Pensaraʼan bʼa wane jijlel jun nole kʼakʼanum bʼa wa xbʼobʼ yile ja takin kʼinal sok ja sbʼalanil witsi. Ja kʼakʼanumik filisteoʼik tekʼane ekʼ tiwi wa xyilawe jun jasunuk bʼa chamto wa xyilawe ja bʼa lugar jaw xchʼabʼabʼi: chabʼ israʼelenyoʼik tekʼane ja bʼa pilan witsi. Ja kʼakʼanumik och tsenuke yuja jas yilawe, yujni mi jas oj bʼobʼ kʼulajukyile. Ja israʼelenyoʼiki jitsanxa tyempo teye bʼa yibʼ skʼabʼe ja filisteoʼiki, sok tʼilani wa skʼanaweyi ja skontraʼik filisteoʼik bʼa anukjukyile ja syam skʼabʼe bʼa aʼtel bʼa alaj. Ja yuj ja israʼelenyoʼik mitoni ayiʼoje mas yarmaʼe bʼa tiroʼanel. Chomajkil, ¡kechan ita chawaneʼe! Ama ayni yarmaʼe, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluke? Ja filisteoʼik och kʼenanuke sok awaniye: «¡Kʼeʼanikjan bʼaytikon, sok oj katikon anaʼex kʼinal!» (1 Samuel 13:19-23; 14:11, 12).

Pe ja maʼ oj snaʼe kʼinali, jani ja filisteoʼiki. Ja chawane israʼelenyoʼik ajnelxta koʼyekon ja bʼa bʼalan witsi sok wajye ja bʼaye ja filisteoʼiki. Jel tekʼan ja witsi sok tʼilan lotsan oj kʼeʼuke ja bʼa tonaltiki, pe mini skomo sbʼaje. Tini wajume ja bʼaye ja filisteoʼiki (1 Samuel 14:13). Ja wego ja filisteoʼiki wa xyilawe ja winik maʼ bʼajtan wajumi ayni yarma sok ti nochan ja maʼ wa skuchuyi ja yarmaʼiki. Pe ¿meran maʼ wa skʼana oj tiroʼanuk sok jun nole kʼakʼanumik ama kechanta june ja smoji? ¿Yuj maʼ jomel yolom?

Miyuk, mini jomeluk yolom, yujni ayiʼoj jun niwan skʼuʼajel. Sbʼiʼil Jonatán sok ja jastik ekʼ ja bʼa sakʼanili wa sjeʼayi jitsan jastik ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki. Ama ja wego mi la wajtik bʼa guerra, jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Jonatán bʼa mi oj xiwkotik, bʼa ajyel toj sok pwesto ajyel chikan jas x-ekʼi bʼa oj ajyukujtik jun meran skʼuʼajel (Isaías 2:4; Mateo 26:51, 52).

Bʼa yabʼjel stojol jas yuj ja Jonatán och tiroʼanuk soka bʼajtan tsome filisteoʼik, tʼilani oj jnatik machunkiluk waj ja winik it. Ja Jonatán jani ja sbʼajtanil yunin ja bʼajtan mandaranum bʼa Israel, ja Saúl. Yajni tsaji jastal mandaranum ja Saúl, ja Jonatán bʼobʼta ayxa yiʼoj 20 jabʼil ma mas. Lajansok ja Jonatán jelni kʼubʼan ajyi soka stati, pes ja Saúl wani xyala yabʼ ja jastik wa xchapa skʼulajeli. Ama ja Saúl juni chaʼan winik, jel tsamal sok jun kʼakʼanum mi xiwi, pe ja mas tʼilan bʼa Jonatán, jani yuja stati ayiʼoj skʼuʼajel sok chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Ja yuj, mini cham yabʼ yuja aji och mandaranum ja stat yuja Jyoba. Ja aluman Samuel yalunejxa mini ay pilan jastal ja Saúl bʼa yibʼanal ja Israel (1 Samuel 9:1, 2, 21; 10:20-24; 20:2).

Juni maʼ chaʼan cholal yila ja Jonatán skʼuʼajelyi ja smandar ja stat bʼa tiroʼanel soka skontraʼik ja xchonabʼ ja Jyoba. Ja guerraʼik jaw mini oj slaj ja jastal wa xtiroʼaniye ja chonabʼik ja bʼa jtyempotiki. Ja bʼa tyempo jaw, ja Israel jani ja chonabʼ stsaʼunej ja Jyoba bʼa wa xchiktes ja sbʼiʼili sok tikʼanxta wa xwaj ixtalajuke yuja chonabʼik bʼa wa stoyowe kʼulubʼal dyosik. Ja filisteoʼik, bʼa jomubʼale yuja stoyjel kʼulubʼal dyosik jastal ja Dagón, wani sleʼawe modo stʼenjel sok xchʼayjel snajel ja chonabʼ stsaʼunej ja Jyoba.

Pe winike jastal Jonatán, ja tiroʼaneli tini chʼikan ja ajyel toj soka Jyoba, sok aji koʼ slekilal yuja janekʼ skʼujolani. Tʼusan tsaʼan yajni aji och mandaranum ja Saúl, ja yeʼn yayi bʼa skʼabʼ ja skerem mil kʼakʼanumik. Soka winike jaw, ja Jonatán och tiroʼanuk sok jun tsome kʼakʼanumik filisteoʼik ja bʼa Gueba. Ama mey mas yarmaʼe, ja Jyoba skoltay ja Jonatán bʼa skʼulajel ganar. Yuja jaw, ja filisteoʼik stsomowe jitsan lek skʼakʼanume. Jitsan ja bʼa swinike ja Saúl och xiwele. Jujuntik spakawe ajnel sok snakʼa sbʼaje, sok jujuntik ja wajye soka filisteoʼiki. Pe ja Jonatán mini tʼun xiwi (1 Samuel 13:2-7; 14:21).

La kumxukotik ja bʼa kʼakʼu staʼa tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo. Ja Jonatán spensaraʼan nakʼulxta oj eluk soka maʼ wa skuchu ja yarmaʼiki. Yajni wane mojxel ja bʼaye ja tsome kʼakʼanumik filisteoʼik ja bʼa Micmash, ja Jonatán yala yabʼ ja smoji ja jas xchapunej oj skʼuluki. Oj yaʼekan aʼiljuke yuja filisteoʼiki. Ta payjiye yuja filisteoʼik, ja jaw wa xkʼan yal ojni koltajuke yuja Jyoba. Ja maʼ wa skuchu ja armaʼiki mixani spensaraʼan mas, bʼobʼta jani yuja yaljelik it jel stsatsankʼujolani bʼa Jonatán: «Yujni mi jas xtimjiyuj ja Jyoba bʼa koltanel ama jitsane ma tʼusane» (1 Samuel 14:6-10). ¿Jasa kʼan yal ja Jonatán?

Jastalni wa xkilatik, ja Jonatán wani snaʼa sbʼaj lek ja sDyosi. Wani snaʼa ja Jyoba skoltunej ja xchonabʼ ja bʼa tyempo ekʼta bʼa skʼulajel ganar kʼakʼanumik bʼa masto jel jitsan. Ayni ekʼele kechanta yaʼunej makunuk jun winik bʼa skʼulajel ganar (Jueces 3:31; 4:1-23; 16:23-30). Ja yuj ja Jonatán wa snaʼa ja jas tʼilani mi jaʼuk ja janekʼ sjitsanil ja kʼakʼanumiki mini ja yipeʼi mini ja armaʼik yiʼoje, jani ja skʼuʼajeli. Sok jun niwan skʼuʼajel, ja Jonatán wa xyaʼakan ja Jyoba ayal ta oj waj tiroʼanuke. Sleʼa jun senya bʼa jachuk oj jejukyi yuja Jyoba ja jas wa skʼana. Sok yajni snaʼata ja senya bʼa Jyoba, ja Jonatán mini tʼun xiwel waji.

La kiltik bʼa chabʼ jasunuk sbʼaja skʼuʼajel ajyiyuj ja Jonatán. Bʼajtan, xiwni yuja sDyos Jyoba. Wa snaʼa lek ja Dyos maʼ jel ja yipi mini xmakuniyuj ja yip ja kristyanoʼik bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana. Ama jachuk, ja Jyoba jelni skʼulan gusto yajel koʼ slekilal ja maʼ wa x-aʼteltajiyuj toj leki (2 Crónicas 16:9). Xchabʼil, ja Jonatán sleʼa senyaʼik bʼa Dyos bʼajtanto ay jas oj skʼuluk. Ja bʼa jtyempotiki mini wa xmajlaytik ayakitik senyaʼik jel chaʼanyabʼal ja Dyosi bʼa sjejel lek wa xyila ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli. Pes ayni kiʼojtik tsʼikan ja Yabʼali, ay kiʼojtik yibʼanal ja jas wa xmakunikujtik bʼa snajel ja jas wa skʼana ja Dyosi (2 Timoteo 3:16, 17). ¿Wan maʼ xpaklaytik ja Biblia bʼajtanto ay jas jel tʼilan oj jtsatik skʼulajel? Jachuk wa xjeʼatik masni tʼilan bʼa keʼntik ja jas wa skʼana ja Dyosi, jastalni skʼulan ja Jonatán.

Ja yuj ja chabʼ winik it, ja kʼakʼanum soka kucha yarmaʼiki, wegoxta lots lots wajye ja bʼay ja tsome filisteoʼiki. Jaxa filisteoʼiki wa xyilawe wan ochel ja skontraʼe sok wa sjekawe kʼakʼanumik bʼa tiroʼanel soka chabʼ kontraʼanumiki. Mi kechan jel jitsanuke ja filisteoʼiki, tini aye bʼa jun lugar mas chaʼan. Ja jaw ojni koltajuke bʼa wego oj xchʼaye snajel ja chabʼ skontraʼeʼi. Pe ja Jonatán jujune jujune wa xkʼe sjip luʼum. Jaxa kucha yarmaʼiki yeʼnxa mero wa smilakani. Bʼa jun ita makʼe, ja chabʼ winike jaw smilawe 20 skontraʼe. Sok mini kechanuk ja jaw, ja Jyoba ayto jas tuk skʼulan. Ja Biblia wa xcholo chʼakni xiwuke ja kʼakʼanumik ja bʼa wane jijleli sok yibʼanale ja bʼa tsome talnanumiki. Cha jachuk ja tsome kʼakʼanumik bʼajtan wa x-ochye ja bʼa tiroʼaneli. Ja luʼumi nijki sok ja Dyosi ya ochuk xiwele ja filisteoʼiki (1 Samuel 14:15).

Ja Saúl soka swiniki najato wane yiljel jastal jom yolome sok xiwye ja filisteoʼiki. ¡Sok yeʼnxta kʼe smil sbʼaje! (1 Samuel 14:16, 20). Ja israʼelenyoʼik ekʼ ja xiwele sok och tiroʼanuke, bʼobʼta jaʼ yawe makunuk ja yarmaʼik ja filisteoʼik chamyeta. Ja kʼakʼu jaw, ja Jyoba ya skʼul ganar ja xchonabʼi. Sok ja yeʼn mini tukbʼeluk man jtyempotik. Ta wa xkʼuʼantik lek bʼa Jyoba, jastalni ja Jonatán soka kucha yarmaʼi, mini oj jnatik malaya (Malaquías 3:6; Romanos 10:11).

Ja Saúl mi junukxta spensaraʼan jastal ja Jonatán ja bʼa skʼulajel ganar ja tiroʼaneli. Ja Saúl koʼta bʼa jujuntik chaʼanik mulal. Jun sjejel, mi kʼuʼabʼal ajyisok ja Samuel, ja aluman stsaʼunej ja Jyoba, yajni skʼapa jun majtanal bʼa yeʼni xchol oj skʼap ajyi ja aluman it, bʼa juni levita. Ja yuj, yajni kʼot ja Samuel, yala yabʼ ja Saúl mini oj albʼuk ja smandaranel yuja mi kʼuʼabʼal ajyi. Tsaʼan, yajni sjeka ja swinike ja bʼa tiroʼaneli, ja Saúl yala ja yaljelik it mey sbʼeji: «¡Pobre ja winik maʼ xyabʼan chikan jas waʼelal bʼajtanto oj ochuk ja kʼakʼu sok man xkaʼ stup ja jkontraʼiki!» (1 Samuel 13:10-14; 14:24).

Ja jastik wa xyala ja Saúl wa xchiktes bʼa wani tukbʼel, sok mi bʼa slekiluk. Ja winik it bʼa jel chʼin xyaʼa sbʼaj sok lek wa xtax ajyi soka Dyosi, ¿kechanta maʼ yeʼn mas wan spensarajel sbʼaj sok masxa jel xkʼankʼuniyuj jastik? Ja Jyoba mini yaʼunejyi ja leyik it mey sbʼej ja kʼakʼanumik jel x-aʼtijiye sok mi xiwye. Chomajkil, ja Saúl wa xyala: «Man xkaʼ stup ja jkontraʼiki». ¿Yuj maʼ wa spensaraʼan yeʼn sbʼaj ja tiroʼanel it? ¿Yuj maʼ chʼayta skʼujol jani mas tʼilan ja stojil ja Jyoba sok mi jaʼuk ja kʼankʼunel bʼa yajelyi stup ja skontraʼik, ja stoyjelal sok sbʼajelkan chonabʼik?

Ja Jonatán mini snaʼa ta yaʼunej ja mandar it ja stati. Yuja chʼakelxa yip ja bʼa tsatsal tiroʼaneli, schuku koʼ ja sbordon bʼa jun penka chabʼ sok sloʼo tʼusan. Sok wegoxta yaʼa kulan. June ja bʼa swiniki yala jabʼi ja stati yalunej mok jas yabʼye. Ja Jonatán wa xyala ja stati jelxa skʼulunejyi jastik mi lekuk ja chonabʼi sok cha wa xyala: «Ilawik jastal lijpi ja jsat yuja jloʼo ja tʼusan ita yaʼal chabʼ it. ¡Mastoni lek lekbʼi ja chonabʼi mokukxta timjuke bʼa yabʼjel ja jastik sbʼaje ja skontraʼiki! Pes jachuk mastoni jitsan oj chamuke ajyi ja filisteoʼiki» (1 Samuel 14:25-30). Ja Jonatán ayni sbʼej ja jas yala. Juni tojil uninal, pe ajyiyuj rasonik jel tʼilan yuja mi skʼuʼani. Mini tolabida och akwerdo soka jas yala ma skʼulan ja stati, sok stsʼakatal yuja smodo jaw jel kʼot kisjuk yuja tuki.

Yajni ja Saúl yabʼ ja Jonatán mi kʼuʼabʼal ajyi soka jas yaluneji, mitoni xyabʼ stojol mey sbʼej ja jas yaluneji. Wa xyala tʼilanbʼi oj chamuk ja skeremi. Ja Jonatán mi xkʼe kʼumalsok sok mi skʼana anajuk syajal. Mi kechan spensaraʼan bʼa slekilal, yala ja yaljelik it jel chamyabʼjeli: «¡It bʼayonjul! ¡Pwesto ayon bʼa oj chamkon!». Pe ja chonabʼi wa xyala yabʼ ja Saúl: «¿Tʼilan maʼ oj chamuk ja Jonatán, ja maʼ ya skʼul ganar ja Israel? ¡Mini sbʼejuk! Jastalni meran lek sakʼan ay ja Jyoba, mini jun stsoʼotsil yolom oj koʼ bʼa luʼum, yujni ja kʼakʼu it jaʼ aʼtiji soka Dyosi». ¿Jastal yabʼ ja Saúl? Yabʼni stojol. Ja loʼili wa snocho yaljel: «Jachuk, ja chonabʼi skoltay ja Jonatán, jaxa yeʼn mi chami» (1 Samuel 14:43-45).

Ja Jonatán kʼotni najuk sbʼaj jastal jun lekil winik stsʼakatal yuja mi xiwi, ja janekʼ skʼujolani sok ja mi skomo sbʼaj skoltajel ja tuk. Yajni kolxa miljuki, jani koltajiyuj ja jastal lek wa xnaji sbʼaji. Ja keʼntiki jelni lek oj jpensaraʼuktik ja jastal wan najel jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu. Ja Biblia wa xyala jun lekil bʼiʼilal jelni chaʼanyabʼalil (Eclesiastés 7:1). Ta wa xkʼujolantik bʼa oj ajyuk jun lekil jbʼiʼiltik ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba, jastalni ja Jonatán, ojni cha yilotike lek ja tuki.

Ama soka jastik mi lekuk skʼulunej ja Saúl, ja Jonatán mini yaʼakan ajyel kʼuʼabʼal sok smojtajel tiroʼanel ja stati. Wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik janekʼto tristeʼaxi yajni yila ja stat wanxta yajel sbʼaj mas niwan sok wan paxel mas kaprechudo. Ja Saúl wanxta ipaxel ja smaloʼili, jaxa Jonatán mini jas wa xbʼobʼ skʼuluk bʼa skomjel.

Jomto el mas yajni aljiyabʼ yuja Jyoba awaj tiroʼanuk soka amalequitaʼiki. Ja chonabʼ it jelxelxani ja smaloʼile sok ja bʼa styempo ja Moisés ja Jyoba yalaxakan ojni chʼayjuk snajel (Éxodo 17:14). Ja Saúl ajiyi ja mandar bʼa a-smil ja mandaranum Agag sok spetsanil ja xchanteʼiki. Jaxa Saúl skʼulani ganar, sok bʼobʼta ja Jonatán mini tʼun xiw tiroʼanel sok skʼuʼanyi ja yabʼal jastalni bʼa tuk ekʼeleʼik. Pe ja Saúl ganani skʼokoyi ja yabʼal ja Jyoba ja yajni yaʼakan sakʼan ja Agag sok mi xchʼaya snajel ja jastik sbʼaji sok ja xchanteʼiki. Anto ja aluman Samuel yala ja jas yalunej ja Jyoba sbʼaja Saúl: «Yuja mi akisa ja yabʼal ja Jyoba, ja yeʼn mixa skʼana oj ajyan mandaranum» (1 Samuel 15:2, 3, 9, 10, 23).

Tʼusan tsaʼan, ja Jyoba ya eluk ja yip sbʼaja Saúl. Yuja mixa ayiʼoj ja skoltanel ja Jyoba, junta chʼaykʼujol wa xtukbʼi ja smodo, jelni xtajki sok mini xbʼobʼ skom ja xiwel wa x-ajyiyuji. Lajansok junxa ipal mi lekuk bʼa Dyos ochkan slokʼol ja ipal yiʼoj ajyi (1 Samuel 16:14; 18:10-12). ¡Jelni maʼ yaj yabʼ ja Jonatán yiljel jastal jomta el ja stati, bʼa jelni lek smodo ajyi! Pe ama jachuk, ja Jonatán mini yaʼakan ajyel toj soka Jyoba. Skoltayni ja stat ja janekʼ bʼobʼyuji sok ayni ekʼele yayi rason jaman lek. Pe ja mas tʼilan bʼa yeʼn jani yaʼteltajel ja sTat, Jyoba, bʼa mini xtukbʼi (1 Samuel 19:4, 5).

Wani xyaʼa triste yiljel jun kamigotik ma june bʼa jpamilyatik junta jalon wa xkʼe skʼuluk ja bʼa mi lekuki. ¿Ay maʼ bʼa awabʼunej ja weʼn ja syajal it? Ja jasa ekʼ sbʼaj ja Jonatán wa xya jul jkʼujoltik ja jasa yala mas tsaʼan ja tsʼebʼanum: «Ama ja jtati sok ja jnani sjipawonekani, ja Jyoba yeʼnani oj snol-on» (Salmo 27:10). Ja Jyoba mini oj sjipakani. Ta ja tuk wa xya ochuka tristeʼil ma wa xchʼaykʼujolana, ajuluka kʼujol ja Jyoba ojni stalnaya sok yeʼnani ja lekil tatal wa xbʼobʼ ajyukawuji.

Bʼobʼta ja Jonatán wani snaʼa ja Jyoba ojni sjapyi ja smandaranel ja stati. ¿Jas maʼ wa spensaraʼan ja Jonatán? ¿Wan maʼ sjobʼo sbʼaj jas tikʼe mandaranum oj kʼotuk ja yeʼn? ¿Wan maʼ skʼana oj stojbʼes jujuntik ja jastik mi lekuk skʼulan ja stati, sok kʼotel jun tojil mandaranum sok kʼuʼabʼal? Mini xnaʼatik. Ja jas kechan wa xnaʼatiki mini jach ekʼi. ¿Wan maʼ stojolan ja Jyoba sjipakan ja tojil winik it? Mini tʼusan, pes ja Jyoba ya ochkan ja bʼa Biblia bʼa kʼot jun lekil sjejel bʼa jun tojil amigo. Bʼa pilan artikulo oj jtatik tiʼal sbʼaja sjejel it.