Chʼakta ja kʼakʼaneli sok xchʼabʼabʼixta ja loman kʼinal Elah. Ja kʼunil ikʼ ja bʼa och kʼakʼu wa snika ja skʼujtsil ja skarpa ja kʼakʼanumiki, sok ja mandaranum Saúl stsomo jujuntik ja swiniki, tini ay ja bʼajtan skerem, ja Jonatán. Jun kerem talnachej gustoxta wan xcholjel yabʼye ja jas ekʼel sbʼaji. Ja keremi jaʼa David, sok gustoxta wan xcholjel sok mini tʼun xiwel. Ja Saúl jel lek wan smaklajel yibʼanal ja jas wan xcholjel ja David. Pe ¿jasa wa spensaraʼan ja Jonatán? Ja bʼa janekʼxa tyempo ajyel jastal kʼakʼanum bʼa Jyoba skʼulunej ganar kʼakʼanelik, pe ja bʼa ekʼele it mini yeʼn skʼulan ganar, jani ja kerem it. Ja David smilata ja niwan chaʼan Goliat. Pe ja Jonatán, ¿wan maʼ xyilkʼujolan ja David yuja jel wan toyjeli?

Bʼobʼta jelni cham oj kabʼtik ja jas skʼulan ja Jonatán. Ja bʼa loʼil it wa xyala yajni ja David chʼak chol ja sloʼili, jel mojxi xchikʼel sbʼaje, sok ja Jonatán kʼe syajtay jastalni wa syajtay sbʼaja yeʼn. Yayi ja David ja skʼu bʼa kʼakʼaneli. Cha yayi ja yarco, sok ja jaw juni niwan majtanal, pes ja Jonatán jelni xnaji sbʼaj yuja jel lek stsʼawani. Mini kechanuk, ja Jonatán sok ja David skʼulane jun trato bʼa oj skoltay sbʼaje sok mi jas oj piljukeyuj ja jastal yamigo sbʼaje (1 Samuel 18:1-5).

Jach kʼejan ja tsamal loʼil bʼa jastal kʼe yamigoʼuk sbʼaje bʼa wa staʼa tiʼal ja Biblia. Ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje skʼuʼajel bʼa Dyos jelni tʼilan xyilawe ajyel yamigoʼik. Ta wa stsaʼatik lek ja kamigotik sok mi la akʼwanitikan bʼa skoltajele, wani xbʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa jtyempotik bʼa mixa ayuk ja yajtaneli (Proverbios 27:17). Ja yuj, la kiltik jas wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Jonatán sbʼaja yamigoʼajel ja tuk.

¿Jas yuj wego kʼe yamigoʼuk sbʼaje ja David soka Jonatán? Ja sjakʼjeli ti chʼikan soka yechalil yuja yamigoʼan sbʼaje. La jpensaraʼuktik sbʼaja jas wan ekʼeli. Ja Jonatán wa xtax bʼa jun tyempo jel wokol. Ja janekʼxa tyempo ekʼeljani, ja stati, ja mandaranum Saúl, tukbʼita ja smodo, sok mi bʼa lekuk. Ja ajyi waj jun winik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj, kʼuʼabʼal sok toj, pe ja wego jun mandaranumi jel niwan xyaʼa sbʼaj sok mi kʼuʼabʼal (1 Samuel 15:17-19, 26).

Jelni maʼ chamskʼujol ja Jonatán yuja tukbʼita ja smodo ja Saúl, pes jelni kʼubʼan ay soka stati (1 Samuel 20:2). Bʼobʼta jani wa spensaraʼan ja janekʼto oj bʼobʼ yixtalaʼan ja Saúl ja xchonabʼ stsaʼunej ja Jyoba. Ja jastal mixa kʼuʼabʼaluk ja Saúl, oj bʼobʼ sjom ja chonabʼi sok mixa lek oj iljuke yuja Jyoba. Wani xkʼuʼantik ja bʼa tyempo jaw, jel wokol ekʼyuj ja Jonatán, jun winik bʼa ayiʼoj skʼuʼajel.

Ja bʼa loʼil it wa skoltayotik yabʼjel stojol jas yuja Jonatán skʼana oj yamigoʼuk ja David. Ja Jonatán yila ja niwan skʼuʼajel yiʼoj ja David. La ka juljkʼujoltik, ja stukil ja skʼakʼanumik ja Saúl, ja David mi xiw yuja sniwanil ja Goliat. Spensaraʼan wajel kʼakʼanel bʼa sbʼiʼil ja Jyoba masni tsats wa xya ajyuk yuja Goliat soka syamkʼabʼik bʼa kʼakʼaneli (1 Samuel 17:45-47).

Jujuntik jabʼil bʼajtanto, ja Jonatán jachni junxta spensaraʼunej. Skʼuʼunej lek malanta chabʼ winik, ja yeʼn soka skuchu lepan takʼin wa smaka sbʼajsoki, ojni bʼobʼ waj tiroʼanuke sok skʼulajel ganar ja kʼakʼanumik bʼa chapane leki. ¿Jas yuj? Ja Jonatán yala: «Yujni mi jas xtimjiyuj ja Jyoba bʼa koltanel» (1 Samuel 14:6). Ja yuj, ja Jonatán soka David wani slaja sbʼaj ja jas wa skʼulane: jun tsatsal skʼuʼajel sok jun niwan yajtanel bʼa Jyoba. Jani jaw ja yechalil mas lek bʼa yamigoʼajel sbʼaje. Ama ja Jonatán, ja yunin ja mandaranum, tʼusan mi ayukxa yiʼoj 50 jabʼil, jaxa David kechanta jun talnachej bʼa bʼobʼta mito yiʼoj 20 jabʼil, ja jastik jaw mi timjiye bʼa mi oj yamigoʼuk sbʼaje. *

Ja trato skʼulane koltajiye bʼa mi oj yakan yamigoʼajel sbʼaje. ¿Jastal? La juljkʼujoltik ja David wa snaʼa ja jas wa skʼana ja Jyoba bʼa yeʼna: yeʼnxa oj kʼot mandaranum bʼa Israel. ¿Snakʼa maʼ yi ja jaw ja Jonatán? Miyuk. Ja jastal kʼot yamigoʼuk sbʼaje jani yuja wa xyala sbʼaje ja smeranili, mi jas wa snakʼawe sok mi sleʼa sbʼaje abʼal. ¿Jastal maʼ yabʼ ja Jonatán bʼa yeʼn oj kʼot mandaranum ja David? ¿Jaxa ta Jonatán wan smajlajel oj kʼot mandaranum sok stojel ja jastik mi lek wan skʼulajel ja stati? Ja Biblia mi xyala ta ja Jonatán wan skʼulajel luchar ma miyuk soka jaw, kechanta wa xyala kabʼtik ja jastik tʼilani: ja jastal toj ajyi soka skʼuʼajel yiʼoji. Ja Jonatán wa xyila jastal ja David wa xkoltaji yuja yip ja Dyos (1 Samuel 16:1, 11-13). Ja yuj, ja Jonatán ya kʼotuk ja jas skʼapa, mi yaʼakan yamigoʼajel ja David cha mini yila jastal jun kontraʼal. Ja Jonatán jani wa skʼana akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba.

Ja yamigoʼan sbʼaje jelni yawe el slekil. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja skʼuʼajel ajyiyuj ja Jonatán? Spetsanil ja yaʼtijumik Dyos tʼilan chaʼanyabʼal oj kiltik ja kamigotiki. Mi tʼilanuk oj kamigoʼuktik ja bʼa junxta jabʼiltik ma ja jastal kʼiʼelotik, ja jasa mas tʼilani jani ja skʼuʼajel yiʼoje. Ja Jonatán soka David skoltay sbʼaje sok stsatsankʼujolan sbʼaje jitsan ekʼele. Xchawanile wani skʼanawe ja tikʼe koltajel jaw, pes ojni jak sbʼaje jitsan wokolik sbʼaja jastal wa xyila sbʼaje.

Ja ajyi, ja Saúl jelni syajtay ja David sok yaʼakan bʼa skʼabʼ ja skʼakʼanumik. Pe tʼusan tsaʼan, ja Saúl yaʼakan oj kʼulajuk ganar yuja ilkʼujoli, pe mi kʼulaji ganar ja Jonatán. Ja David jitsan ekʼele skʼulan ganar ja skontraʼik ja Israel, ja filisteoʼik. Ja yuj jel toyji sok kisji yuja kristyano. Jujuntik ixuk israʼelenya tsʼebʼaniye: «Ja Saúl smilunej milik, sok jaxa David mas ja 10 milik». Ja Saúl mi skʼulan gusto ja tsʼebʼoj it. Ja bʼa loʼil it wa xyala ja Saúl mixa lek yila ja David man kʼakʼu jaw (1 Samuel 18:7, 9). Ja Saúl xiw oj japjukyi yuja David ja smandaraneli. Pe ja jaw mini ay stojolil. Anke ja David wa snaʼa yeʼn oj kʼot mandaranum, mini tʼun spensaraʼan oj sjapyi ja xchol ja Saúl, ja maʼ stsaʼunej ja Jyoba.

Ja Saúl xchapa jastal oj cham bʼa kʼakʼanel ja David, pe mi bʼobʼyuj. Ja David jeltoni wan skʼuljel ganar ja kʼakʼaneli sok jawa xkisjiyuj ja kristyano. Tsaʼan ja Saúl sleʼa modo ja spamilya, ja yaʼtijumiki sok ja bʼajtan skeremi ayil-e kontra ja David bʼa oj smil-e. La jpensaraʼuktik ja jastal jel tristeʼaxi ja Jonatán yuja jas wan skʼulajel ja stati (1 Samuel 18:25-30; 19:1). Ja Jonatán jun uninal toj, pe cha juni amigoʼal bʼa toj. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jonatán ja bʼa wokol jaw?

Ja Jonatán mi xiw yaljel yabʼ ja stati: «Ja mandaranumi mini sbʼej oj staʼ smul yuja yaʼtijum David, yujni mi jas malo skʼulunej bʼa weʼna sok ja jas skʼulunej bʼa weʼna awaʼunej el slekil. Ja yeʼn xiwelani sbʼaj ay ja sakʼanil bʼa smiljel ja Filisteo, jachuk ja Jyoba yiʼajan jun niwan koltanel bʼa yibʼanal ja Israel. Ja weʼn awila sok jel gusto ajyiya. Anto, ¿jas yuj oja leʼa mul sok june mey smul, smiljel ja David jach mey sbʼej?». Ja bʼa ekʼele jaw, ja Saúl smaklay ja skeremi sok cha yala mi oj yixtalan ja David. Pe ja Saúl mini xya kʼotuk ja jas wa xyala. Yajni ja Saúl yila ja David mas wan skʼulajel ganar, jel tajki juntiro sok sjipayi jun lansa ja David (1 Samuel 19:4-6, 9, 10). Pe ja David ya ekʼuk sok spaka el ajnel ja bʼa wa xyaʼa mandar ja Saúl.

Ja weʼn, ¿ay maʼ bʼa ekʼelabʼaj jun wokol jastal it bʼa stsajel ma ajyelsok toj? Jelni maʼ yaj yabʼjel. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, bʼobʼta ay maʼ oj yalawabʼ jani mas tʼilan ja pamilya. Pe ja Jonatán wani snaʼa mini sbʼejuk. ¿Jastal jaʼ oj skoltay ja stat yajni ja David jun aʼtijum toj bʼa Jyoba sok kʼuʼabʼal? Ja Jonatán yaʼakan atojuk yuja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja yuj mini xiw skoltajel ja David. Anima sbʼaja Jonatán ja mas tʼilan ajyel toj soka Dyos, cha tojni ajyi soka stat, pes yayi rason jaman lek sok mi ja yala yabʼ ja jas wa skʼana smaklajeli. Jelni lek oj jnochtik ja jastal toj waj ja Jonatán.

Ja Jonatán sleʼa modo ja Saúl bʼa ayil lek ja David, pe ja bʼa ekʼele it mini tʼun maklaji. Ja David waj sleʼ nakʼul ja Jonatán sok yala wan xiwel oj miljuk. Yala yabʼ ja yamigo: ‹Junxta xete ay bʼa oj miljukon›. Ja Jonatán yala oj sleʼ modo oj snaʼ ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja stati sok yaljel yabʼ ja David ta ja Saúl wa skʼana oj stukbʼes ja smodo. Yajni ja David snakʼunej sbʼaj, ja Jonatán oj sjekyi jun senya soka yarco sok ja plechaʼik bʼa yaljel yabʼ ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Saúl. Ja Jonatán skʼanayi ja David aya kʼotuk ja kʼapjelal it: «Mokni awa jitsuk jawa yajalkʼujol mey stikʼanil ja bʼa jnaji, ama ja Jyoba xya eluk yibʼanal ja skontraʼik ja David sbʼaja luʼumi». Ja David skʼapayi tolabida oj stalnay sok oj skoltay ja spamilya ja Jonatán (1 Samuel 20:3, 13-27).

Ja Jonatán sleʼa modo stajel tiʼal lek ja David ja bʼa stiʼ sat ja Saúl, pe jelni tajki. Yala yabʼ ja Jonatán jun ‹skerem criada bʼa jel kaprechudo› sok yala yabʼ jabʼi ja jastal toj ay soka David jel wa xya koʼ kʼixwel ja pamilya. Cha sleʼa modo bʼa yeʼnta awaj skʼujol ja skeremi: «Ta ja yunin ja Jesé sakʼanto ja bʼa luʼumi, ja weʼn soka wa mandaraneli mini oj ajyuk lek». Jaʼukto maʼ oj jomjuk yuja yaljelik jaw, ja Jonatán yala yabʼ ja stati: «¿Jas yuj tʼilan oja mil? ¿Jasa skʼuluneji?». Ja Saúl jel tajki. Ama mixa junto keremuk, pe juntoni yijil kʼakʼanum. Stsʼaʼayi jun lansa ja skeremi, sok ama jel snaʼa stsʼajel, mi yiʼajyuj. Ja Jonatán jel yaj yabʼ ja jas alji yabʼi, jel tajki sok eli (1 Samuel 20:24-34).

Yajni el ja kʼakʼu, ja Jonatán waj bʼa jobʼ, mojan ja bʼa snakʼunej sbʼaj ja David. Anto stsʼaʼa jun plecha jastalni yalunej yabʼ ja David bʼa oj snaʼ wanto skʼana oj miljuk yuja Saúl. Tsaʼan ja Jonatán yala yabʼ ja yaʼtijumi akumxuk ja bʼa chonabʼ. Ja yeʼn soka David stuchʼil kanye sok bʼobʼ loʼilanuke jutsʼin. Xchawanile och okʼuke, jaxa Jonatán tristesxta skʼumankan ja yamigo, bʼa nakʼulxani oj ajyuk ekʼ (1 Samuel 20:35-42).

Ja Jonatán toj ajyi sok mi kʼulaji ganar ja trampa bʼa yeʼnta oj waj skʼujol. Ja Satanás, ja skontraʼe ja yaʼtijumik ja Dyos, jel sgusto lekukxta ja Jonatán jaʼ snocho ja smodo ja Saúl sok jaʼukxta yaʼa bʼajtan ja jas wa skʼana sok ja oj ajukyi stoyjeli. La ka juljkʼujoltik ja Satanás wa sleʼa modo ja kristyano jaʼita oj waj skʼujole ja bʼa jas wa skʼanawe. Ja trampa it bʼobʼyuj soka Adán soka Eva, ja bʼajtan jnantatik (Génesis 3:1-6). Pe soka Jonatán mi bʼobʼyuj. ¡Jelni maʼ tajki ja Satanás! Ja weʼn, ¿oj maʼ akʼul ganar ja trampa it? Ja luʼumkʼinali kechanta wajel skʼujol bʼa yeʼnle (2 Timoteo 3:1-5). ¿Oj maʼ jnochtik ja Jonatán bʼa ajyel toj sok bʼa mi keʼnta oj waj jkʼujoltik?

Soka tyempo, ja ilkʼujol yiʼoj ja Saúl sbʼaja David jaxtani waj skʼujol. Ja mandaranumi lajansok lokoʼaxi, pes stsomo ja skʼakʼanumiki bʼa yijel spatik jun winik mey smul bʼa sutanal ja país bʼa oj smilo, sok ja Jonatán mini jas bʼobʼ skʼuluk (1 Samuel 24:1, 2, 12-15; 26:20). ¿Xchʼika maʼ sbʼaj ja bʼa tiroʼanel it ja Jonatán? Ja Biblia mi xyala ta ja Jonatán koltani ja bʼa jaw. Mini kʼot spensaraʼuk ja jaw, pes toj ajyi soka Jyoba, ja David soka kʼapjelal yaʼa sbʼaje.

Ja jastal wa xyabʼ ja Jonatán yuja yamigo mini tukbʼi. Mas tsaʼan, staʼa modo bʼa oj yil yajkʼachil ekʼele ja David. Pe ja bʼa ekʼele it ti staʼa sbʼaje bʼa Hores, bʼa wa stojolan ‹lugar bʼa jel teʼaltik›. Ja Hores tey bʼa jun lugar bʼa witsaltik sok takin kʼinal, bʼa bʼobʼta wa xkan jujuntik kilometro ja bʼa sureste bʼa Hebrón. ¿Jas yuj mi xiw ja Jonatán bʼa wajel yiljel june maʼ wan spakjel ajnel? Ja Biblia wa xcholo yujni wa skʼana oj «skoltay bʼa oj stsatsankʼujoluk sbʼaj bʼa Jyoba», wa xkʼan yal, skoltajel ja David bʼa oj ya tsatsbʼuk ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa Jyoba (1 Samuel 23:16). ¿Jasa skʼulan ja Jonatán bʼa oj bʼobʼyuj?

Yala yabʼ ja yamigo: «Mok xiwan». Sok cha ya skʼuʼuk lek: «Ja jtati, ja Saúl, mi oj staʼa». ¿Jas yuj skʼuʼunej lek ja Jonatán? Yujni skʼuʼan lek ja Jyoba oj ya kʼotuk ja kʼapjelal wa xyaʼa. Cha yala yabʼ: «Ojni kʼotan mandaranum ja bʼa Israel». Ja Jyoba yayi ja kʼapjelal jaw ja David bʼa ya makunuk ja aluman Samuel jujuntik jabʼil bʼajtanto, jaxa Jonatán wan yajel julyi skʼujol ja jas wa xyala ja Jyoba wani xya kʼot smeranil. ¿Sok jaxa oj ekʼ sbʼaj ja Jonatán? Ja yeʼn yala: «Keʼnani oj kʼotkon ja xchabʼili». ¡Janekʼto chʼin yaʼa sbʼaj! Ja Jonatán gustoni oj ajyuk skʼuʼajelyi ja smandar ja David bʼa yijtsʼin 30 jabʼil, bʼa yeʼn mero oj skoltay. Ja jas tsaʼanxta yalakan ja Jonatán: «Ja Saúl ja jtati wani snaʼa ja it» (1 Samuel 23:17, 18). Ja Saúl wani snaʼa ja jas wan skʼulajeli mini lek oj elkʼot, pes jani wan yiljel kontra ja winik stsaʼunej ja Jyoba bʼa oj ya kʼot mandaranum.

Ja bʼa jabʼilik ekʼi, jitsan maʼ ekʼele julskʼujol ja David ja waj iljuki. Jaxtani tsaʼan ekʼele yila sbʼaje. Pe ja mas triste, ja spensar yiʼoj ja Jonatán bʼa yeʼn mero oj skoltay ja David mi kʼot smeranil.

Lajan soka stati, ja Jonatán tiroʼaniye bʼa yajel koʼ luʼum ja filisteoʼik, ja skontra ja Israel. Mini jas tʼabʼtʼuni skʼujol, pes min yaʼakan ja jas mi lek skʼulunej ja stati atimjukyuj bʼa mi oj yaʼteltay ja Jyoba. Mini xiw tiroʼanel sok toj ajyi jastalni skʼulunej, pe ja bʼa ekʼele it mini yeʼn oj skʼuluke ganar ja israʼelenyoʼik. Ja Saúl spilata sbʼaj bʼa Jyoba sok wajta skʼel jun ajnanum bʼa oj loʼilanuk soka chamwiniki, ja jaw juni chaʼan mulal ja bʼa Leyi. Ja yuj ja mandaranumi mixani wa xkoltaji yuja Jyoba. Ja jas ijijanyi, ja oxe yuntikil, cha tey ja Jonatán, chamye ja bʼa kʼakʼanel jaw. Ja Saúl jel yajbʼesjikan sok yeʼnta smila sbʼaj (1 Samuel 28:6-14; 31:2-6).

Yajni yabʼ ja jas ekʼi, syatsʼa sbʼaj ja skʼujol ja David. Ja lekil winik it bʼa jel lek skʼujoli sok jel xnawani yajulal snaʼa ja yajni cham ja Saúl, ja maʼ jel ajiyi wokol. Ja David stsʼijbʼan jun tsʼebʼoj bʼa jel triste juntiro yuja Saúl soka Jonatán. Bʼobʼta ja yaljelik jel xyawalani jani stsʼijbʼanyi ja yamigo sok ja s-akʼuman rasoni: «Jelni tristeʼayon yuj bʼa weʼna, kala moj-aljel Jonatán; ja weʼn jelni kʼubʼan ajyiya jmok. Bʼa keʼna masni jel tsamal waj jawa yajtanel yuja syajtanel ja ixuke» (2 Samuel 1:26).

Ja David mini chʼay skʼujol ja jas kʼapjiyi yuja Jonatán. Mas tsaʼan, sleʼa ja yunin ja Jonatán it mix bʼejyi, ja Mefibóset, sok yeʼn stalnay (2 Samuel 9:1-13). Tini wa xchiknaji lek ja David jel snebʼa ja jastal toj ajyi ja Jonatán soka jastal mi xiwi, bʼa mi yaʼakan ja yamigo man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Oj maʼ jleʼ kamigotik jastal ja Jonatán? ¿Jachukotik maʼ ja tikʼe amigo jastal jaw? Ta wa xkʼanatik ajyel jastal jaw, tʼilan oj jkoltaytike bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Jyoba, oj katik bʼajtan bʼej ajyel toj soka Dyos sok mi jaʼuk oj jpensaraʼuktik ja jas mas lek bʼa keʼntik. Jachuk oj jnochtik ja lekil sjejel bʼa skʼuʼajel bʼa Jonatán.