1. Habwaki abantu abamu batebwamu ekitiinisa, kandi kiki ekiturukugenda kwegaho omu isomo linu?

TUTEKAMU tuta abantu ekitiinisa? Kinu tukikora obu tubatwaza omu mulingo ogw’embaganiza. Obwire oburukukira obwingi tutekereza ngu omuntu anyakwine ekiikaro ky’amaani rundi anyakukozere ekintu ky’embaganiza nuwe asemeriire kuhaabwa ekitiinisa kya mulingo gunu. Omu kicweka kinu, nitwija kumanya bantu ba mulingo ki abatusemeriire kutamu ekitiinisa n’ensonga habwaki tusemeriire kukibatamu.

2, 3. (a) Habwaki Yahwe asemeriire kuhabwa ekitiinisa? (Rora ekisisani ekiri ha kutandika kw’isomo linu.) (b) Omwana gw’Entaama agambirweho omu Okusuku’rwa 5:13 nuwe oha, kandi habwaki tusemeriire kumutamu ekitiinisa?

² Okusuku’rwa 5:13 rugamba ngu “anyakuikaliire ha kitebe kyobukama” hamu na “Omwana Gwentama” basemeriire kuhabwa ekitiinisa. “Anyakuikaliire ha kitebe kyobukama” nuwe Yahwe. Omu Kusuku’rwa esuura 4, ebihangwa eby’omu iguru nibituha ensonga emu habwaki Yahwe, “anyakwomera  okuhikya ebiro nebiro,” asemeriire kuhabwa ekitiinisa. Nibigamba: “Osemeriire, ai Mukama Ruhanga waitu, okuhabwa ekitinisa nokutinwa nobusobozi: baitu niwe wahangire byona, kandi nkokuwagondeze bikabaho, kandi bikahangwa.”—Okusuku’rwa 4:9-11.

³ “Omwana Gwentama” anyakugambirweho omu Okusuku’rwa 5:13 nuwe Yesu Kristo. Nitukimanya tuta? Yesu obwakaba ali omu nsi, aketwa “Omwana gwentama ogwa Ruhanga, arukuihaho ebibi byensi.” (Yohana 1:29) Mukama ki ondi ayasoboire kuhayo obwomeezi bwe nk’ekicunguro kufeera abantu be? Mali enu nsonga nungi habwaki tusemeriire kuha Yesu ekitiinisa. Yesu n’asemerra kuhaabwa ekitiinisa habwokuba nuwe “Omukama wabakama”, kandi “Omulemi wa banyoro.” (1 Timoseo 6:14-16) Naiwe n’osobora kuba noyehurra nk’oku obukaikuru n’obukaikuru bw’ebihangwa by’omu iguru nk’oku byehurra obu bizina ngu: “Omwana Gwentama ayaisirwe asemeriire okuhabwa obusobozi, nobuguda, namagezi, namani, nokutinwa, nekitinisa, nokusimwa.”—Okusuku’rwa 5:12.

4. Habwaki kiri kirungi Yahwe na Yesu tubatemu ekitiinisa?

⁴ Yohana 5:22, 23 nirwoleka ngu Yahwe afoire Kristo omucwi w’emisango y’abantu. Egi niyo ensonga enkuru habwaki tusemeriire kutamu Yesu ekitiinisa. Kandi obu tutamu Yesu ekitiinisa, tuba nitukitamu na Yahwe. Kakuba tucwamu kutamu Yesu na Yahwe ekitiinisa, nitusobora kutunga obwomeezi obutahwaho.—Soma Zabuli 2:11, 12.

5. Habwaki buli muntu weena tusemeriire kumutekamu ekitiinisa?

⁵ Abantu bakahangwa “omu kusisana kwa Ruhanga.” (Okubanza 1:27) Kinu nikimanyisa ngu abantu bakahangwa nibasobora kwoleka emiringo nk’eya Ruhanga. Ekyokurorraho, abantu nibasobora kwoleka okugonza, embabazi, hamu n’okuganyira. Kandi abantu bakahangwa baine omuntu ow’omunda, obusobozi bw’okumanya ekirungi hali ekibi, obwesigwa hali obugobya, ekisemeriire n’ekitasemeriire. (Abarumi 2:14, 15) Abantu abarukukira obwingi bagonza ebintu ebiri byecumi ebirukuzooka kurungi, kandi bagonza kuba n’obusinge hagati yabo n’abantu abandi. Kinu tikirukuhuniriza habwokuba Yahwe ali Ruhanga atekaine kandi ow’obusinge. Hataroho okugurukyagurukya, buli muntu weena akahangwa aine obusobozi bw’okwegera hali Yahwe omu miringo nyingi. Habw’ensonga enu, buli muntu asemeriire kutiinwa n’okuhabwa ekitiinisa.—Zabuli 8:5.

6, 7. Abakaiso ba Yahwe nibahukanaho bata n’abantu abandi obu kirukuhika ha kutamu abandi ekitiinisa?

⁶ Tukimanyire ngu abantu abandi basemeriire kutekwamu ekitiinisa, baitu nikisobora kuguma kumanya kitinisa kya mulingo ki eki tusemeriire kubaha kandi kisemeriire kwingana nkaha. Kinu kiri kiti habwokuba abantu abarukukira obwingi nibakuratira entekereza ya Setani. Abantu abarukukira obwingi bafora abantu bagenzi babo ebisisani. Omu kiikaro ky’okutamu abagenzi babo ekitiinisa nk’oku Yahwe akaba agondeze, babaha ekitiinisa ekihinguraine, nibabatwara nk’aba ruhanga. Nibasobora kutandika kujwara n’okwetwaza nk’abalemi nk’abebembezi b’amadiini, abairuki, abazaani b’emizaano, hamu n’abantu bandi ruranganwa.

⁷ Abakristaayo ab’amananu bakimanyire ngu tikihikire kutamu abantu ekitiinisa ekirukwingana hanu. Omu bantu boona, Yesu wenka nuwe kyokurorraho ekihikiriire eky’okuhondera.  (1 Petero 2:21) Tusemeriire kwijuka ngu “bona bakasisa, kunu tibahikire ha kitinisa kya Ruhanga.” (Abarumi 3:23) Busaho muntu weena asemeriire kuramibwa. Obutuha abantu ekitiinisa ekihinguraine, kibiihiza Yahwe.

8, 9. (a) Abakaiso ba Yahwe batwara bata abebembezi ba gavumenti? (b) Di obu tutasemeriire kworobera abebembezi?

⁸ Haroho abantu abamu abatusemeriire kutiina n’okutamu ekitiinisa habw’ebiikaro by’obujunanizibwa ebi baine. Ekyokurorraho, abakuru omu gavumenti batukorra ebintu bingi kandi batukonyera kuba n’obulinzi n’okutuhikyaho ebyetaago byaitu. Haroho ebintu bingi ebi bakora ebitugasira. Omukwenda Paulo akabeta “abalemi abakuru.” Kandi akagamba ngu tusemeriire kuhondera ebiragiro byabo: “Muheyoga hali bona ebibatonga: hali abomusoro, omusoro; hali abehozo, ehozo; hali abokukinwa, okutina: hali abekitinisa, ekitinisa.”—Abarumi 13:1, 7.

⁹ Abakaiso ba Yahwe, bakora kyona ekirukusoboka kutamu abebembezi ba gavumenti ekitiinisa. Buli ihanga likora ebintu omu mulingo ogurukwahukana, nahabweki abebembezi ba gavumenti ebi barukutwetagisa nibisobora kuba nibyahukana kusigikirra ha ihanga eri turumu. Omu mulingo gunu nabwo nitwetagisibwa kukoragana nabo obu barukuba nibakora emirimo yabo. Baitu kakuba batugambira kukora ekintu ekitarukusemeza Yahwe, tutaikiriza kukikora. Kakuba kinu kibaho, tusemeriire kworobera Yahwe omu kiikaro ky’abantu.—Soma 1 Petero 2:13-17.

10. Abahereza ba Yahwe aba kara bakatuterraho kyokurorraho ki ekirungi?

¹⁰ Nitusobora kwegera ha byokurorraho by’abahereza ba Yahwe aba kara abatairemu gavumenti n’abebembezi bayo ekitiinisa. Yusufu na Malyamu bakatuteraho ekyokurorraho ekirungi. Abarumi obu bakaba nibagonza kumanya omuhendo gw’abantu abakaba bali omu Roma, Yusufu na Malyamu bakagenda omu Beterehemu okwehandikisa n’obukiraaba ngu Malyamu akaba ali haihi okuzaara. (Luka 2:1-5) Omukwenda Paulo nauwe akatuteraho ekyokurorraho kindi ekirungi habwokuba akorobera abalemi. Obu bamuhangiriire ngu akaba akozere ekintu ekibi, eketonganaho omu mulingo ogurukuhaisa ekitiinisa hali Omukama Herode Agulipa n’omu maiso ga Fesito omulemi w’amatwale ga Roma agarukwetwa Yuda.—Engeso Ezabakwenda 25:1-12; 26:1-3.

11, 12. (a) Habwaki tutaha abebembezi b’amadiini ekitiinisa eky’embaganiza? (b) Kiki ekyabaireho obu Kaiso omu owa Yahwe yatairemu omukuru wa gavumenti ekitiinisa?

¹¹ Kandi abebembezi b’amadiini, tusemeriire kubatamu ekitiinisa ky’embaganiza? Tusemeriire kubatamu ekitiinisa eki tutamu abantu abandi. Baitu kibi kubatamu ekitiinisa eky’embaganiza n’obu baraaba nibakigonza. Habwaki? Habwokuba ediini ez’ebisuba tizegesa amananu agarukukwata hali Ruhanga n’Ekigambo kye, Baibuli. Yesu akajunanaana abebembezi b’amadiini ag’ebisuba yabeta bebembezi ababi kandi abagobya. (Matayo 23:23, 24) Baitu ha rubaju orundi, tikiri kibi kutiina n’okutamu abakuru omu gavumenti ebitiinisa eby’embaganiza. Obwire obumu basoboire kutukonyera habw’okubatamu ekitiinisa eky’embaganiza.

¹² Haroho ekyokurorraho ky’omukuru omu gavumenti ya Austria arukwetwa Dr. Heinrich Gleissner. Omu bwire bw’obulemu obw’ensi yoona obwakabiri, omukuru onu akakwatwa aba Nazi. Obu bamutaire ha gaali y’omwika kumutwara omu nkambi ei bakaba nibagenda kumuboheramu, akasangayo omu  ha Bakaiso ba Yahwe ow’akaba n’aruga omu ihanga lya Austria ayayetwaga Engleitner. Ow’Oruganda Engleitner akasoborra omukuru wa gavumenti onu enyikiriza ze omu mulingo ogurukuhaisa ekitiinisa kandi omukuru akahuliiriza kurungi. Obulemu obu bwahoire, omukuru wa gavumenti akaikara n’akozesa obusobozi bwe kukonyera Abakaiso ba Yahwe omu Austria. Nosobora kuba oine ebyokurorraho ebindi eby’omanyire eby’ebintu ebirungi ebyahikire hali Abakristaayo habw’okutamu abakuru ba gavumenti ekitiinisa.

13. Noha kukira muno ou tusemeriire kutamu ekitiinisa, kandi habwaki?

¹³ Ab’oruganda n’abanyaanya itwe nabo tusemeriire kubatamu ekitiinisa. Kandi kukira muno, tusemeriire kutamu ekitiinisa ab’oruganda abarukutwebembera, nkekyokurorraho, abagurusi b’ekitebe, abaroleerezi b’ebicweka, ab’oruganda ha katebe akarolerra itaagi, hamu n’ab’oruganda ha Katebe Akalemi. (Soma 1 Timoseo 5:17.) Boona barolerra ebyetaago by’abantu ba Ruhanga, kandi Baibuli eyeta abahereza ba mulingo gunu “ebisembo omu bantu.” (Abefeso 4:8, NW) Nahabweki ky’amagezi kubatamu ekitiinisa tutarukusigikirra ha ihanga eri barukurugamu, omulingo basomere, okumanywa kwabo, kandi tutarukusigikirra ha itungo eri baine. Abakristaayo aba kara bakatuteraho ekyokurorraho ekirungi. Bakatamu ekitiinisa abasaija abayebemberaga ekitebe, kandi naitwe eki nikyo tukora omu kasumi kanu. Obu tuba tuli n’abasaija banu, titubatwara kuba nk’abamaraika, rundi kubatwara nk’abantu b’ekika kya haiguru muno. Baitu tubatamu ekitiinisa habw’emirimo yabo ei bakora n’amaani kandi n’obuculeezi.—Soma 2 Abakolinso 1:24; Okusuku’rwa 19:10.

14, 15. Abagurusi omu bitebe Ebikristaayo bahukanaho bata n’abebembezi ab’amadiini agandi?

 ¹⁴ Abagurusi banu bali nk’abaliisa abaculezi. Kwoleka ngu baculezi, tibagonza kutwarwa nk’abantu ruranganwa. Nibahukanaho muno n’abebembezi b’amadiini ab’omu kasumi kanu n’ab’omu busumi bwa Yesu. Yesu obw’akaba nabazaaho abebembezi b’amadiini ab’omu busumi bwe, akagamba ati: ‘bagonza ebiikaro ebya hagati ha bugenyi, n’entebe ez’ekitinisa omu maso’rokaniro n’okuramukibwa omu butale.’—Matayo 23:6, 7.

¹⁵ Abagurusi ab’ekitebe bahondera ebigambo bya Yesu ebirukugamba: “Baitu inywe mutalyetwa Rabi; baitu omwegesa wanyu ali omu, nainywe muli baisemu. Kandi inywe mutalyeta muntu hansi isinywe; baitu Isinywe ali omu, ali omu iguru. Kandi mutalyetwa bakama; baitu omukama wanyu ali omu, nuwe Kristo. Baitu omuliinywe anyakubakira obukuru, nuwe aliba muhereza wanyu, Nogu wena alyenyumiza, alibundazibwa; nogu wena alyebundza wenka alinyumizibwa.” (Matayo 23:8-12) Abagurusi b’ebitebe omu nsi yoona obu bebundaaza kandi bakahondera ebigambo bya Yesu, Abakristaayo bagenzi babo beyongera kubagonza n’okubatamu ekitiinisa.

16. Habwaki tusemeriire kwekamba kutamu abandi ekitiinisa?

¹⁶ Amananu gali, nikisobora kututwarra akaire kumanya omulingo tusemeriire kutamu abandi ekitiinisa. Nukwo kyabaire n’omu Bakristaayo ab’ekyasa ky’okubanza. (Engeso Ezabakwenda 10:22-26; 3 Yohana 9, 10) Baitu amaani agaturatekamu kwoleka abandi ekitiinisa nk’oku Yahwe arukugonza tigaija kufa busa habwokuba nitwija kutunga emigisa nyingi.

17. Migisa ki ei tutunga obu tutamu ekitiinisa abantu abaine obusobozi?

¹⁷ Kakuba tutamu ekitiinisa abantu abanyakwine obusobozi, nibasobora kuturwanirra omu bugabe bwaitu obw’okutebeza. Kandi nibasobora kurora kurungi omulimo gwaitu ogw’okutebeza. Ekintu kya mulingo gunu kikabaho emyaka enyingi enyuma omu ihanga lya Germany nambere payoniya arukwetwa Birgit yagenzere ha mukoro gw’okujweka omuhara. Abegesa bakagambira Birgit ngu kikabasemeza muno kwegesa abaana abaali Bakaiso ba Yahwe habw’emyaka egi yoona. Bakagamba ngu abaana abaali Bakaiso ba Yahwe bakaletera isomero lyabo kuba lirungi. Birgit akabagarukamu ati, “Abaana baitu batendekebwa kuhondera orulengo Ruhanga ataireho orw’engeso, kandi kinu nikitwarramu kutamu abegesa babo ekitiinisa.” Omwegesa omu akagamba ngu kakuba abaana boona baali nk’Abakaiso ba Yahwe, omulimo gw’okwegesa gwakwanguhire. Wiiki enke ezarabireho, omu ha begesa akaija ha ruso’rokano orukooto habwokuba akaba akwasirweho habw’engeso ez’abaana abaali Bakaiso ba Yahwe.

18, 19. Kintu ki eki tusemeriire kwijuka obu turaaba nitutamu abagurusi ekitiinisa?

 ¹⁸ Emisingi erukusangwa omu Kigambo kya Ruhanga n’esobora kutukonyera kwetegereza omulingo tusobora kutamu abagurusi b’ekitebe ekitiinisa. (Soma Abaheburaniya 13:7, 17.) Tusemeriire kubasiima habw’emirimo y’amaani ei bakora. Obu turahondera oburagirizi obu barukutuha nikiija kubakonyera kweyongera kutuhereza n’okusemererwa. Kandi Baibuli n’egamba ngu tusemeriire kwegera ha kwikiriza kwabo. Baitu kinu tikirukumanyisa ngu twine kukopa buli kintu omugurusi “ruranganwa” arukukora nk’omulingo arukujwara, arukubaza, n’omulingo arukwegesa. Kakuba tukikora, nitwija kuba nitusisana nk’abarukuhondera abantu hatali Kristo. Tutebwa ngu abagurusi n’abo bantu abatahikiriire nka itwe.

¹⁹ Obu turatamu abagurusi ekitiinisa, tutarukubatwara nk’abantu ruranganwa, nikiija kubakonyera. Omu mulingo ki? Nikiija kubanguhira kwebundaaza n’okwetantara entekereza erukugamba ngu nibakira abandi kandi ngu buli kimu kyona eki bakora kiba kihikire.

20. Tugasirwa tuta obu tutamu abandi ekitiinisa?

²⁰ Okutamu abandi ekitiinisa kitukonyera okwetantara okwefaho itwenka kandi kitukonyera kwebundaaza kakuba tuhebwa ekitiinisa. Kandi nikitukonyera okutatabaijuka kakuba omuntu ou tubaire nitutamu ekitiinisa akora ekintu ekirukutubihiza. Omugaso ogundi guli, kitukonyera kwikara omu bumu n’ekitebe kya Yahwe. Ekitebe kya Yahwe tikiha omuntu weena ekitiinisa ekihinguraine, abe mwikiriza rundi atali mwikiriza.

21. Omugaso ogurukukirayo oguruga omu kuha abandi ekitiinisa nugwo guha?

²¹ Omugaso ogurukukirayo oguruga omu kutamu abandi ekitiinisa nukwo kusemeza Ruhanga. Nitwija kuba nitukora eky’arukugonza kandi nitulinda obwesigwa bwaitu hali Yahwe. Obu nubwo Yahwe aragarukamu Setani ayagambire ngu busaho omuntu weena asobora kwikara ali mwesigwa hali Yahwe. (Enfumo 27:11) Abantu abarukukira obwingi omu nsi, tibamanyire omulingo oguhikire ogw’okuha abandi ekitiinisa. Nitusiima muno habwokuba Yahwe atwolekere omulingo oguhikire ogw’okuha abandi ekitiinisa!