Eaha to roto?

Tapura tumu parau

E faufaahia i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia

E faufaahia i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia

Haapiiraa 2

E faufaahia i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia

1-5. Eaha te faaineineraa o ta tatou e fanaˈo nei i te Haapiiraa o te taviniraa no te tauturu ia tatou ia tavini i te Atua?

 1 Mea nafea o Iehova ia faaineine i ta ˈna mau tavini ia riro ratou ei feia aravihi i roto i te taviniraa? Te na reira nei oia na roto i ta ˈna faanahonahoraa. I roto e rave rahi mau fenua, e haamata teie faaineineraa na roto i te aravihi no te taio. E nehenehe te feia o tei haapii i te taio e i te papai e tapao i to ratou iˈoa i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia.

2 Te horoa nei teie haapiiraa ma te tamoni ore i te hoê faaineineraa no te taviniraa. Te tauturu nei oia i te amuiraa na roto e piti ravea: 1) E apee te taata haapii tataitahi i te hoê porotarama haapiiraa o te tauturu ia ˈna ia faarahi i to ˈna aravihi no te haaputu i te mau manaˈo, no te tatara e no te vauvau i teie mau manaˈo ma te tuea maitai; 2) i roto i te porotarama i te mau hebedoma atoa, te fanaˈo nei te amuiraa taatoa e rave rahi mau haamaramaramaraa faufaa roa. E horoa mai iho â te reira i te hoê huru pae varua rahi atu â e te hoê ohipa taviniraa maitai aˈe.

3 I te mau matahiti atoa, te faanaho nei e te nenei nei te amaa a te Taiete Watch Tower i te porotarama o te haapiiraa. Parau mau, e faatanohia teie porotarama ia au i te mau buka e vai ra i roto i te reo aore ra te mau reo o te fenua. Ua niu-matamua-hia te porotarama i nia i te Bibilia.

4 I te mau hebedoma atoa, e faahiti te mau taata haapii e rave rahi mau tuhaa oreroraa faaitoito, e te tuhaa matamua, mea roa ˈˈe i te tahi pae, o te oreroraa parau haapiiraa ïa. E horoahia teie oreroraa parau na te hoê taeae aravihi, ia nehenehe te amuiraa e faufaa-rahi-hia. Area te mau tuhaa ê atu ra, mea poto aˈe, e horoahia ïa na te mau taata haapii, te vahine e te tane, ia au i te porotarama a te haapiiraa. I te tahi taime, e faanaho teie porotarama i te hoê taioraa o te Bibilia i roto i te mau tuhaa oreroraa iti a te mau taata haapii. I roto i te tahi atu mau tuhaa oreroraa, e tatarahia te tahi mau tumu parau, peneiaˈe i roto i te hoê tupuraa e au, mai te peu e e tano. Mea pinepine, e ravehia te mau tuhaa a te mau tuahine mai te hoê faaiteraa i mua i te taata e farereihia i to ˈna fare, te hoê aparauraa i roto i te hoê hoˈi-faahou-raa e farerei aore ra i muri aˈe i te hoê haapiiraa bibilia, te hoê faaiteraa faanaho-ore-hia aore ra te hoê tauaparauraa e te tahi atu mau melo o te utuafare aore ra e te hoê taata poro.

5 E nehenehe te mau amuiraa nainai e mau vahine anaˈe e tuatapapa i te mau tumu parau atoa. Mea nafea ïa? Na roto i te mau faataaraa e horoahia ma te ohie roa, te mau aparauraa i rotopu e piti tuahine, te mau tauaparauraa ma te mau uiraa e te mau pahonoraa aore ra na roto noa i te taioraa i te parau papaihia e horoahia ra ei tumu parau.

6. Eaha te mau huru maitatai te tia i te tiaau no te taviniraa ia faatupu?

6 Te tiaau no te haapiiraa. E faataahia te hoê tiaau no te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia i roto i te mau amuiraa tataitahi. E tia ia naeahia ia ˈna te aravihi no te haapii, ia noaa mai ia ˈna te hoê ite maitai no nia i te parau mau bibilia e te tahi ite no nia i te reo e paraparauhia ra e te rahiraa o te feia haapii. E tia ia ˈna ia riro ei taata mǎrû o te faatano i ta ˈna mau parau. I te pae varua, e “matahiapo” oia. Ta ˈna taviniraa, o te tapaoraa ïa ia outou ei taata haapii, te faataeraa mai i te mau tuhaa oreroraa e te horoaraa mai i te mau aˈoraa ma te mǎrû e te manaˈo faaitoito.

7. Eaha te mau tumu e haapaohia i roto i te opereraa i te mau tuhaa oreroraa?

7 E tapea te tiaau no te haapiiraa i te hoê tabula o te mau taata haapii i tapaohia, no te faaohie iho â râ i te opereraa i te mau tuhaa oreroraa. I te rahiraa o te taime, e operehia te mau tuhaa oreroraa maoti te hoê nota papaihia i te area e toru hebedoma na mua ˈˈe. No reira, e navai maitai to outou taime no te tuatapapa e no te faaineine i te tumu parau e tia ia vauvauhia. Ua taa maitai i te tiaau no te haapiiraa e e ere hoê â faito haapiiraa to te mau melo atoa o te amuiraa, e e ara oia i te reira ia opere anaˈe oia i te mau tuhaa oreroraa. Mai te peu e e nehenehe, e ape oia i te horoa i te hoê taata haapii apî i te hoê tumu parau o te ore e tano no te hoê taata o to ˈna faito matahiti. E tamata oia i te horoa na te feia atoa i tapaohia i te hoê â mau ravea no te apiti i roto i te porotarama.

8. No te aha e tia ˈi ia tarape i te taata haapii o tei mairi i te taime faataahia?

8 Oia mau, e tia ia faaturahia te hora i roto i teie haapiiraa. No reira, mai te peu e e mairi te hoê taata haapii i te taime i faataahia, e tarape atu ïa te tiaau no te haapiiraa aore ra te hoê taata i haapaohia no teie ohipa, e i reira, e faaoti te taata haapii i ta ˈna pereota e e pou mai oia na nia mai i te tahua.

9-12. Eaha te mau ravea e faaite ai te tiaau no te haapiiraa e te anaanatae ra oia i te mau haereraa i mua o te feia orero e o te mau melo atoa o te amuiraa?

9 E aˈo te tiaau no te haapiiraa i te taata haapii tataitahi i mua i te amuiraa taatoa, no te mea e nehenehe te tahi atu mau taata e faufaa-atoa-hia i te mau aˈoraa i horoahia. E riro te mau haapopouraa ei faaitoitoraa e, oia mau, te tapao a te tiaau, o te faaitoitoraa ïa ia outou. E horoa mai oia i te mau aˈoraa o te faaitoito no nia i te mau tapao taa ê i faahitihia i nia i te api parau Aˈoraa no te oreroraa. O te mau tapao ïa o tei titauhia mai ia outou ia faaohipa (no te faahohonu atu â, a hiˈo i te Haapiiraa 20). E tutava te tiaau no te haapiiraa i te faataa i te mea o ta outou e titau ra no te haere i mua ei taata haapii, e e anaanatae taa ê oia i ta outou mau haereraa i mua.

10 E hinaaro atoa te tiaau ma te haavare ore e faariro i te mau putuputuraa tataitahi a te haapiiraa ei tumu e maitaihia ˈi te mau melo atoa o te amuiraa. E faaitoito oia ia outou ia apiti mai ia au i ta outou e nehenehe i te mau hiˈopoa-faahou-raa orerohia o te hebedoma e i te mau hiˈopoa-faahou-raa tamau tei papaihia. Mai te peu e aita outou i tapaohia ˈtura i te haapiiraa, e ani mai ïa oia ia outou ia na reira, ma te tauturu mai ia outou ia faatitiaifaro i to outou mau fifi e ma te faaite mai e nafea outou atoa e nehenehe ai e arue ia Iehova ma te aravihi.

11 Te vai atoa ra i te tiaau no te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia te hopoia taa ê e tauturu i te mau taata haapii i tapaohia ia faaineine i ta ratou mau tuhaa oreroraa mai te peu e e titauhia, na roto i te haereraa ˈtu e hiˈo ia ratou i ǒ ratou, mai te peu e e farii ratou. Mai te peu e aita to ˈna e taime no te rave i te reira, e ani ïa oia i te mau taeae paari e te mau taata orero aravihi ia tauturu mai ia ˈna. E nehenehe te mau metua e tauturu rahi i ta ratou mau tamarii, eiaha na roto i te faaineineraa i ta ratou mau tuhaa oreroraa no ratou, tera râ, na roto i te horoaraa ˈtu i te tahi mau manaˈo tauturu e te mau aˈoraa no nia i te maimiraa e te faaineineraa e titauhia ra. Mai te peu e te faaineine ra outou i te hoê taata poro apî i roto i te taviniraa, peneiaˈe e anihia mai outou ia tauturu atoa ia ˈna ia faaineine i ta ˈna mau oreroraa parau no te Haapiiraa o te taviniraa.

12 Na te tiaau no te haapiiraa e haapao i te vairaa buka a te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia i roto i te Piha no te Basileia. E faaitoito oia i te faaite atu i te feia apî nafea ia faaohipa i teie vairaa buka ia noaa mai te mau ite bibilia. E ara oia ia tuuhia i roto i te vairaa buka te mau buka hopea a te Taiete e tae noa ˈtu te tahi atu mau buka faahororaa, ia nehenehe te mau taata haapii e te tahi atu mau taata e tuatapapa ˈtu.

13-17. E ite anei te feia e hiˈo maira i te mau haereraa i mua o te feia haapii?

13 Te mau haamaitairaa e fanaˈohia e te mau taata haapii. Ia tae mai ta outou tuhaa oreroraa e faaineine no te haapiiraa, a farii i te reira mai te hoê ohipa i horoahia mai e te faanahonahoraa a Iehova. A farii e a faaohipa ma te haehaa i te mau aˈoraa e horoahia mai. E nehenehe te mau manaˈo tauturu e vauvauhia mai e te taeae e aˈo ra ia outou e faaohipahia i roto i ta outou huru paraparauraa i te mau mahana atoa e tae noa ˈtu i roto i te taviniraa. Mai te peu e e tutava outou i te haapii e i te faaohipa i te mau haamaramaramaraa e horoahia mai i teie haapiiraa, e huti mai ïa outou e rave rahi mau haamaitairaa.

14 Te tapao ra te feia o te tae mai nei e o te apiti tamau mai nei i roto i te porotarama a te haapiiraa e e maitaihia ta ratou mau pahonoraa i te mau putuputuraa e e mea hau aˈe te mau faahopearaa e noaa mai ia ratou i roto i te taviniraa. Hau atu, maoti te haapiiraa, e nehenehe te mau melo haapii tane e faaineine e e hohora i te mau oreroraa parau o te faaitoito i te feia e faaroo ra e o te turai ia ratou ia ohipa, na roto anei i te apitiraa i roto i te porotarama a te putuputuraa no te taviniraa, aore ra na roto i te vauvauraa i te mau oreroraa parau huiraatira. Maoti te faaineineraa o ta ratou i fanaˈo i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia, e rave rahi mau taata poro o tei nehenehe e faataa i te hoê parururaa maitai roa i mua i te mau tiribuna e te feia faatere, e vetahi o tei nehenehe e paraparau i te fare haapiiraa aore ra i mua i te tahi mau pǔpǔ.

15 E ite atu te taata haapii o te faaohipa i roto i to ˈna reo e ta ˈna huru paraparauraa i te mau mahana atoa i te mau aˈoraa i horoahia mai ia rave anaˈe oia i te mau tuhaa oreroraa taata haapii e, i roto i te roaraa o te tau, e nehenehe ta ˈna e faaore i roto i ta ˈna huru paraparauraa te mau peu iino o tei aa roa i roto ia ˈna. I te vahi raveraa ohipa anei, i te fare haapiiraa aore ra i te tahi atu vahi, e riro ta tatou faaineineraa ei mau Ite no Iehova i te haamaere i te feia e hiˈo maira ia tatou. No nia i teie manaˈo, ua papai te hoê vea tuiroo e: “I roto noa i tau avaˈe, e haapii te Ite apî i te Bibilia ma te hohonu aˈe i ta te rahiraa o te mau kerisetiano e rave nei i roto i to ratou oraraa taatoa. Eiaha e maerehia i te mea e e riro mai fatata te mau Ite atoa ei feia orero parau aifaito e te aravihi.”

16 E tano e ia haamau te melo tataitahi o te amuiraa i te hoê tapao na ˈna, ia nehenehe oia e faataa eaha te mau haereraa i mua o ta ˈna e rave ra i roto i te taviniraa. I roto i te rahiraa o te mau tupuraa, e taaihia teie tapao e te mau haereraa i mua o ta tatou i rave i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia. Ei hiˈoraa, te manaˈo ra anei outou e eita outou e tae i te hoˈi atu e farerei i te mau taata no te pahono i ta ratou mau uiraa? E rave rahi mau tumu parau o tei tatarahia e o tei vauvauhia i ta tatou haapiiraa o te tauturu mai ia outou ia faaruru atu i teie mau huru tupuraa.

17 No te huti rahi mai i te faufaa, eiaha tatou ia faariro i te haapiiraa mai te hoê noa tuhaa haapiiraa maha ahuru ma pae minuti i te hebedoma. E faanaho râ te taata haapii haapao maitai i te hoê porotarama no te haapiiraa e no te faaineineraa o ta ˈna e apee i ǒ na, e tae noa ˈtu te taioraa o te Bibilia e te tahi atu mau maimiraa titauhia. Mai te peu e e faaineine ratou na mua ˈˈe i te haapiiraa no taua hebedoma ra, e ere noa te mau taata haapii e tuhaa oreroraa ta ratou, te feia atoa râ e tae mai i teie haapiiraa, o te faarahi i to ratou mau ite e to ratou aravihi ei mau tavini no Iehova.

18-20. No te aha eita e tia ia tatou ia haaparuparu ia apiti maite i roto i te haapiiraa no to tatou aravihi ore?

18 Te faaitoitohia nei te taatoaraa ia horoa i te tutavaraa maitai roa ˈˈe, ma te haamanaˈo tamau i te tapao o teie haapiiraa. E ere ïa te faaiteiteraa i te aravihi i te pae oreroraa aore ra te haamatararaa i te mau vahi paruparu e te mau fifi o te tahi mau taata haapii. Inaha, te mau haamaitairaa o ta tatou e huti mai i teie haapiiraa, ua taaihia ïa i roto i te hoê faito rahi i te mau manaˈo o te turai ra ia tatou ia apiti atu i roto i ta ˈna mau ohipa. E tuhaa teie haapiiraa no te hoê faanahoraa haapiiraa i opuahia e Iehova. Na ˈna e haapii maira e e faaineine ra ia tatou ia au maite i ta ˈna opuaraa. No reira, eiaha roa ˈtu te hoê taata haapii ia haapeapea ia hiˈohia mai o ˈna e te taata, no te mea ta tatou tapao e ere ïa ia auhia mai tatou e te taata, aore ra ia pee i ta ratou mau ture no nia i te aravihi no te haapii aore ra no te paraparau. Ta tatou tapao, ia noaa mai ïa te farii maitai o te Atua e ta ˈna haamaitairaa i nia i ta tatou mau ohipa taviniraa.

19 Oia mau, hoê â te mau manaˈo hohonu o te tahi mau taeae e mau tuahine e to Mose ia ˈna i parau atu ia Iehova e: “E ere au i te taata parau [ohie], . . . e mai mutaaiho mai â.” (Exo. 4:10) Mai te peu râ e e faaroo to outou e te tiaturi nei outou e aita e mea e ore e tia i te Atua, e manuïa ïa outou i te haapaiuma i teie manaˈo. (Mat. 19:26) E nehenehe noa outou e parau e e mea hoona te haereraa i mua atoa e noaa mai ia outou i roto i to outou aravihi no te faaite i te Parau ora. Noa ˈtu e e mea haihai roa te haereraa i mua, e nehenehe outou e aratai i te hoê taata i nia i te eˈa o te ora. E ere anei te reira i te hoê tumu oaoaraa?

20 Te tapao matamua o te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia, o te faaineineraa ïa ia tatou no te ohipa taviniraa. Ia taiohia outou e tia ˈi, i roto i te nahoa taata o te tae tamau nei e o te imi nei ia faufaahia ratou, e ia haamaitai mai Iehova i te mau tutavaraa o ta outou e rave no te haere noa i mua!—Phil. 3:16.

[Uiraa haapiiraa]