Eaha to roto?

Tapura tumu parau

Nafea ia haamaitai i ta outou mau pahonoraa

Nafea ia haamaitai i ta outou mau pahonoraa

Haapiiraa 18

Nafea ia haamaitai i ta outou mau pahonoraa

1, 2. No te aha e tia ia tatou paatoa ia tutava no te horoa i te mau pahonoraa tano?

 1 E tia i te kerisetiano tataitahi ia titau i te aravihi no te horoa i te mau pahonoraa tano. Ua papai te aposetolo Paulo e: “Ei parau mǎrû maitai anaˈe â ta outou, ia rapaauhia i te miti ra i te ite, ia ite outou i te mea tia ia parau atu i te taata atoa ra.” (Kol. 4:6) E ma te ohie mau e haamaitai tatou i ta tatou mau pahonoraa. Ia pahono maitai tatou, e faatupu te reira i te hoê oaoa rahi. “E oaoa te taata i te parau a tana vaha; e maitai rahi hoi to te parau ia au i te parauraa.”—Mas. 15:23.

2 Te ite ra anei outou i te faufaaraa ia haamaitai i ta outou mau pahonoraa? Ua mauruuru roa anei outou i ta outou mau pahonoraa i te mau putuputuraa o te amuiraa, aore ra e oaoa roa outou mai te peu e e nehenehe outou e haamaitai atu â i te reira? I roto i te taviniraa i tera e tera fare, ua peapea aˈena anei outou no te mea aita outou i pahono maitai i roto i te hoê huru tupuraa? Oia mau, e roohia tatou paatoa i te reira, no reira e tia ia tatou paatoa ia haapii e nafea ia haamaitai i ta tatou mau pahonoraa.

3, 4. Nafea e nehenehe ai e horoa e rave rahi pahonoraa no te hoê noa uiraa e uihia i te putuputuraa?

3 Te mau putuputuraa a te amuiraa. I roto i te rahiraa o te mau amuiraa a te mau ite no Iehova, te itehia ra e ua ineine noa vetahi ia pahono i te mau uiraa i uihia i te haapiiraa o Te Pare Tiairaa, o te haapiiraa buka e o te hiˈopoaraa e te mau uiraa i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia. Aita te reira i tupu noa mai. Te vai ra paha i muri i taua mau taeae ra e rave rahi matahiti haapiiraa i reira to ratou amuimuiraa e te nunaa o Iehova, i te rahiraa râ o te taime ua roaa ta ratou mau pahonoraa no te mea ua faaineine maitai ratou ia ratou i te mau hebedoma atoa. No reira, e nehenehe atoa te feia apî e horoa mai i te mau pahonoraa maitatai, ia haapii iho â ratou i te mau tuhaa na mua.—Mas. 15:28.

4 Mai te peu e o outou te ui-na-mua-hia, i te rahiraa o te taime, mea au aˈe ia pahono roa ˈtu i te uiraa. Mai te peu râ e ua horoa-aˈena-hia i te hoê pahonoraa, eiaha ïa e manaˈo e ua oti ïa te aparauraa. E nehenehe outou e horoa i te tahi atu pahonoraa na roto i te hoê o te mau ravea i muri nei: A faataa rii atu â i te pahonoraa, a faaite e nafea te mau irava bibilia i faahitihia i roto i te paratarapha ia turu i te pahonoraa; a faataa e nafea te mau manaˈo e paraparauhia ra e tano ai no to tatou nei oraraa. Mai te peu e te parau nei te haapiiraa no te mau huru tupuraa i roto i te ao nei aore ra te tahi mau ohipa a te haapaoraa hape, e nehenehe outou e faahiti i te hoê ohipa e tupu nei i ǒ outou o te faahohoˈa i te parau mau o te paratarapha. E haamaitai taua huru pahonoraa ra i te aparauraa.

5. No te aha e mea maitai aˈe ia pahono poto noa e na roto i ta outou iho mau faahitiraa parau?

5 I te rahiraa o te taime, mea putapû aˈe e e huti aˈe te mau pahonoraa poto i te ara-maite-raa o te feia e faaroo ra. I te rahiraa o te mau tupuraa mea au aˈe ïa ia haapoto noa i te pahonoraa. I roto i te hoê pahonoraa mai te anavai ra te huru o te haapoto i te mau manaˈo atoa o te paratarapha, aita hoê aˈe mea e matara ma te papu, e i te rahiraa o te taime aita te feia e faaroo ra i ite eaha te pahonoraa tano i te uiraa i horoahia. I te tahi atu pae, te mau pahonoraa faufaa aˈe o tei horoahia ïa na roto i ta tatou iho mau parau. E tauturu taua mau huru pahonoraa ra i te taata e pahono ra ia taa maitai i te mau manaˈo, e no te mea te horoahia ra na roto i te tahi ravea ê atu i ta te paratarapha e nehenehe e tauturu i te tahi feia i putuputu mai ia taa i te reira no te taime matamua. E horoa ta tatou mau tumu parau i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia i te ravea ia faarahi i to tatou mau aravihi i roto i taua tuhaa ra.

6. Nafea tatou ia haamaitai atu â i to tatou ieie no te pahono i te mau uiraa?

6 E nehenehe anei outou e haamaitai i to outou ieie no te pahono? No te tapae i reira, e tia ia faaineine na mua. Eiaha râ e faaineine ia taio-anaˈe-hia te paratarapha aore ra ia horoa te tahi pae i ta ratou mau pahonoraa, no te mea e ere outou i te hoê tuhaa rahi o te maitai o te putuputuraa. A haamatau i te tapao na mua i ta outou mau pahonoraa. A reni i te tahi mau parau faufaa maoti i te tahi mau pereota taatoa; e navai noa ïa i te hoê hiˈoraa iti no te faahaamanaˈo ia outou i te pahonoraa e e ineine ïa outou no te horoaraa ˈtu. Mai te peu e ua tatuhaahia te uiraa na roto i te tuhaa “a” e “b,” a faaite i te hiti eaha te manaˈo no te tuhaa “a” e no te tuhaa “b,” aita anaˈe e nehenehe outou e pahono i te hoê uiraa aitâ te taata faatere i ui atura. Noa ˈtu e aita e uiraa to te hoê tumu parau e vauvauhia e titau ra i te tauturu o te feia i putuputu mai, mea faufaa atoa ia reni i te mau tapao ta outou e manaˈo e mea faufaa. E nehenehe atura ïa outou e pahono vitiviti aˈe, na te reira e faaoraora i te aparauraa. Eiaha e tapea ia outou, ia oti anaˈe te hoê pahonoraa i te horoahia, ma te manaˈo i teie nei e e nehenehe outou e vaiiho i te tahi pae ia pahono. Ia ineine noa outou i te horoa i te hoê pahonoraa.

7. No te aha e tia ia tatou paatoa ia feruri e e hopoia na tatou ia pahono i te mau putuputuraa?

7 Te haamarirau nei vetahi no te pahono no te mea te manaˈo nei ratou e e horoa te tahi feia i putuputu mai i te mau pahonoraa maitatai aˈe. Te faaitoito nei râ te Bibilia ia tatou ia haapao i ta tatou mau hopoia tataitahi. Ua papai te aposetolo Paulo e: “E ia papu maite to tatou mauraa i ta tatou parau, ma te aueue ore. . . . E haapao maite â tatou te tahi i te tahi, a faaaraara ˈtu ai ia rahi te aroha, o te rave i te mau ohipa maitatai ra, eiaha hoi e faarue i to tatou haaputuputuraa, mai ta te tahi pae ra peu, e faaitoito râ; e ia rahi atu â te faaitoito.” (Heb. 10:23-25) Na roto i ta tatou mau pahonoraa, te faaitoito nei tatou i te tahi feia i putuputu mai ia here e ia faatupu i te mau ohipa maitatai, ma te tamahanahana i to ratou mafatu e ma te faaitoito. Hau atu, e roaa mai ia tatou i te tahi mau haamaitairaa, no te mea te ite nei tatou i te oaoa ia horoa, o te faaitoito ia tatou iho.

8-12. A faahiti mai i te tahi mau faaitoitoraa no nia i te huru maitai no te pahono i te mau patoiraa e faahitihia i roto i te pororaa.

8 Nafea ia pahono i te mau patoiraa e farereihia i roto i te taviniraa. Mai te peu e e haapii tamau outou, outou anaˈe e e amui outou ma te tuutuu ore i te mau putuputuraa, e eita ïa outou e fifi rahi ia pahono i te mau uiraa e horoahia ˈtu, ia haere outou i tera e tera fare. Mai te peu râ e aita outou i ite i te pahonoraa i te hoê uiraa, eiaha e haamarirau i te faaite atu, ma te parau i te taata e e imi outou i te mau haamaramaramaraa e e hoˈi mai outou e farerei ia ˈna. Mai te peu e e taata aau rotahi oia, e oaoa roa ïa o ˈna i te farii.

9 Taa ê atu i te mau uiraa, e nehenehe outou e farerei i te mau patoiraa. Eaha ta outou e rave? Na mua ˈˈe outou e pahono atu ai, mea faufaa ia ite i te mau manaˈo o te taata. E nehenehe outou e ani e no te aha o ˈna i faahiti ai i taua patoiraa ra. Ei hiˈoraa, e nehenehe te hoê taata e parau e aita outou e tiaturi nei i te Mesia, i te auraa mau ra, te hinaaro ra o ˈna e parau e aita outou e tiaturi ra i te Toru Tahi. Te tumu no e rave rahi mau patoiraa, o teie ïa mau huru manaˈo papu ore. No reira, mea faufaa e ia tuea maitai to outou manaˈo e to te taata no nia i te auraa o te tahi mau parau na mua ˈˈe e haamata ˈi i te aparauraa. Oia mau, mea navai noa te reira no te faaafaro i te fifi e ia haafaufaa ore i te mau faataaraa hau atoa.

10 Ia faahiti anaˈe te hoê taata i te hoê patoiraa, mea faufaa atoa ia faaite, ia au i ta tatou e nehenehe, e te anaanatae atoa ra outou i teie nei uiraa maoti i te rave i te huru o te hoê taata aro. No reira, ma te ore e faariro i te hoê patoiraa mai te hoê ohipa au ore, a faariro atu mai te hoê tuhaa o te haaputapû i te taata iho o te faatia ia outou ia parau ia ˈna i to outou oaoa no te uiraa ta ˈna i faahiti. A faariro i te reira mai te hoê ravea no te tamau â i te aparauraa, mai te hoê taviri no te tatara i te feruriraa o te taata e te faatiaraa ia ˈna ia farii i te mau parau mau o te Bibilia. No te aha e ore ai e faaineine ia outou i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia, ma te tuu i ta outou oreroraa parau i roto i te hoê faanahoraa parau o te turai ia outou ia faaruru i te hoê patoiraa?

11 I te tahi taime, ia paraparau outou i te hoê taata o te faaroo ra ma te anaanatae, e faahiti te tahi i te hoê patoiraa no te tâpû i te aparauraa. I roto i taua tupuraa ra, e nehenehe outou e pahono ma te faahoˈi i te hoê uiraa. Ua faaohipa o Iesu Mesia i taua ravea ra no te haamamû i te tahi mau enemi o tei tamata i te patoi i ta ˈna pororaa. (Mat. 22:41-46) Eiaha ia moehia e te hopoia no te turu i te hoê haapapuraa e hoˈi mai ïa ma te tano i nia i te taata i faahiti i te reira. Ei hiˈoraa, mai te peu e e parau mai te hoê taata e: “Aita outou e tiaturi nei i te Toru Tahi,” ma te paraparau i nia i te hoê taˈiraa reo o te faaite ra e e tia iho â e ia farii te mau kerisetiano i taua tooma ra, e nehenehe outou e pahono e: “Te tiaturi nei au i te mau mea atoa ta te Bibilia e haapii nei. Te hinaaro nei au e ia faaite mai oe na roto i te Bibilia e no te aha e tia ia ˈu ia tiaturi i taua tooma ra.” I reira, na te taata patoi ïa e horoa mai i te haapapuraa i te mea ta ˈna e tiaturi ra e e parau mau.

12 O te Parau a te Atua te pahonoraa papu roa ˈˈe i te taata o te farii nei i te mau Papai. Mea aravihi aˈe i ta tatou iho mau haapapuraa. Teie râ, e tia ia tatou ia pahono i te mau taime atoa ma te mǎrû e te peu maitai, noa ˈtu eaha te huru o te taata e ui maira. Te reira te huru tano i te hoê tavini a te Atua.

13, 14. I roto i te mau haapiiraa bibilia i te mau utuafare, eaha ta tatou e nehenehe e rave ia ui anaˈe te taata haapii i te mau uiraa?

13 I te mau haapiiraa bibilia. I te rahiraa o te taime, e faaterehia te mau haapiiraa bibilia na roto i te hoê huru auhoa e te mǎrû o te ore e faahepohepo i te taata e o te tauturu ia ˈna ia feruri. No reira, i muri aˈe i to outou pahonoraa i te uiraa o te taata haapii mea maitai ia ani e mai te peu e ua mauruuru o ˈna i ta outou pahonoraa. E nehenehe te tahi mau tuhaa e vai pouri â i roto i to ˈna feruriraa. Mai te peu e aita outou i papu i te pahonoraa te tia ia horoa i te hoê uiraa, a ani atu ia vaiiho oia ia outou ia faatupu i te mau maimiraa. Ia titauhia, e nehenehe outou e aniani i te hoê taata poro aravihi aˈe. Eiaha ia moe e ia tauturu outou i te hoê taata ia faahohonu i te poroi o te Bibilia, e nehenehe atoa outou e tauturu ia ˈna ia rave i te mau taahiraa avae matamua i nia i te eˈa o te ora, mai te taata poro evanelia ra o Philipa o tei tauturu i te eunuka no Etiopia ma te pahonoraa i ta ˈna mau uiraa.—Ohi. 8:26-39.

14 I te tahi tau taime, mea au aˈe paha ia ore e pahono i te taatoaraa o te mau uiraa e horoahia i te roaraa o te haapiiraa bibilia, i te mea e e tuatapapahia vetahi i muri iho i roto i te buka ta outou e haapii ra. Hau atu, no te tauturu i te taata ia haere i mua, mea maitai ia faaite ia ˈna nafea ia imi i te pahonoraa i ta ˈna mau uiraa ma te rave i te tahi mau maimiraa. E nehenehe outou e haapii ia ˈna ia faaohipa i te mau buka faahororaa o te mau buka a te Taiete aore ra te faaueraa ia ˈna ia taio i te hoê pene e tano i te uiraa i roto i te buka E nehenehe oe e ora e a muri noa ˈtu i roto i te paradaiso i nia i te fenua nei. I muri iho, e nehenehe outou e ani atu e mai te peu e ua itehia ia ˈna te pahonoraa e te taa ra anei ia ˈna. Mai te peu e te hepohepo nei outou i te haereraa i mua i te pae varua o te taata eita ïa outou e faaea noa i nia i te pahonoraa o ta ˈna mau uiraa.

15-18. Eaha to tatou huru ia uiuihia tatou e te feia mana toroa teitei?

15 I mua i te feia mana toroa. No nia i te hamani-ino-raa, ua parau te aposetolo Petero e: “E faateitei râ outou i te Fatu ra i te Mesia i roto i to outou aau: e ia vai ineine â outou ia parau atu i te taata atoa ia ui mai ia outou i te tiaturi i roto ia outou na, ma te mǎrû e te auraro maite atu.” (Pet. 1, 3:14, 15) Peneiaˈe e titauhia tatou i mua i te hoê tiribuna aore ra i mua i te hoê tia mana tei faatiahia ia ani mai ia faataa ˈtu i ta tatou mau tiaturiraa e ia haapapu i te reira. Teie râ, te horoa nei te aposetolo Petero i teie nei aˈoraa: “E faateitei râ outou i te Fatu ra i te Mesia i roto i to outou aau.” Ia vai noa ïa i roto i te hohonuraa o to outou mafatu i te hoê faatura rahi no te Fatu ra o Iesu Mesia e ia faˈi e te parahi ra o ˈna i nia i te hoê tiaraa moˈa e eita e tia e ia haaviiviihia. I reira, aita ïa to outou e tumu no te hepohepo, no te mea mai te peu e te au nei Tei faatahinuhia e te Atua ei arii no te fenua atoa nei ia tatou, e ore ïa tatou e mǎtaˈu i te huru o te feia mana teitei.

16 Tera râ, ia au i te aˈoraa i horoahia i roto i te Roma 13:1-7, ia faatura noa outou i te feia mana. Noa ˈtu e te feaa ra te manaˈo o te taata e uiui nei ia outou no nia i te hinaaro o to outou mafatu aore ra te parau nei e aita o ˈna e au ra i te mau ite no Iehova, eiaha e pahono iria i nia ia ˈna. (Roma 12:17, 21; Pet. 1, 2:21-23) A haamanaˈo e tei reira outou no te horoa i te hoê faaiteraa. Eita anei teie taata toroa e putapû i ta outou mau pahonoraa? Eita anei te reira e faatupu i roto ia ˈna i te hoê huru maitai aˈe no nia i ta tatou ohipa pororaa? Ia faahohoˈa maitai to outou haerea e ta outou huru paraparau i te eˈa o te parau mau!—Mat. 10:18-20.

17 I te tahi taime mea maitai aˈe ia faaiti i te parau. I roto i taua tupuraa ra, e pee ïa outou i te aposetolo Paulo e e vaiiho noa outou e na te feia e patoi ra ia outou ia haapapu i ta ratou mau faahaparaa. (Ohi. 24:10-13) E nehenehe atoa outou e opua e mamû noa. O te ohipa maitai aˈe ia rave mai te peu e e mau taata iino teie e tamata nei i te faatopa ia outou i roto i te hoê marei aore ra i te faaooo ia outou e e taa ia outou e aita ratou e hinaaro mau nei e ite i te pahonoraa i ta ratou mau uiraa. (Luka 23:8, 9) E nehenehe atoa outou e opua e mamû noa mai te peu e te imi nei te feia e uiui nei ia outou na roto i to outou arai e ia faahiti outou i te mau parau o te nehenehe e faatupu i te haapeapea i to outou mau hoa i roto i te pororaa. Ua parau te taata papai salamo ra o Davida e: “E vaiiho â vau i te tavaha i tau vaha nei, oi vai aˈe te paieti ore i mua ia ˈu nei.” (Sal. 39:1, 2) I roto iho â i te mau fenua i reira te kerisetianoraa mau e farerei ra i te hoê patoiraa uˈana, e tia ia farii e “taime to te mamû noa” e e “taime to te parau.”—Koh. 3:7.

18 No nia i te mau tavini o Iehova e no nia i to ratou aravihi no te pahono i te mau uiraa, ua faaite te hoê vea beretane e: “Ua arataihia te mau ohipa atoa a te mau Ite e te hoê tumu bibilia. Oia mau, te farii noa nei ta ratou mau haapiiraa tumu matamua e e parau mau te taatoaraa o te Bibilia e o o ˈna anaˈe iho. E na te reira e faataa te piti o te parau moe o to ratou puai: Ua ite ratou ia pahono i te mau uiraa atoa.” Oia mau, na te Parau a te Atua e te tiaturiraa ta tatou e faatupu nei o te turai ia tatou ia pahono i te mau uiraa o te faaarepurepu nei i te mau taata. E hoˈi te hanahana atoa i te Atua. Teie râ, ma te imi ia haamaitai atu â i ta tatou mau pahonoraa, te faahanahana nei tatou hau atu â ia Iehova, te faarahi nei tatou i to tatou iho oaoa e te tauturu nei tatou i to tatou taata-tupu ia ite i te eˈa o te hau e te Atua.

[Uiraa haapiiraa]