Ti kulan ekʼ bʼa luʼum jun winik. Ja skwerpo ayiʼoj kʼoʼon, masan bʼa yok man yolom sok jel yaj. Kʼochanxta sok stuchʼil ay. Mixa ay yip bʼa xiwtajel ja usik wa xnoltajiyuj. Ti kulan ekʼ bʼa taʼan yuja stristeʼili. Kechanxta wa xkanyuj jun xetʼan spojil oxom bʼa barro bʼa sloxjel sbʼaj. Ja winik it jelxa ja jas xchʼayata... Kanta telan skʼabʼ. Xchʼayata ja yamigoʼik, ja sbesinoʼik sok jipjitakan yuja spamilya. Yibʼanale, man yal untik wa stseʼlajiyuj. Wa skʼuʼan jipjitakan yuja sDyos Jyoba. Pe mini tʼun jachukuk ja jastal wa spensarani (Job 2:8; 19:18, 22).

Ja wantik stajel tiʼal ja Job. Ja Dyos yalunej «mini ay pilan jastal ja yeʼn ja bʼa luʼumi» (Job 1:8). Sok sigloʼik tsaʼan, ja Jyoba wanto xjul skʼujol ja Job jastal june ja bʼa winik mas tojik ajyel ja bʼa styempo (Ezequiel 14:14, 20).

¿Wan maʼ ekʼelabʼaj wokolik ma desgrasyaʼik? Anto ja jas ekʼ sbʼaj ja Job oj skoltaya bʼa oja wa kulan. Chomajkil oj skoltaya bʼa oja wabʼ stojol jun tsamal modo bʼa tʼilan oj ajyukyuj ja yaʼtijumik ja Dyos: skʼulajel ja bʼa toj. Ja kristyano wa xjeʼatik wala ajyitik toj ja yajni mi la kʼokxitik sok wa xnochotik skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos ama wa xtʼaspuntik wokolik. La kiltik jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Job.

Lajansok ja yajni ayxa jun tyempo chamel ja Job, ja Moisés, jun pilan winik toj, stsʼijbʼan ja jas ekʼ sbʼaj ja Job. Yuja skoltanel ja Dyos, ja Moisés bʼobʼni snaʼ ja jas ekʼ sbʼaj ja Job, sok chomajkil ja jas ekʼ ja bʼa satkʼinali.

Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja loʼili, ja Job jel lek wan ekʼelyuj ja bʼa sakʼanili. Ja Job wajni jun winik riko, jel naji sbʼaj sok jel kisubʼal ja bʼa slujmalil Uz, bʼobʼta ti kanel bʼa stiʼ mar bʼa Arabia. Jelni jaman skʼujol soka pobreʼiki sok wa skoltay ja matik ajula sbʼajeʼi. Ja Jyoba ya koʼ slekilal ja Job, ja xcheʼumi soka lajune yuntikili. Pe ja mas tʼilan bʼa spetsanil ja it jani yuj juni winik jel skisa ja Dyos. Tolabida wa sleʼa bʼa lek aʼiljuk yuja Jyoba, jastalni skʼulane ja najat spamilya Abrahán, Isaac, Jacob sok ja José. Junxta jastal awelik it, ja Job wa xyayi tikʼan majtanalik tsikubʼal ja Dyos yuja spamilya, jastalni wa skʼulan ja sacerdoteʼik (Job 1:1-5; 31:16-22).

Pe junta chʼaykʼujol tukbʼi ja jastik junuki. Ja bʼa satkʼinali ay jas kʼe ekʼuk bʼa mi xbʼobʼ snaʼ ja Job. Ja anjelik toji ti tsomane bʼa stiʼ sat ja Jyoba yajni kʼot ja Satanás, ja anjel kʼoka abʼal. Ja Jyoba wa snaʼa wa xyilkʼujolan ja tojil Job, ja yuj ja staʼayi tiʼal ja jastal jel toj ayi. Ja Satanás mini tʼun kʼixwi yaljel: «¿Lom maʼ wax xiwyuj ja Dyos ja Job? ¿Mi maʼ ajoyunejuk sok jun tsʼakabʼ bʼa oj talnajuk ja yeʼn sok sutanal ja snaji sok spetsanil ja jastik yiʼoji?». Ja Satanás jel skoraja ja matik wa skʼulane ja bʼa toji. Sok yajni ja kristyanoʼik kechanta jaʼ wa stoyowe ja Jyoba, wa sjeʼawe ja Satanás jun tan mero leʼa abʼal jel malo. Pe la kumxukotik soka jas ekʼ sbʼaj ja Job. Ja Dyablo mini yaʼakan yaljel ja Job kechanta wa xyaʼteltay ja Jyoba yuj ay jas wa x-ajiyi sok ojni tajuk tiʼal malo ja ta xchʼaya yibʼanal ja jas yiʼoji (Job 1:6-11).

Ja Job mini snaʼa, pe ja Jyoba yaʼakan bʼa skʼabʼ ja Job bʼa a-sjeʼ ja Satanás mey yiʼoj rason. Ja Satanás ajiyi permiso bʼa sjapjelyi yibʼanal ja jastik yiʼoj ja Job. Kechan mok smile. Ja yuj wego kʼe xchap ja jas malo oj skʼulyi. Bʼa kechanta jun kʼakʼu, ja Job kʼe ekʼ sbʼaj jitsan desgrasyaʼik. Yabʼ chʼak chamuk ja xchanteʼiki, bʼajtan ja swakaxik sok ja sburroʼiki, tsaʼan ja xchejiki sok ja scamelloʼiki. Pe ja mas pyero yabʼjeli chʼak chamuke ja yaʼtijumiki. Jun akʼa rason waj yal yabʼ ja Job cham ja xchejiki sok jujuntik yaʼtijumik yuj ‹koʼkon kʼakʼ man bʼa satkʼinal›, bʼobʼta jun chawuk. Mitoni xchʼak skʼuʼuk ja jastik wan ekʼeli sok ja kanta pobre yajni cha kʼot yabʼ ja jasunuk mas jel yaji. Ja lajune yuntikil bʼa tsomane bʼa snaj ja bʼankilali jak sbʼaje jun tsatsal ikʼ sok sjipa ja naʼits sok smila yibʼanale (Job 1:12-19).

Jel wokol yabʼjel sok spensarajel ja jastal yabʼ ja Job ja jutsʼin jaw. Xchʼiʼa ja skʼuʼi, xjoxo ja yolomi sok koʼ wichan luʼum. Kʼot spensaraʼuk ja jastik akʼubʼalyi yuja Dyos cha wan sjapjelyi. Ja Satanás skʼulan lajansok yeʼna ja Dyos ja maʼ ya jakuk ja desgrasyaʼik jaw. Pe ja Job mini staʼa tiʼal malo ja Dyos ja jastalni yala yalunej ja Satanás. Jaʼukto maʼ jaw, yala: «Tolabida atajuk tiʼal lek ja sbʼiʼil ja Jyobaji» (Job 1:20-22).

Jel tajki, pe mini el sgana ja Satanás. Cha och ja bʼay ja anjelik ja yajni tsomane bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Cha pilan ekʼele, ja Jyoba stoyo ja jastal jel toj ay ja Job, pes mini kʼokxeluk ama jel tsats ja wokol wan ekʼel sbʼaji. Anto, ja Satanás yala: «Stsʼujmil sok stsʼujmil. Jun winik oj ya spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan ja yeʼn. Pe jacha wa kʼabʼi, sok taʼayi yamjel ja sbʼakili soka sbʼakʼteli, sok tixa wilawil ta mi oj kʼumanuka bʼaja». Ja Satanás seguroʼay ja Job oj staʼ tiʼal malo ja Dyos ja ta koʼ bʼa jun tsatsal chamel. Pe ja Jyoba mini tʼun skʼulan dudar sbʼaja Job, ja yuj yaʼakan aya koʼuk chamel, kechan yala yabʼ mok smile (Job 2:1-6).

Tsaʼan, ja winik wa staʼa tiʼal bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo yeʼnani kʼot ja Job. ¡Jel maʼ ajula sbʼaj ja yala cheʼumi! Jelxani tuk ay xyabʼ yuja cham ja lajune yuntikili sok ja wego wan yiljel ja janekʼto wan yijel wokol ja statami bʼa ayiʼoj jun chamel jel kistal, sok mini jas oj bʼobʼ skʼuluk bʼa skoltajel. Jelxani tuk xyabʼa, ja yuj yala: «¿Wanato skʼulajel ja jas toji? ¡Taʼa tiʼal kistal ja Dyosi sok chamanxa ele!». Ja ixuk maʼ wa snaʼa sbʼaj sok wa skʼana ja Job mini oj yal jachuk. Bʼa yeʼna lajansok ja xcheʼumi jomta juntiro spensar. Ama jachuk, ja Job mini staʼa tiʼal malo ja Dyos sok mi koʼ mulal soka stiʼ (Job 2:7-10).

Pe ja loʼil it meran ekʼi sok wa syama ja jsakʼaniltiki. Ta awila ja Satanás mi kechanta yala ja abʼalik it jel malo sbʼaja Job, cha ti chʼikan yibʼanal ja kristyano. Yala: «Jun winik oj ya spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan ja yeʼn». Soka it, ja Satanás yala mini jun kristyano wa xbʼobʼ ajyuk toj soka Dyos. Ja yeʼn kongana wa xyala ja weʼn mi meran waxa yajtay ja Dyos. Sok wegobi oja jipkan ja Dyos bʼa mi jas oj ekʼukabʼaj. Ja Satanás wa xyala kechanta waxa leʼa jawa lekilal jastal yeʼna. Anto, ¿oj maʼ akʼan sjejel mi meranuk ja jas wa xyala? Kibʼanaltik oj bʼobʼ jkʼuluktik ja jaw (Proverbios 27:11). Pe ja wego la kiltik pilan jasunuk cha stʼaspun ja Job.

Oxe winik maʼ wa snaʼa sbʼaj ja Job, bʼa wa staʼa tiʼal ja Biblia jastal yamigoʼik ma smojik ja Job, yabʼye sbʼaja desgrasyaʼik wan ekʼel sbʼaji sok waj yulataye sok yajel kulan skʼujol. Najato yilawe ja Job, pe mi snaʼawe sbʼaj. Jeltoni yaj ja kʼoʼonik yiʼoj ja bʼa sbʼakʼtel sok kʼikʼbʼita yuja chameli. Mixa tʼun oj slaj jastal ajyi. Ja oxe winike, ja Elifaz, ja Bildad sok ja Zofar, skʼulan sbʼaje lajansok jel tristeʼaye juntiro. Kʼe keleluke okʼel sok kʼe stik polvo ja yolome. Tixa kulaniye bʼa luʼum bʼa stsʼeʼel ja Job sok mini jas yalawe. Jach ajyiye snajtil jun semana, kʼakʼu akwal, bʼa mi jas yalawe. Pe mi kanye chʼabʼan yuj wane slejel modo skoltajel. Ja smeranil, mi sjobʼoweyi jas yuja jach wan ekʼel sbʼaji sok jaʼita waj skʼujole ja jas yilawe: Ja Job jeltoni wan yijel wokol (Job 2:11-13; 30:30).

Ja Job tixa kʼe snik yeʼn ja loʼili. Yuja syajali, tristexta yala lomxta pojki. Tsaʼan yala ja rason yuja jel wan yijel wokoli. Wa skʼuʼan yeʼn ja Dyos ja ma wan ajelyi ja wokoliki (Job 3:1, 2, 23). Ama jachuk, ja Job mini yaʼakan skʼuʼajel bʼa Dyos, pe wani skʼana oj ajuk kulan skʼujol wego. Sok yajni kʼe kʼumanuke ja smojik jaw, bʼobʼta ja Job spensaran masni lek ja mi oj kʼumanuke ajyi (Job 13:5).

Ja Elifaz yeʼnani waj ja bʼajtan maʼ kʼumani. Bʼobʼta yeʼn ja bʼankilal bʼa ja bʼa oxwane jaw sok mas ayxa skʼujol yuja Job. Tsaʼan tixa snocho ja chawane, bʼa mi spensaraʼane sok wego yalawe akwerdo aye soka jas yala ja Elifaz. Lajansok ja jas yalawe mini ay smaloʼil, pes yalawe jastik bʼa meran, jastal ja Dyos jel niwan, bʼa wa skʼulan kastigar ja malo sok wa xya koʼ slekilal ja matik leki. Pe man skʼeʼulabʼil, chiknaji mi meran wa xchamskʼujole bʼa Job. Jun sjejel, ja Elifaz tʼusanta kʼumani, pe jun ita yala. Ya chiknajuk ta ja Dyos jel lek sok wa xyayi kastigo ja matik malo, anto yujni ay jas malo skʼulunej ja Job yuja wan ajelyi kastigo (Job 4:1, 7, 8; 5:3-6).

Mini chamyabʼjeluk ja Job mi skisa ja pensarik jaw (Job 6:25). Pe ja oxwane winik jaw masto wa skʼuʼane ja Job ayni jas malo skʼulunej jach nakʼul. Wa skʼuʼane wani sbʼajin ja jas malo wan ekʼel sbʼaji. Ja Elifaz sleʼayi smul ja Job bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaj, bʼa jelni malo sok mi xiw yuja Dyos (Job 15:4, 7-9, 20-24; 22:6-11). Ja Zofar yala yabʼ ja Job ayakan skʼulajel ja jas malo sok yabʼjel stsamalil ja mulali (Job 11:2, 3, 14; 20:5, 12, 13). Sok ja jas yala ja Bildad jelxani malo juntiro. Ya chiknajuk ja yuntikil ja Job jach chamye yuj ay jas malo skʼuluneje sok wani sbʼajine oj chamuke (Job 8:4, 13).

Ja winike jaw bʼa mi snaʼawe kʼinal skʼulaneto pilan jasunuk jel malo. Mi kechan yalawe mi tojuk ay ja Job, cha ya chiknajuke lomni ja ajyel toji. Ja sbʼajtanil ekʼele kʼumani ja Elifaz, xcholo bʼa ay maʼ staʼa sbʼaj sok loʼil bʼa mi x-ilxi. Ja jas kʼot spensaraʼuk tsaʼan yuja jas jel xiwela sbʼaj yila jelxani tuk-ela. Yala ja Dyos mi sjipa skʼujol sbʼaja yaʼtijumiki sok wa staʼa spalta ja yanjeliki. Ta meran ja jaw, wa stojolan mini jun kristyano oj lajxukyuj yajel gustoʼaxuk ja Dyos. Tsaʼan, ja Bildad yala ja Dyos wani xwaj skʼujol ja jastal toj ay ja Job jastalni bʼa jun yaljaʼ (Job 4:12-18; 15:15; 22:2, 3; 25:4-6).

¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele awaʼunej kulan skʼujol june bʼa wan yijel wokol? Mini pasiluka. Pe ja jastik yala ja oxwane winik waj yulataye ja Job wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan bʼa mok jkʼuluktik. Jun sjejel, ja jastik chʼak yal-e bʼa mi sbʼejuki, ja oxe winike it mi skʼumane bʼa sbʼiʼil ja Job. Mini tʼun och spensaraʼuke jel yabʼjel ay ja skʼujol ja Job sok mi yilawe stʼilanil sjejel lekil smodoʼesok. * Ja yuj, ta ay maʼ waxa yajtay bʼa elel sgana, jeʼa lekil amodo, yajxta ila. Leʼa modo bʼa yajel kulan ja skʼujol sok tsatsankʼujolan ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa Dyos. Koltay bʼa ajip skʼujol bʼa Dyos, sbʼaja lekil skʼujoli, ja snajel syajal ja tuk sok bʼa wa skʼulan ja bʼa toji. Jani jaw ja jas oj skʼuluk ajyi ja Job yuja smojiki (Job 16:4, 5). Pe ¿jastal yila ja Job ja tikʼanxta wan aljel yabʼ mi tojuk ay soka Dyos?

Ja ala Job jelxani elel sgana man kʼejan ja loʼil it. Man skʼeʼulabʼil yala mi ‹wa spensaraʼan› ja jas wan yaljeli sok nake yaljelik bʼa jun winik jel wan yijel wokol (Job 6:3, 26). Wa xkabʼtik stojol jas yuj ja jach yala. Ja jastik yala wa sjeʼa jelni wan yijel wokol. Chomajkil, mi snaʼa jas yuj wan ekʼel sbʼaj. Ja yuj kʼot spensaraʼuk yeʼn ja Jyoba ja maʼ wan ajelyi ja wokolik wan ekʼel sbʼaj ja yeʼn soka spamilya, pes nake chʼak ekʼuk bʼa jun ita jalon sok lajansok ti jakel bʼa jun ipal mi x-ilxi. Ayni jitsan jastik bʼa jel tʼilan sok mi snaʼa ja Job, ja yuj kʼot spensaraʼuk yeʼn ja Dyosi ama mi jachukuk.

Ama jachuk, ja skʼuʼajel yiʼoj ja Job mi kʼumbʼi. Ja niwan skʼuʼajel yiʼoji ti chiknaji ja bʼa jastik chʼak yal ja bʼa najtik sloʼile. Yala jastik meran bʼa jel tsamal sok wa stsatsankʼujolanotik jpetsaniltik ja wego. Ja modo jastal kʼumani sbʼaja tsamalik kʼulbʼeniki wa xchiknaji koltaji yuja Dyos bʼa oj chʼak yal jachuk. Jun sjejel, yala ja «luʼumi mini jas yamanyuj», pes yeʼn yaʼunej jachuk ja Jyoba. Jun jasunuk bʼa mi snaʼunejuke ajyi ja científicoʼik manto ekʼ ja sigloʼik (Job 26:7). * Sok yajni ja Job yala sbʼaja smajlajel yiʼoj ja bʼa tyempo jakumi, yala jaman lek jastalni ja tuk tojil winike bʼa cha ajyiyujile skʼuʼajel. Ja Job wani skʼuʼan ta chami, ja Dyos ojni jul skʼujol bʼa yeʼna, jel oj skʼan oj cha yil pilan ekʼele sok oj ya kumxukyi ja sakʼanili ja bʼa tyempo jakumi (Job 14:13-15; Hebreos 11:17-19, 35).

Cha la kumxukotik soka loʼil sbʼaja ajyel toji. Ja Elifaz soka chabʼ smojiki kongana yalawe ja Dyos mi xyayi stʼilanil ja maʼ toj ayi. ¿Skʼuʼan maʼ ja niwan abʼal it ja Job? Miyuk. Ja Job wani skʼuʼan lek ja Dyos wa xyayi stʼilanil ja yajni toj wala ajyitisoki. Seguro lek yala: ‹Ja Dyos oj yil tojni ayona› (Job 31:6). Ja Job yaʼa sbʼaj kwenta ja jastik chʼak yal-e ja oxe winike it mi meranuk. Kechanta wa skʼanawe mixa oj ajyuk toj. Ja it nikji bʼa oj skoltay sbʼaj sok yajel kʼot tekʼan juntiro ja jastik wane yaljeli sok bʼa mixa jas oj staʼe yaljel.

Ja Job wa snaʼa ja ajyel toj ti chʼikan ja bʼa jastik wa xkʼulantik kada kʼakʼu. Sok jachni sjeʼa soka sakʼanili. Jun sjejel, mi stoyo tuk kʼulubʼal dyosik, sjeʼa lekil skʼujol sok yaʼa skwidado soka tuk, ajyi sak ja spensari soka ixuke sok stalnay ja snupaneli. Pe ja mas tʼilani, tolabida ajyi toj soka Jyoba, ja kechanta Dyos smeranili. Ja yuj, yala jaman lek mini oj yakan skʼulajel ja jas toj man xchami (Job 27:5; 31:1, 2, 9-11, 16-18, 26-28).

¿Jel maʼ stʼilanil xa wila ja weʼn skʼulajel ja jas toj jastalni skʼulan ja Job? Kechanta jun yaljel, pe sbʼaja Job wajni jun jasunuk jel tʼilan. Wa xjeʼatik wala ajyitik toj ja yajni wa xkʼuʼantikyi ja Dyos sok wa xkʼulantik ja jas wa skʼanakitik kada kʼakʼu, ama wantik yijel wokol. Jachuk oj bʼobʼ katik gustoʼaxuk ja Jyoba sok wa xjeʼatik ja Satanás mi meranuk ja jas wa xyala. Ja bʼa najate, ja Job jachni sjeʼa. Sok ja jas mas lek oj jkʼuluktik ja keʼntiki jani snochjel ja smodo ja Job.

Pe mi ti wa xchʼak il ja jas ekʼ sbʼaj ja Job. Bʼa jun sjutsʼinil, ja Job jelxi sok jaʼita waj skʼujol bʼa skoltajel ja jastal wa xtax ja yeʼn sok chʼay skʼujol ja Dyos. Wani skʼana oj koltajuk sok oj tojuk ja spensari. Cha tristetoʼay sok wa skʼana oj ajuk kulanyi skʼujol. ¿Jastal oj skoltay ja Jyoba ja tojil winik it? Ja it sok tuk sjobʼjel oj axukyi sjakʼjel ja bʼa tuk lame artikuloʼik jakumi.