Ja tsome winike jaw man kanye chʼabʼan. Ja jas ita wa x-abʼxi jatani ja jastal tsamalxta wa xlikiki ja ikʼ bʼa takin kʼinal bʼa Arabia. Tsaʼan ja bʼa niwan kʼumal jel albʼi, ja Job mixani staʼa mas jas oj yal. Wan maʼ xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik ja jastal wa xkan skʼel ja matik wa xyala yamigo bʼi, ja Elifaz, ja Bildad soka Zofar. ¿Ojto maʼ skʼan-e ayto jas mas oj yal-e yabʼ? Mixa. Tristesxta yawe koʼuk ja sateʼi. Ja ‹yaljelik bʼa mey stojol› sok ja jas yalawe bʼa jel xyajbʼesni mini tʼun makuni (Job 16:3). Ja Job pwestoni lek ajyi bʼa skoltajel ja jastal toj ajyeli.

Chʼaytani yuj spetsanil: ja jel riko, ja 10 yuntikil, ja jastal jel xkisji yuja yamigoʼik soka sbesinoʼiki, sok cha jachuk ja jastal mi jel xkoʼ chameli. Kʼikʼbʼi el ja stsʼujmili; kʼe takin bʼakbʼuk ja stsʼujmili sok bʼutʼ yal jaʼik. Sok jelni tuʼuj ja yikʼili. Yabʼ ja yeʼn ja jas ita wa xkanyuji jaxtani ja toj ajyel (Job 7:5; 19:17; 30:30). Ja tsatsal skʼumale ja oxe winik jaw aji tajkuk ja Job. Ja Job pwestoni ajyi bʼa sjejel mini koʼeluk jun mulal, jastalni wa xyala ja yeʼnle. Ja sjakʼjel yaʼa ja Job aji chʼajbʼajuke sok jachuk yaʼawekan syajbʼesel soka jas wa xyalaweʼi. Pe ja syajal yiʼoj ja Job mitoni xchʼayi. Wani skʼana skoltajel bʼa wego.

Ja Job mini wanuk spensarajel jaman lek sok wani x-abʼxi stojol. Wani skʼana ay maʼ oj koltajukyuj bʼa stukbʼesel ja jas wa spensaraʼani sok bʼa meran oj ajuk kulan skʼujol, bʼa mini jach skʼulane ja matik wa xyalawe yamigoʼe. ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele jach awabʼunej? ¿Ay maʼ bʼa awabʼunej sjipunejekan ja kristyanoʼik bʼa kʼotel awil jastal awamigo? Snajel ja jasa skʼulan ja Jyoba bʼa skoltajel ja yaʼtijumi sok yiljel ja jastal yabʼ ja Job ojni skoltayotik bʼa oj cha jtatik ja smajlajel sok bʼa mi oj el jkʼanatik.

Junta chʼaykʼujol, ja jas wan ekʼel sbʼaj ja Job tukbʼi. Yuja tukbʼi, yujni man skʼeʼulabʼil cha tini ajyi jun pilan kristyano: jun kerem sbʼiʼil Elihú. Ja yeʼn chʼabʼanxtani wan smaklajel, spetsanil ja jas yalawe ja matik ayxa skʼujoli, anima mini tʼun akwerdo’uk ay ja bʼa jastik chʼak yal-e.

Ja Elihú jelni tristeʼaxi yuja yiljel jun winik bʼa toj jastal ja Job bʼa yaʼakan oj jomjuk ja spensar yuja ja jas yalawe ja winike jaw bʼa kʼot skʼan oj sjeʼ «mas toj ja yeʼn yuja Dyosi». Pe ja Elihú yabʼ lajansok yeʼni wan ekʼel sbʼaj sok kʼot yabʼ stojol wani yijel wokol ja Job. Bʼa juni kristyano jel jaman xkʼumani sok bʼa wani skʼana wego ay maʼ oj koltajukyuj sok oj ajukyi kʼulan skʼujol. Pes wani abʼxi stojol ja mixa xbʼobʼ kuchyuj ja smodoʼe ja oxe winike jaw. Yilani jastal yixtalane ja Job bʼa slejel modo xchʼakjel ja skʼuʼajel yiʼoji, ja jastal kʼoteli sok ja ajyel toji. Pe ja mas tuki: ja spensar bʼa mi stojoluki wani xkʼot abʼxuk ja Dyosi jel malo. ¡Ja kʼa yuja Elihú mini kan chʼabʼan! (Job 32:2-4, 18)

Ja Elihú yala: «Ja keʼn junto keremon sok jaxa weʼnlexi winikex bʼa ayxa akʼujolex. Ja yuj kanyon chʼabʼan yuj wa xkisawex sok mi kʼan kal ja jas wa xnaʼa». Cha yala: «Ja sjabʼil june mini jaʼuk ja wa xyaʼ ajyuk bibo cha mini jaʼukta ja winike bʼa ayxa sjabʼile ja maʼ wa xyabʼye stojol ja bʼa toji» (Job 32:6, 9). Ja Elihú cha kʼe kʼumanuk albʼel lek sok mini xkʼot tekʼan, sok sjeʼa ja jas yala merani leka. Ja jas yala tukni lek soka jas yalawe ja Elifaz, Bildad soka Zofar. Bʼajtan, yala yabʼ ja Job mini oj syajbʼes soka skʼumali cha mini oj stʼen mas. Yajni ya makunuk ja sbʼiʼili bʼa skʼumajel, sjeʼa wani skisa. * Yuja ja yaʼata sbʼaj kwenta ja jastal ixtalaji, yala yabʼ: «Pe ja wego, Job, maklay ja jas oj kali, awa pabor; maklay spetsanil ja jas oj kali» (Job 33:1, 7; 34:7).

Yajni ja Elihú yayi rason ja Job jelni jaman waji sok yala: «Ja weʼn ja awalani [...] Sak ayon, mi maʼ jyajbʼusnej, a-syadoʼayon, toj ayon. Pe ja Dyos wani staʼa rasonik bʼa ay jas oj yaʼ jmuluk ja keʼn». Anto, ja Elihú staʼa tiʼal man bʼa kʼejan ja wokoli sok sjobʼoyi: «¿Seguro maʼ lek aya bʼa ayni awiʼoj rason bʼa oja wal ‹Mas tojon ja keʼn yuja Dyosi›?. Ja kerem Elihú, yila ja Job tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa spensaraʼani, ja yuj cha yalyabʼ: «Pe mini ayuka wiʼoj rason ja bʼa jastik waxa wala» (Job 33:8-12; 35:2). Wani xyabʼ stojol, ja Job jelxani tajkel yuja chʼakta chʼayuj ja jastik yiʼoji soka yaljelik bʼa yajbʼesji yuja yamigoʼik. Pe yala yabʼ: «Pe talnay abʼaj: ja tajkeli mok yiʼa bʼa oja nol koraja» (Job 36:18).

Ja Elihú el bʼa skoltajel ja Jyoba. Sok yaljelik bʼa pasil yabʼjel stojol pe ayni lek yip, yala jun jasunuk jel meran: «¡Najat ay lek ja oj skʼuluk ja Dyos smeranili ja bʼa mi lekuki, soka maʼ jel Juntiro Yipi skʼulajel ja bʼa mi tojuki! [...] Ja smeranili, ja Dyos mini skʼulan ja bʼa mi lekuki; ja Maʼ jel juntiro Yipi mi sjomo ja bʼa toji» (Job 34:10, 12). Bʼa oj xchiktes ja Jyoba jelni ja syajulal skʼujol sok toj lek, ja Elihú ya julyi skʼujol ja Job, ojni bʼobʼ kʼulajuk kastigar ajyi yuja Dyosi. Pes ja yajni kʼumani mini sjeʼa kiswanel, pe ja Jyoba mini skʼulan (Job 35:13-15). Chomajkil, ja Elihú wani snaʼa mini ayiʼoj spetsanil ja bʼa sjakʼjeliki, ja yuj chʼin yaʼa sbʼaj sok yala: «Ta ja Dyos, masni jel niwan yuja bʼa jastal wa xbʼobʼ xkabʼtik stojoli» (Job 36:26).

Ja srason ja Elihú jelni jaman waji sok cha jelni tsamal. Soka jas yala, yayi ja Job jun tsamal smajlajel bʼa ojni ajuk tojbʼuk yuja Jyoba ja bʼa tyempo jakumto sok oj aljukyabʼ: «Ayaʼawbʼuk ja sbʼakʼteli masto yuja bʼa skeremili, akumxuk ja jastalni mero syawalil ja skwerpo ja bʼa skeremili». Ja Elihú cha sjeʼayi lekil smodo ja Job ja yajni mi yutaj. Ja jas skʼulani, sloko bʼa ayal ja jastal ay xyabʼ. Yala yabʼ: «Kʼumanan, yujni wa xkʼana oj jeʼawi ke aya wiʼoj rason» (Job 33:25, 32). Pe ja Job mini jas yala. Yuja mini yabʼ wa x-ixtalaji, mini yila stʼilanil oj skoltay sbʼaj. Bʼobʼta okʼ yuja likikel yabʼ ja yajni yila ja Elihú meran wa xcham skʼujol bʼa yeʼna.

Jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa chabʼ tojil winik it. Bʼa jun modo, ja Elihú wa sjeʼakitik jastal yajel rason sok yajel kulan skʼujole ja matik wa xmakuni yujile. Ja meran amigoʼiki mi xkanye chʼabʼan yajni wa xyilawe june tʼilan oj tojuk yuj ma wan stsajel skʼulajel bʼa mi lekuk (Proverbios 27:6). Jani ja tikʼe amigoʼal jastal jaw wa xkʼanatik oj kʼotkotik. Ta ay maʼ wan ekʼel sbʼaj wokol sok mixa spensaraʼan ja wa xyala, la jkoltaytik bʼa jun modo tsamalxta. Pe jaxa ja Job wa sjeʼakitik tʼilani chʼin yajel bʼajtik sok smaklajel ja rasonik ta keʼntik wa xmakunikujtik. La jkistik, pes jpetsaniltik wani skʼulan kujtik palta, sok ojni bʼobʼ yaʼ kankotik sakʼan (Proverbios 4:13).

Ja Elihú staʼa tiʼal jitsan ekʼele ja ikʼi, ja asonik, ja chawuki sok ja lijpelal. Yala sbʼaja Jyoba: «Maklayik lek ja tsatsal skʼumali». Sok cha tixa kʼumani bʼa jun «stsatsal ikʼ jaʼ» (Job 37:2, 9). Lajansok, ja yajni wan kʼumali, kʼeni ajyuk jun ikʼ bʼa takal takal kʼe tsatsbʼuk mas, man kʼot jun tsatsal ikʼ jaʼ. Anto ekʼ jun jasunuk bʼa jel chamyabʼjel: ¡Ja Jyoba Kʼumani! (Job 38:1).

Yajni wala kʼotik ja skʼumajel ja bʼa xetʼan it ja bʼa libro bʼa Job, jelni tsamal yiljel ja yaljelik bʼa Jyoba bʼa wan yaljelyabʼ. Ja bʼa jastik meran wa xyala yabʼi jach jastal jun ikʼ bʼa wa xyiʼaj el spetsanil ja abʼalik bʼa Elifaz, Bildad soka Zofar. Ja sbʼajtanil ekʼele, ja Jyoba mini skʼuman ja yeʼnleʼi. Jaʼitani wa xwaj skʼujol bʼa Job sok stojel jastalni wa skʼulan jun tatal soka yala keremi.

Ja Jyoba wani xyabʼ stojol ja syajal yiʼoj ja Job. Wani snaʼa syajulal ja Job, jastalni tolabida wa skʼulan yajni wa xyila wan yijel wokol june ja bʼa yala yuntikili (Isaías 63:9; Zacarías 2:8). Pe cha wani snaʼa ja Job mixani wa «spensaraʼan ja wa xkʼumani», soka jaw ya ipaxuk el ja jas wan ekʼel sbʼaji. Ja yuj ja Jyoba stojo sok sjobʼjelik bʼa oj ajuk spensaraʼuk. Kʼe yal yabʼ: «¿Bʼa ajyiya ja weʼn yajni kujlajikuj ja luʼumi? Jakʼaki, ta waxa kʼuʼan waxa wabʼ stojol». Man skʼeʼulabʼil ja yajni kʼe kʼulaxuk ja jastik junuki, «ja kʼanalik bʼa saʼan sakbʼeli» wa xbʼobʼ kaltik, ja anjeliki «kʼe awanuke tsats lek bʼa stoyjel», ja yajni kʼot yile ja jas jel chamyabʼjel skʼulune ja Dyosi (Job 38:2, 4, 7). Meran, ja Job mini snaʼa spetsanil ja jastik jaw, ja yuj mini jas bʼobʼ yal.

Anto ja Jyoba kʼe kʼumanuk sbʼaja skʼulbʼeniki. Wani xbʼobʼ kaltik ya julyi skʼujol bʼa tʼusanta ja bʼa wa xkatik sbʼiʼiluk ciencia ja bʼa jtyempotiki: ja astronomía, biología, geología sok física. Xcholo b’a jujuntik chante bʼa wa snaʼa sbʼaj ja Job: ja choj, ja joj, ja kʼujlal chibo, kʼakʼal burro, kʼakʼal toro, ja avestruz, ja kawuji, ja halcón sok ja águila. Chomajkil staʼa tiʼal ja bʼa Behemot (bʼobʼta jani ja hipopótamo) sok ja Leviatán (bʼobʼta jani ja cocodrilo). ¿Wan maʼ xbʼobʼ ekʼ bʼa wa pensar smaklajel ja jKʼulumantik bʼa sutsatkʼinal bʼa wan choljel sbʼaja ciencia? *

¿Jasa wa skʼana ajyi ja Jyoba ja bʼa jastik it? Ja Job wani skʼana bʼa wego oj snebʼ ja bʼa jastal chʼin oj ya sbʼaj. Yajelyi parte bʼa mini lekuk wan iljel yuja Jyoba, kechantani wa xwokolani mas, sok wani x-aji najatbʼuk soka yala Tati. Ja yuj ja Jyoba tikʼanxta sjobʼoyi ja Job bʼay ekʼ ja yeʼn ja yajni skʼulan spetsanil ja jastik junuki. Cha sjobʼoyi ta oj bʼobʼyuj smakʼlajel ma yajel ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja chanteʼik skʼuluneji. Ta ja Job mi xbʼobʼ yaʼ ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja jastik junuk ita jaw, ¿jastal modo wa xyochelan ja Kʼulumani? Ja jas wa skʼulan ja Jyoba sok ja jas wa spensaraʼani mas ni ekʼel soka jastal wa xbʼobʼ yabʼ stojol ja Job.

Ja yaljelik bʼa Jyoba cha sjeʼani jitsan yajalkʼujol. Bʼa lajansok jachni wan yaljelyabʼ: «Kala kerem, ta wa xbʼobʼ jkʼuluk sok stalnajel spetsanil ja it, ¿jastal modo mi oj jtalnaya ja weʼn? ¿Yuj ama oj jipakan, oj japawi jawa wuntikili, ja jastal mila koʼ chameli sok jawa lamanili? ¿Mi maʼ kechanta keʼn oj bʼobʼ ya kumxukawi spetsanil ja jas achʼayata sok yajnajel ja syajal awiʼoji?».

Ja sjobʼjelik yaʼa ja Jyoba ajini spensaraʼuk ja Job. Kechantani sjakʼayi chabʼ bwelta ja Dyosi. Mini ochsok kʼumal cha mini jas yala. Kʼot ya sbʼaj chʼinil soka janekʼta wa snaʼa, sok snaʼani malaya yuja mi spensaraʼan ja kʼumani (Job 40:4, 5; 42:1-6). Tini il wa xkilatik ja niwan skʼuʼajel yiʼoj ja Job. Anima jel yiʼaj wokol, mini xchʼaya ja skʼuʼajel. Ya akan atojuk yuja Jyoba sok stukbʼes ja smodo. Jaxa keʼntiki, ¿jach maʼ chʼin wa xkaʼa bʼajtik ja yajni wala tojitiki? Jpetsaniltik wa xkʼanatik bʼa ojni tojukotik. Ta jkisatik ja rason wa x-ajikitiki, jani wantik snochjel ja skʼuʼajel bʼa Job.

Tsaʼan ja Jyoba ayni jas skʼulan bʼa stojbʼesel ja syajal yiʼoj ja Job. Jani wajsok ja Elifaz, ja maʼ bʼankilal ja bʼa oxe winik it, sok yala yabʼ: «Jel tajkel ayon amok sok ja chabʼ awamigoʼik, yujni ja weʼnlexi mi awalunejukex ja smeranil sbʼaja keʼn jastalni skʼulunej ja kaʼtijum Job». (Job 42:7). ¿Wan maʼ stojolan spetsanil ja jas yalawe ja oxe winik jaw mi meranuk, sok spetsanil ja jas yala ja Job meraniʼa? Miniʼa. * Pe ayni lek stukil ja Job soka yeʼnle. Ja Job jelni tristeʼay juntiro sok jel yaj xyabʼ, sok wani ixtalajel. Ja yuj mini cham yabʼjel ja ayni ekʼele mixa spensaraʼan ja jas wa xyala. Pe ja Elifaz soka chabʼ yamigo mixani xbʼobʼ skoltay sbʼaje. Ja yeʼnle wani snaʼawe lek ja jas chʼak yal-e. Jelni chaʼan yaʼa sbʼaje sok sjeʼawe wani skʼulan yujile palta skʼuʼajel. Mini kechanuk yixtalaʼane jun winik bʼa toj, sok ja jas yalawe xchiktese ja Jyoba jun Dyos jel malo sok mi xyabʼ syajal ja tuk.

Yuja jas skʼulane ja winike jaw, mini chamyabʼjeluk ja Jyoba yuja ya stup-e ja jas skʼulane: tʼilani skʼapawe majtanal juke toro sok juke karnero. Ja jaw mini jun jas junuk bʼa jel tʼusan. Mas tsaʼan, ja bʼa sLey ja Moisés, ja toroʼik jani ja chanteʼik oj ya makunuk ja olomal sacerdote bʼa yajel majtanal ta yuja smuli wa xya och wokol spetsanil ja chonabʼi (Levítico 4:3). Ja toro jani oj kʼotuk ja skʼapjel majtanal mas jel chaʼanyabʼal ja bʼa Leyi. Bʼa pilan modo, ja Jyoba yala kechantani oj yiʼ ja majtanal oj yaʼe ja oxe winike jaw, ta ja Job xyayi orasyon bʼa yeʼnle (Job 42:8). * ¡Jelni maʼ likiki yabʼ ja Job yajni yila wa xkoltaji yuja Jyoba sok ja wa skʼulan ganar ja bʼa toji!

Ja Jyoba wani sjipa skʼujol bʼa Job bʼa ojni ya perdon ja oxe winike jaw bʼa jelni ajiyi wokol. Sok ja Job mini ya tristeʼaxuk ja sTati (Job 42:9). Ojni bʼobʼ yal jitsan jastik junuk ajyi, pe jani ja jas skʼulani xchiktes wajni jun winik toj. Sok yuja waj kʼuʼabʼali, ja Jyoba ya koʼyi jitsan slekilal.

Ja Jyoba ‹jel syajtay sok jel snaʼa syajulal skʼujol› ja Job (Santiago 5:11, TNM). ¿Jasa skʼulan bʼa yeʼna? Bʼa pilan jastik junuk, ya kumxukyi ja jastal mi xkoʼ chamel. Pensaraʼan jastal maʼ yabʼ ja Job yajni yila masto «yaʼawbʼi ja sbʼakʼteli yuja bʼa skeremili›, jastalni yalunej ja Elihú. Kʼot ja sjutsʼinil, ja spamilya soka yamigoʼiki kumxiyesok, stsatsankʼujolane sok yaweyi majtanalik. Ja Jyoba cha ya kumxukyi ja srikesaʼili. Maxani yayi yuja ja jastal yiʼoj ajyi. ¿Sok jasa skʼulan bʼa yajel lamxuk ja syajal yiʼoj yuja cham ja yuntikili? Ja Jyoba yaʼakan ja Job soka jas xcheʼumi oj ajyukyujile lajune yuntikile, soka jaw ajiyi kulan skʼujol. Chomajkil, ja Jyoba ya najatbʼuk ja sakʼanil ja Job: ajyito sakʼan 140 jabʼil mas. Yayi tyempo bʼa ojto yil chane lame ja bʼa yintili. Ja Biblia wa xyala, ja «Job gusto lek chami sok jun najtil sakʼanil» (Job 42:10-17). Sok jaxa bʼa Kʼachinubʼi, ja Job soka yala cheʼumi ojni cha staʼ sbʼajesok spetsanil ja spamilya, bʼa tini chʼikane ja lajune yuntikil smila ja Satanás (Juan 5:28, 29).

¿Jas yuj ja Jyoba ya koʼyi slekilal jachuk ja Job? Ja Biblia wa xyala: «Ja weʼnlexi awabʼunejex ja jastal kuchyuj ja Job» (Santiago 5:11, TNM). Ja Job kuchniyuj mas prebaʼik bʼa mini wa xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik. Ja yaljel kuchyuj wa xchiktes ja Job mini kechanukta tekʼxiyuj ja wokoliki. Yajni wan kuchelyuj, ja skʼuʼajel yiʼoji soka yajtanel bʼa Jyoba mini tʼun yopiji. Jaʼukto maʼ chʼinajxta oj ajyuk sok oj snol koraja, pwestoni ajyi bʼa yajel perdon ja matik ixtalaji yuji. Sok mi tʼun chʼay sat ja smajlajel yiʼoji cha mini ja jas jel chaʼanyabʼal yiʼoji: ja toj ajyel (Job 27:5).

Jpetsaniltik tʼilani oj kuchkujtik. Jelni seguro oj ajyukotik ja Satanás ojni sleʼ modo bʼa yajel el jganatik jastalni skʼulanyi ja Job. Pe ta kuchkujtik sok skʼuʼajel, chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, wa xkaʼatik perdon ja tuk sok toj wala ajyitik, ayni kiʼojtik jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumto (Hebreos 10:36). Chomajkil, ta jnochotik ja skʼuʼajel bʼa Job, ja Satanás jelni oj tajkuk sok jelni oj katik gustoʼaxuk ja kala Tatiki, ja Jyoba.