1) ja olomalik bʼa relijyon judío bʼa jel niwan yaʼa sbʼaje ja bʼa styempo ja Jesús sok 2) ja kristyanoʼik bʼa chʼin yaʼa sbʼaje sok skisawe ja srason ja Jesús.

Ja bʼa artikulo it oj axukyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it:

•  ¿Jasa yala ja Jesús sbʼaja winik riko sok ja Lázaro?

•  ¿K’otel ma’ jun meran lo’il?

•  ¿Wan maʼ sjeʼa ja loʼil it ke ay ja inpierno?

•  ¿Jas wa stojolan ja loʼil it?

 Ja bʼa kapitulo 16 bʼa Lucas, ja Jesús staʼa tiʼal bʼa chabʼ winike bʼa tukbʼini lek ja sakʼanile.

 ¿Jasa wa x-ek’ ja b’a loʼili? Ajyi jun winik riko bʼa ayiʼoj jun sakʼanil b’a lujo’ik, sok ja bʼa sts’e’el ja spuerta ti wa xyawekan jun kʼana limosna sbʼiʼil Lázaro, b’a jani wa smajlay ja jas wa xmokʼ ja bʼa smesa ja winik riko bʼa ja’ oj yabʼ. Ekʼ ja tyempo, ja Lázaro chami sok ja anjeliki yiʼaje och bʼa stsʼeʼel ja Abrahán. Ja winik riko cha chami sok smukuwe. Ja loʼil wa snochoyi bʼa lajansok sakʼaneto ja yajni chamyeta. Ja kʼakʼi wa xya yi’ wokol ja winik riko, ja yuj skʼanayi ja Abrahán bʼa a sjek ja Lázaro bʼa aya poxuk ja yal sniʼ skʼabʼi sok aya chebʼuk ja yakʼ sok jun tʼuje jaʼ. Ja Abrahán yala yabʼ ke miyuk, yujni tukbʼita lek ja sakʼanile sok ja b’a snalane ay jun niwan kʼeʼen b’a wa xpiljiyeyuj b’a mi maʼ xb’ob’ skʼutse.

 Miyuk. Kechani jun slajelal ma loʼil b’a yala ja Jesús bʼa oj sje’ jun jasunuk. Jujuntik matik jel chapan wa xyalawe ke mini jun meran loʼiluk. Jun sjejel, jun spilulab’il ja bʼa Biblia bʼa Lutero bʼa 1912 wa xyala ke kechani jun slajelal. Sok ja Biblia de Jerusalén, bʼa catolico’ik, wa xyala b’a jun nota ke kechani jun «lo’il-slajelal, b’a mini ti ch’ikanuk soka mero lo’ili», wa xkan kaltik, kechani jun loʼil bʼa mi ekʼeluk meran.

 ¿Wan ma’ xk’an sje’ ja Jesús jun jasunuk sb’aja sak’anil tsa’an yajni wala chamtiki? ¿Wan ma’ xk’an yal ke jujuntik kristyano wa xyiʼaje wokol ja bʼa inpierno sok ja Abrahán sok ja Lázaro ti aye bʼa satkʼinal? Miyuk, ayni jitsan rasonik bʼa wa sjeʼa.

 Jun sjejel:

•   Lekbʼi ja winik riko ti wan tsikel bʼa jun meran lugar bʼa yijel wokol, ¿mi ma’ oj takuk ja jaʼ ja bʼa yal sniʼ skʼabʼ ja Lázaro?

•   Sok ama mi xtaki ¿oj maʼ bʼobʼyuj jun tʼuje jaʼ yajel chebʼuk ja winik riko ta joybʼubʼalyuj kʼakʼ?

•   ¿Jastal lek tixa ay bʼa satkʼinal ja Abrahán ta ja Jesús yala jaman lek ke mito maʼ wajeluk ja bʼa satkʼinali? (Juan 3:13).

 Miyuk. Ama jun loʼil mi meranuk, jujuntik wani xyalawe ke wa senyaʼan ke ja matik leki wani xwajye bʼa satkʼinal sok jaxa matik malo ti bʼa inpierno. a

 Pe ¿stojol ma spensarajel ja jaw? Miyuk.

 Ja sk’u’ajel ja b’a inpierno mini slaja sbʼaj soka jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jastal wa xtaxye ja chamwiniki. Jun sjejel, ja Biblia mi wa xyala ke yibʼanal ja lekil kristyanoʼik bʼa chameleʼi teye gustoxta bʼa satkʼinal sok mi wa xyala ke ja kristyano’ik malo ti wane yijel wokol bʼa inpierno. Pes wani xyala jaman lek ke «ja matik sakʼan ayi wa snaʼawe oj chamuke, pe ja matik chamelexa mixato jas snaʼawe» (Eclesiastés 9:5).

 Ja loʼili wa sjeʼa ke chabʼ kʼole kristyano ojni tukbʼuk lek ja sak’anile.

 Wani xkʼan yal ke ja winik riko jani wa senyaʼan ja olomalik bʼa relijyon judío, «bʼa jel syajtaye ja takʼini» (Lucas 16:14). Ama yabʼye ja jas yala ja Jesús, mini skisawe ja srasoni. Ja olomalik it bʼa relijyon jel sko’elal xyilawe ja tuk kristyanoʼik (Juan 7:49).

 Ja Lázaro jani senyaʼan ja kristyanoʼik bʼa skisawe ja srason ja Jesús. Ja olomalik bʼa relijyon wa xyilk’ujolane ja kristyanoʼik it.

 Tukbʼini lek ja sak’anile ja chabʼ kʼole it.

•   Ja olomalik bʼa relijyon judío wa spensarane ke lekni wa x-iljiye yuja Dyos, pe ja smeranil lajansok chamele, pes yuja mi skisawe ja srason ja Jesús, ja yuj ja Dyos mixani lek yilawe sok ja jastal wa stoyoweʼi. Ja rason xcholo ja Jesús sok ja snebʼumanik mini lekuk yab’ye (Mateo 23:29, 30; Hechos 5:29-33).

•   Anima ja kristyanoʼik jipubʼalekani sok mi talnubʼaluke yuja olomalik bʼa relijyon, ja wego mixani jas wa xtimjiyeyuj bʼa oj mojxukesok ja Dyosi. Jitsan skisaweni ja srason ja Jesús, b’a jelni koltajiyeyuj sok yayile ja smajlajel b’a lek oj iljuke yuja Dyos b’a tolabida (Juan 17:3).