¿Wan maʼ spila ma wa stsomo ja pamilyaʼik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba?
Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xkʼulantikon ja janekʼ wa xbʼobʼkujtikon bʼa aʼajyuk mas tsoman ja jpamilyatikoni soka ja jbesinotikoni. Jel chaʼan wa xkilatikon ja pamilyaʼiki, pes wani xnaʼatikon yeʼn ja Dyos ja maʼ yaʼunej kujlajuki (Génesis 2:21-24; Efesios 3:14, 15, TNM). Ja bʼa Biblia, ja yeʼn wa xyaʼa rasonik bʼa skoltunej jitsan ixuk winik nupaneli bʼa yibʼanal ja Luʼumi bʼa aʼajyuke gusto sok tsamal tsoman.
¿Jas wa skʼulane ja Taʼumantiʼiki bʼa stsatsankʼujolajel ja jastal wa xyila sbʼaje soka spamilyaʼeʼi?
Wa xkʼujolantikon ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa skʼuʼajel ja rasonik xyala ja Biblia, bʼa wa skoltayotikon bʼa jastal ajyel jun lekil tatamal ma cheʼumal sok lekil tatalik (Proverbios 31:10-31; Efesios 5:22-6:4; 1 Timoteo 5:8). Chomajkil, ja Biblia wa skoltay bʼa lek awajyujile ja pamilyaʼik bʼa mi junukxta ja srelijyoneʼi (1 Pedro 3:1, 2). La kiltik jasa yaluneje jujuntik yajni june ja bʼa snupeʼi ochye taʼumantiʼik bʼa Jyoba:
«Ja bʼajtanik wake jabʼil ja bʼa jnupaneltikoni jelni wala kʼetikon tiro yibʼanal ja kʼakʼuji sok mi gusto la ajyitikon. Pe yajni ja Ivete och jastal jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba, och yajtanuk mas sok kʼe ajyuk mas spasensya. Ja jastal tukbʼi bʼa lek ja smodo jel skoltayotikon bʼa mok jomuk ja jnupaneltikoni.» (Clauir, bʼa Brasil)
«Yajni ja jtatam, Chansa, och snebʼ soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba, ja keʼn mini xkʼana ajyi, pes wa xpensaraʼan kechanta wa sjomo ja pamilyaʼik ja Taʼumantiʼiki. Pe soka ja tyempo kila ja Biblia jelni skoltunej ja jnupaneltikoni.» (Agness, bʼa Zambia)
Ja bʼa aʼtel wa xkʼulantikon ja bʼa xcholjeli, wa xjeʼatikon yile ja jbesinotikoni jastal yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia oj bʼobʼ koltajuke:
¿Wan maʼ xyiʼajan wokol sbʼaja nupaneli yajni june wa stukbʼes sbʼaj relijyon?
Ayni ekʼele jachuka. Jun inporme el bʼa 1998 yuja empresa de investigación Sofres yala 1 sbʼaja jujune ja bʼa 20 nupanelik yajni june yeʼnle och tʼaumantiʼ bʼa Jyoba yiʼajanyi wokol ja bʼa snupeneli.
Ja Jesús yalakan oj ekʼuk sbʼaja meran snochumaniki wokolik ja bʼa yojol ja spamilyaʼe (Mateo 10:32-36). Ja tsʼijbʼanum Will Durant yala ja bʼa styempo ja sGobyerno bʼa Roma «ja snochumanik ja Kristo wa x-aji smuluke yeʼn wa spilawe ja pamilyaʼiki». a Sok jach wa xcha alji sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotiki. Pe ¿meran ma ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa spila ja pamilyaʼiki?
Yajni alxi yeʼn smul ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba spiljel ja pamilyaʼiki, ja Tribunal Europeo de Derechos Humanos (Niwan Opisyna bʼa Europa bʼa wa skʼela ja sDerecho ja ixuk winiki) yalawe ja it: bʼa jitsan ekʼele ja pamilyaʼik mi Taʼumantiʼuke yeʼnleni wa xyaweyi wokol ja spamilyaʼik ochele Taʼumantiʼ yujni mi «skʼanawe sok mi skisawe ja sderecho yiʼoj june bʼa oj stsaʼ ja srelijyon wa skʼana oj ochuki». Soka Tribunal it yala: «Ja wokolik it jani wa x-ekʼ sbʼaje ja pamilyaʼik bʼa mi junukxta ja srelijyone; sok mi kechanta ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba». b Pe anima ay jujuntik mini tʼun skʼanawe, ja taʼumantiʼ bʼa Jyoba wani xkʼulantikon ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa snochjel ja rason it bʼa Biblia: «Moc acʼul yi malo ja maʼ malo huas scʼulan ahui. [...] Cʼulanic ja janecʼ oj bob ahuujilex ja huenlexi ba oj bob laman oj ajyanic apetzanilex» (Romanos 12:17, 18).
¿Jas yuj wa skʼuʼane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba kechan wala nupanitikonsok matik junxta skʼuʼajel jmoktikoni?
Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xnochotikon ja mandar bʼa nupanel sok «ta creyente cʼa», wa xkʼan kaltik, nupanel sok june junxtani ja skʼuʼajeleʼi (1 Corintios 7:39). Ja mandar it bʼa Dyosi sbʼajni jlekilaltik. Jun sjejel, jun artikulo bʼa rebista wa sloʼiltay sbʼaja pamilya sok ja nupaneli yala: «Ja matik nupanele bʼa junxta srelijyone, junxta ja skʼuʼajele soka skostumbreʼe» masni lek wa ekʼyujile ja snupanele. c
Pe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini wa xyalawe yabʼ ja tuk Taʼumantiʼik bʼa a-sjip-e kan ja snupi ta mikʼa Taʼumantiʼuke. Ja Biblia wa xyala: «Ta ay cʼa june ja huenlex ja maʼ mi to creyenteuc ja xcheumi, pero ta gusto cʼa ay ja ixuqui, ti huax ajyi soc ja statam jahui, entonces ja quermanotic jahui, mi sbejuc oj scʼul divorciar sbaj soc ja xcheumi» (1Corintios 7:12, 13). Ja keʼntikon cha wani xkʼuʼantikon ja mandar it.
a Kʼela ja libro César y Cristo, volumen II, slam 405.
b Kʼela ja jas yala ja Tribunal sbʼaja parte waj yaʼe ja Taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa Moscú yuja Rusia, slam 26 sok 27, parrapo 111.
c Kʼela ja artikulo bʼa rebista Journal of Marriage and Family, volumen 72, número 4, (agosto bʼa 2010), slam 963.